Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En millään jaksa uskoa, etteikö kolareista olisi faktaa olemassa. Kyse on siitä, mikä faktoja käsittelevässä riistahallinnossa koetaan (!) siedettäväksi määräksi vahinkoja. Koska korvausvastuu noiden osalta siirtyi auton vakuutuksen ottajalle, se luultavasti osaltaan ohjaa kohtuullisuuden määritelmää.
Liikennemerkkejäkään ei mutun varassa sijoitella, silti tiet ovat täynnä hirvistä varoittavia merkkejä.
Itse olen ilmoittanut havainnoista omilla maillani metsästäjille.
Hirvituhoja voidaan vähentää väärillä puulajivalinnoilla ja luonnon monimuotoisuutta yksipuolistavalla puhtaaksi perkaamisella. Noista ei kuitenkaan saada tilastotietoa, vaikka asia on olemassa ja meidän kaikkien tiedossa. Onko suorittava niin, että tällaista ei millään tavalla voida ottaa huomioon hirvikannan tavoitetason määrittelyssä? Pitääkö metsästäjien mielestä vuosikymmenien mittaisilla periodeilla toimivassa metsätaloudessa ensin tehdä vahinko ja vasta sitten korjausliike? Puheesi faktoihin perustuvasta tavoitetason määrittelystähän on aivan idioottimainen, jos näin on. Miksi sellaisen järjestelmän ylläpitoa pitää puolustaa? Ja toisaalta mikä fakta oikeuttaa metsästäjiä määrittelemään hirvikannan tavoitetason mahdollisimman suureksi, kun jo nykyisen suuruisen kannan hallinta vaatii mielestäsi turhankin suuren työpanoksen?
Mm: ”Suorittava ja Timppa meidän tarvii varmaan ”kääntää kelkka” ja alkamaan mielistelemään enemmistön kantaa. Eikä esittää minkäänlaisia vaihtoehtoja.”
Onko minulta jäänyt jotain huomiotta? Mielestäni esitetyt vaihtoehdot ovat olleet kovin vähissä, kun puhutaan aktiivisesta metsätalouden harjoittamisesta.
Määrän suhteuttaminen on hiukan hankalaa, kun susien merkitys on täysin erilainen kuin hirvien. Susiin liittyy suurpetostatuksen takia paljon sellaista pelkoa, mitä hirviin ei liity. Teillämme ajetaan vuosittain n. 1500 hirvikolaria, joissa loukkaantuu sata ja kuolee muutama ihminen. Koska liikenneturvallisuudesta puhuttaessa käsitellään pääsääntöisesti vain kuolemia ja koska siinä tilastot osoittavat vuositasolla n. 0-5 uhria, ei tämä aiheuta suuria tunteita 300 liikenteessä kuoleen joukossa. Sudet aiheuttaa ihmiselle vain omaisuusvahinkoja, mutta kun koira tai lammas joutuu uhriksi, johan löytyy halua susien jahtaamiseen.
Vaikuttamisen kanavista vielä, joista suorittava keskustelussa aiemmin mainitsi. Täällä liikenneturvallisuuden sekä maa- ja metsätalouden edustajat olivat mukana hirvikannan tasoa käsiteltäessä, mutta heidän näkemys ei päätökseen vaikuttanut. Kyse oli konkreettisesta esimerkistä, jossa riistahallinto toteuttaa lain kirjainta. Sidosryhmät on kuultu, mutta päätös tehdään metsästyksen ehdoilla.
Petojen ruokkimisesta huolta kantavien tuskin huolissaan kannattaa olla. Meillä on hirvien lisäksi peuroja taatusti riittävästi ruokkimaan nykyistä suurempiakin petolaumoja. Kun susista ja niiden aiheuttamista vahingoista ollaan huolissaan, pitäisi hirvieläinkantaa pudottaa rajusti. Eiköhän susikannan kasvukin siitä taittuisi. Onhan suorittavakin todennut hirvikannan kasvun syyksi nykyisen kaltaisen metsätalouden tarjoamat ruokamaat hirville. Toki taimikot ja pusikot ovat mahdollistaneet hirvikannan kasvun, mutta lain mukaan kantaa hallitaan metsästämällä, joten taimikoiden määrä ei ole syy hirvikannan kasvuun. Susien määrän yhteyttä riistapolitiikkaan voi kyllä pohtia enemmänkin.
A. Jalkanen: ”Kokemuksen mukaan taimikko kannattaa pitää puhtaana vesakosta, mutta mikäli kyseessä on talvilaidun, tästäkään konstista ei ole apua vaan tarvitaan torjuntaan Tricoa.”
Metsälehden uutinen 14.10.2016: ”Laaja kansainvälinen tutkimus kannustaa suosimaan sekametsiä metsien hoidossa. Sen mukaan sekametsät ovat tehokas ja taloudellinen tapa ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.”
Metsalehti/Metsauutiset
/2016/10/Kansainvalinen-
tutkimus-Suosikaa-sekametsia/Koska hirvituhoja neuvitaan ja myös pyritään estämään puhtaaksi perkaamisella, tätä monokulttuurin aiheuttamaa ympäristöongelmaa pitäisi korostaa hirvikeskustelun yhteydessä.
Hikoileva torso: ”Suorittava porras raapii osin oikeaa pintaa. Nuolukivillä voi olla merkitystä kuusen kuoren syöntiin. Tarvittaisiin vain näytöksi tutkimus (kuuleeko Luke!).”
Sipilän sanoin: Nyt ei tarvita enää tutkimuksia tai selvityksiä. Nyt tarvitaan toimintaa. Tässä tapauksessa hirvikannan leikkausta.
Suorittava jaksaa vuodesta toiseen selitellä hirvituhoja hoitamattomuudella. Toki hoitamattomuus lisää riskiä ja Suomessa on paljon rästikohteita. Tämän taakse ei pidä silti vastuutaan paeta, koska hirvikanta on iso ongelma aktiivisille metsätaloudeharjoittajille. Vai kuuluuko Matti Kärkkäinen tai Veli-Jussi Jalkanen näihin passiivisiin vesakoita kasvatteleviin toimijoihin?
Metsuri-motokuski puolestaan rakensi taas binäärimaailmaa, jossa nykyisen hirvikannan vaihtoehtona on sukupuutto. Ainakin minulle ja omille lapsilleni on opetettu jo päiväkodissa numerot ja siksi tiedämme, että nollan ja kolmosen välissä on ääretön määrä vaihtoehtoja. Tiedä sitten, onko aikaisempina vuosikymeninä opetuksen taso ollut heikompi, kun kannan alentaminen pitää joka ikinen kerta kuitata sukupuuttoon ampumisella.
10,2 kg/hv, eikä koskaan ole 300 tkm aikana tullut sellaista oloa, etteikö vähempikin riittäisi. Mutta minulla aika riittääkin hidastamiseen, jos motarin reunoilla alkaa näkyä pysäköityjä autoja. Valotkin löytyy ihan vakiovarusteena tästä japsista, joilla heijastimia täynnä olevien autojen perät näkyy jo kaukaa.
Jees mainitsi ihan aiheellisesti, kuinka luonnon tuntemus on hakoteillä hirvistä puhuttaessa. Olen täysin samaa mieltä ja sama koskee hirvieläimiä ylipäätään. Luonto-lehdessä valkohäntäpeura muuttui tulokaslajiksi, kun haitallisesta vieraslajista puhuminen ei ole sopivaa noissa piireissä. Hirviongelma on silti asia, jossa mafian edessä pitäisi jollain tavalla saada voimat kasaan ja luontoväen huoli ympäristöhaitoista olisi tässä tilanteessa metsätalouden edun mukainen. Kuitupuuta käyttävästä metsäteollisuudesta en tiedä, mutta sahojen intressit luulisi olevan linjassa metsänomistajien kanssa. Vaan millä saataisiin tällaisen kolmikon rivit suoriksi?
Paljonko korjattavaa puuta on? Jos ala on vähänkään isompi, kannattaa harkita hankintakaupan sijaan pystykauppaa tai tienvarsikauppaa ja teettää harvennus motolla. Kuidun ja energiapuun alhaisen hinta johtuu osittain siitä, että niitä kerätään pienikokoisena. Tuossa kohteessa korjuukulut voisi kuitenkin pysyä kurissa, koska ei ole pieniä runkoja.
Näätä: ”Tuon kirjoittamani jälkeen kerrot minulle koron vaikutuksesta ja markkinahinnoista…?”
Totesit, ettei kukaan ole vielä kyseenalaistanut sitä, etteikö tilan hinnan pitäisi korreloida puun hinnan kanssa. Nyt on ainakin kaksi kirjoittajaa kyseenalaistanut tuon väitteen.
Näätä: ”Mitkä ovat ne muut tekijät, joista puhut? ”
En puhunut muista kuin puun hinnasta ja laskentakorosta. Enkä osaa täsmällisesti määritellä, mitkä tekijät lopullisen markkinahinnan muodostaa. Omassa laskennassa kolmas muuttuja on ennuste puun kasvusta ja kun Metla hiljattain julkaisi hoidettujen uudistusalojen ennusteet puun kehityksestä, tuon mukaan laskien metsästä voi maksaa enemmän kuin vanhojen kasvumallien mukaan laskien.
