Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Omasta laskelmasta jäi huomioimatta hakattu puusto, joten 1600 lienee oikea suuruusluokka. Sanotaan 1650, ettei tule samoja vastauksia kuin muilla.
Onko mainitut iät tämän hetken tilanne vai ostohetken? Tuoreen kankaan nuori puusto kasvaa herkästi lähemmäs 10m3/ha tai jopa ylikin, joten 16 ha taimikkovaiheen ylittänyttä metsää kasvaa yli 100 m3/vuosi.eli 13 vuodessa se tekee ainakin 1500 m3. Lähtöpuusto siihen päälle, niin yli 2000 kuution mennään väkisin. Toisaalta 13 vuotta sitten nyt 15 vuotias puusto oli vielä taimikkoa, eikä tuottanut kuutioita. Veikkaan silti kyseessä olevan erityisen hyväkasvuisen metsän, kun se tällaiseen esimerkkiin päätyi, joten 2400 m3 on minun vastaus. Puun takaan 2500 sekin ihan mahdollinen ja erotus menee jo mittaustarkkuuden piikkiin.
Lisäksi tällä hetkellä ei ole kovin kiinnostava tieto, onko tuon ikäinen puusto luontaista vai istutettua. Se on viljelty jo harvinaisuudeksi jääneellä menetelmällä. Kiinnostavaa sillä kuviolla on vain se, miten se on tähän saakka kasvanut eli millainen on ennuste tästä eteenpäin ja millainen on puuston laatu.
Menetelmien suhteen kiinnostavaa on mielestäni se, mikä on nyt ja tulevaisuudessa uudistettavan puuston ennuste. Vertailu pitäisi tietysti tehdä vertailukelpoisissa olosuhteissa. Itse olen viime aikoina perannut luontaisesti syntyneitä kuusia, eikä laatu päätä huimaa. Tosin ne ovat kasvaneet heinikossa. Muokattuun maahan istutetut kuuset ei oleensä vastaavista olosuhteista joudu kärsimään, joten tuossa verrataan heinikossa kasvaneen ja vapaasti kasvanutta tainta. Toisaalta luontaisia tuskin tulee aivan alkuvaiheessa niin heinättyä esiin kuin istutustaimia, jos ja kun kuusen tapauksessa yleensä kyse on luontaisesta töydennyksestä. Hankalaa on siis tasapuolinen vertailu.
SLL: ”Ympäristöministeriö myöntää Suomen luonnonsuojeluliitolle vuosittaisen valtionavun, jonka käytöstä liitto saa itse vapaasti päättää. Vuonna 2014 valtionapu oli 407 000 euroa. Valtionapu muodostaa noin viidenneksen liiton tuloista. Liitto saa lisäksi ulkoasiainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä vuosittain tukea erilaisiin luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeisiin. Näiden hankeavustusten suuruus on vaihdellut vuosittain 100 000–300 000 euron välillä.”
http://www.sll.fi/jarjesto/
varainhankintaTämän keskustelun aihe nousi erityisen ajankohtaiseksi kysymykseksi, kun Vapo ilmoitti alkavansa myydä maitaan.
Yle: ”Luonnonsuojelijat toivovat, että Vapolta vapautuvat maat voisivat päätyä luonnonsuojelualueiksi. Vapo voisi antaa käytetyt alueensa suoraan koskeikoiksi tai myydä ne valtiolle luonnonsuojelualuiksi, ehdotetaan Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiristä.”
http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat (luonto 7.10.2016 klo 15:57)
Puuki: ”Olisiko tuossa kohteessa syynä kantojen nosto ?
Sehän yleensä lisää pintakasvillisuuden ja vesakon kasvua.
Lisää taimikonhoitokulujakin, koska vesakkoa tulee yleensä
yli 60 % enemmän kuin jos kantoja ei nosteta.”Tuossa kohteessa tehtiin siis kantojen nosto, muokkaus ja koivujen istutus päätehakkuun jälkeen. Parin vuoden kasvatuksen jälkeen hirvien tuhoama taimikko mätästettiin uudestaan. Missään vaiheessa ei sinne luontaisesti tulut muuta kuin heinikkoa. Olisi ollut edes vesakkoa, jota kantojen noston myötä pitäisi tulla ja josta olisi ehkä voinut yrittää valkata kasvatettavaksi korvaavia yksilöitä. Vaan kun istutuskoivut eivät saaneet kasvaa, heinikko ehti villiintyä ja heikensi entisestään luontaisten taimien mahdollisuutta kasvaa tuolla alalla. Toki luontaista puuta sinnekin ehkä joskus kasvaisi, mutta aika olisi tolkuttoman pitkä talousmetsästä puhuttaessa. Puhutaan varmasti useista kymmenistä vuosista.
Tässä tapauksessa siemenpuuston puuttuminen ei ole ongelma, koska kuvio on suunnilleen hehtaarin kokoinen ja muodoltaan pitkulainen, jossa pitkillä sivuilla on kolmea eri puulajia tuottamassa siementä.
Jees: ”Mutta terveitä kuusia löytyi konttauksella riittämiin ja nyt tosiaan jo hyväkasvuista nuorta metsää. Ei enää voi taimikoksi sanoa.”
Ei ole tuo ollut taimikkoa enää pitkään aikaan, selkeästi kl 2 metsää se on. Mutta kun sanoit alalta kerätyn päätehakkuussa 30 m3 lahovikaista kuusta, riski edelleen on olemassa luontaisten kuusten lahovikaisuudesta. Niihin laho tarttuu herkemmin kuin istutuskuuseen, eikä sekapuusto riskiä yhtään vähennä. Sekapuusto ainoastaan vähentää kuusten määrää verrattuna kuusitaimikkoon ja sen takia lahojen kuusten määrä vähenee. Lahojen kuusten osuus kaikista kuusista kuitenkin kasvaa, kun puulajia ei kokonaan vaihdeta. Toki hyvällä tuurilla luontaiset kuuset eivät ole lahopesäkkeissä, mutta näin hyvää tuuria tuskin on.
RR: ”Metsäopetuksen ongelma on ollut kritiikitön maksimaalisen puumäärän tavoittelu. Se on ollut uskonkappale, jonka varaan kaikki on rakentunut, eikä sitä ole saanut kyseenalaistaa.”
Nyt eletään vuotta 2016, joten menneiden vuosikymmenten ajatuksiin ei ole syytä hirttäytyä. Sen ajan, mitä itse olen metsätaloutta seurannut, ei alan kirjallisuudessa ole neuvottu maksimoimaan puumäärää kustannuksista välittämättä. Toki vanhakantaisia ajatuksia on esitetty, mutta ne on tuomittu yksimielisesti ja nopeasti. Muistat varmaan Anttilan kaudelta ajatukset maanmuokkauspakosta ja mihin se johti.
Sen mitä itse olen myytäviä palstoja seurannut, vain harvoin myydään paljasta maata. Vielä harvemmin paljaan maan osuus palstasta on merkittävä, joten hintatietoa tuskin on markkinoilta saatavissa.
RR: ”Niinkö? Pitäisikö sinun Gla tiedustella asiaa Tahvoselta.”
Mitä minun pitäisi tiedustella Tahvoselta?
RR: ”Se, joka ei koe kallista uudistamisinvestointia ongelmaksi metsätaloudessa, ei ole rehellinen itselle eikä toisille.”
Tottahan se on samanlainen ongelma kuin halpa uudistusinvestointi, joka tuottaa kenties vain arvotonta närettä ja heinää. Tein kokeen, kun hakkasin 2013 yhden saarekkeen paljaaksi ja jätin sen uudistumaan luontaisesti. Paikalla oli muutamaa tuulenkaatoa lukuunottamatta täystiheä kuusivaltainen, juurikäävästä kärsivä sekapuusto. Ympärillä oli kolmella sivulla kl2 koivikkoa, yhdellä sivulla ajouran ja ojan takana männynsekainen kl3 kuusikko. Kesällä 2015 ei ollut yhtään kasvatuskelpoista tainta alalle tullut, joten istutin harvakseltaan mäntyä. Ne kuitenkin jäivät alakynteen samana kesänä rehottamaan päässeen heinikon kanssa, joten seuraavana talvena kaikki syötiin. Tänä kesänä tilanne ei ole korjaanutunut, joten ensi kesänä ala saa glyfosaattikäsittelyn sekä uudet taimet. En tuota paikkaa tyhänäkään viitsi katsella, vaan suoritan kokeen loppuun saakka.
Samansuuntaisia kokemuksia luontaisen uudistamisen riskeistä minulla on toisellakin alalla, johon tehtiin uusintaviljely hirvituhon takia. Päätehakkuun jälkeen nostettiin kannot, mätästettiin ja istutettiin koivua. Tällä hetkellä on käynnissä armoton taistelu heinikkoa vastaan, mutta luontaista taimikkoa ei ole nimeksikään huolimatta kahteen kertaan muokatusta maasta.
Tottahan kohtuullisen hirvieläinkannan aikana olisi helpompaa, mutta uudistamiskuluista tinkiminenkin aiheuttaa suuren riskin kannattavuudelle. Tosin hirvituhoalan kantojen nostosta on jo aikaa sen verran, että siellä voi ehkä jo antaa kuusen kasvaa. Nämä esimerkit koskevat siis etelän mt-kangasta.
Kyllä, rehevässä koivikossa kuusi kasvaa kohtuullisen hyvin, vaikka ylemmän puuston määrä olisi kohtalaisen isokin. Ongelmana on kuitenkin se, että kuusia ei sinne tasaisesti tule. Paikoin kuusta on liikaa, paikoin taas aivan tyhjää eli aivan kuten sinunkin kuviollasi. Ja kun kasvatuskelpoisiksi ei kannata laskea metrin välein kasvavista kuin toinen, lukumäärä jää lopulta pieneksi.
Oma lukunsa on se, että yrittää kuusikon alla kasvattaa kuusia, muista puulajeista puhumattakaan. Sinun kuusesi ovat ilmeisesti kuusikkoon syntyneet, mutta kasvu sai vauhtia vasta päätehakkuun myötä. Ollaan varmaan samaa mieltä siitä, että kuusikon harventaminen niin paljon, että valoa olisi riittänyt, ei olisi ollut kovin kannattavaa mm. tuulituhojen takia.
