Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Varmaan kyse on monenlaisista tilanteista, jolloin tilanteeseen sopiva vastaus on aina olemassa. Mielestäni tuollaiseen jutusteluun onkin turha takertua, kun tavoitteet on asetettu muualla.
Mielestäni se porukka, joka on määritellyt tavoitteelliseksi hirvikannan kooksi vähintään n. 3 yksilöä/1000 ha on syyllinen. Sikäli olen samaa mieltä harrastelijan kanssa, ettei yksittäisiä metsästäjiä tai porukoita pidä tästä haukkua, kun päätökset riistahallinnon keskenään yhteisesti sopimasta kannan koosta on tehty muualla kuin lupien haun yhteydessä.
Nyt on valtiolla tarjous, jota ympäristöjärjestöjen ja miksei muidenkin kannattaa hyödyntää: Ota kaksi, maksa yksi.
http://mmm.fi/artikkeli/-/asset
_publisher/valtio-kannustaa
-maanomistajia-perustamaan
-luonnonsuojelualueita-suomen
-juhlavuoden-kunniaksiKun perusasiat on kunnossa, sen ylittävästä osasta saatu lisäarvo on usein hyvin vähäinen. Auton suorituskyky on juuri tällainen. Ohitusten turvallisuudella sitä usein perustellaan ja kun meistä suurin osa on keskimääräistä parempia kuskeja, ei tällaiselle pelivaralle epäonnistuneiden ohitusten paikkaamiseen pitäisi olla tarvetta.
Suorittava: ”Virkamiesten päätösten tueksi tarvitaan mustaa valkoisella ja selkeitä lukuja vahinkojen määrästä . Virkamiehet eivät rupea arvailemaan tilannetta kuulopuheiden ja luettujen voivottelujen perusteella .”
Onko useiden tuhansien määrissä laskettavat kolarit tilastoitu mielestäsi liian puutteellisesti vai pidetäänkö tällaista määrää varsin kohtuullisena, kun kantoja, edes valkohäntäpeuran (vieraslaji) osalta, ei haluta pudottaa?
Miksi pitäisi liittyä metsästysseuraan, jos haluaa valkohäntäpeuroja metsästää?
En ole ennen kuullut, että ravinteet huuhtoutuisi, kun ei puhuta eroosiosta tms. tilanteesta ja taimikkovaiheen ohittaneen vt-kankaan kohdalla tuskin tarvitsee puhua. Voitko Jätkä selventää, missä tällaista huuhtoutumista on havaittu?
Kasvu muodostuu minimitekijän perusteella. Liian karulla kasvupaikalla voi hyvinkin lannoituksen jälkeen jokin muu tekijä kuin lisätyt ravinteet jäädä kasvua rajoittavaksi minimiksi.
”Tämä on luonnollisesti singnaali siihen suuntaan , että merkittäviä vahinkojakaan ei ole .”
Puun takaa on muiden ohella useaan otteeseen selvittänyt korvausjärjestelmään liittyviä ongelmia. Miksi teet johtopäätöksen asiasta, ettei merkittäviä ongelmia ole, vaikka me kaikki tiedämme merkittäviä ongelmia olevan?
Esitin suorittava sinulle muutaman kysymyksen keskustelussa ”Hirvet syövät kuusiakin” 22.10.16 sivun 10 alaosassa. Voitko ottaa niihin kantaa?
Tai vaihtoehtoisesti niin, että tavoitetasojen määrittelyssä annettaisiin tasaveroinen päätösvalta sidosryhmille (liikenne. maa- ja metsätalous), kun tällä hetkellä riistahallinnolla on ainoastaan velvollisuus kuulla näitä päätöksenteon yhteydessä.
”Ihan sama tuntuu olevan sävel näillä , jotka alituiseen valittavat hirvistä tekemättä itse kommentointia suurempia liikkeitä tilanteen korjaamiseksi .”
Keihin tarkkaan ottaen tuolla viittaat?