Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees:” MUTTA, kun nyt ollaan 2016 ja yhtään kuusta en sille palstalle ole istuttanut, mäntyjä kyllä. NIIN, ei liene mitään neljänneksen heittomahdollisuutta iässä olemassa jos luontaisesti syntynyt kuusikko on tällä aikavälillä syntynyt aloilleen. Siis-95-2016 Joku yksittäinen kuusi on näin tosiaan varmasti ollut, mutta suuremmassa mittakaavassa ei.”
Olet oikeassa. Alun perin väitit kuviota n. 15 vuotiaaksi ja se osoittautuikin n. 20 vuotiaaksi, joten tuosta tulee minun laskutaidollani (20-15)/15*100 = 33% heitto.
Minä joudun arvioimaan tilannetta kuviesi perusteella ja kun kuvassa olleen kuusen iäksi pystyi laskemaan tuolloin ainakin 25 vuotta, ero vain kasvaa. Mutta jos tuota kuusta verrataan nyt yhteisymmärrykseen päästyyn n. 20 vuoden ikään, jää siitä eroa mainitsemani neljännes. Toki keskiarvoa kannattaa kuvion tarkastelussa käyttää. Kuviin tuskin keskiarvoa edustavia kuusia päätyi. Veikkaan niiden olleen kuvion suurimpia.
RR, en kuulu nimimerkin suojasta Tahvosen laskelmia arvostelleisiin tiedemiehiin. Arvostelen Tahvosen laskelmien väärinkäyttöä ihan metsäalan ulkopuolisena maallikkona. Tahvosen tavoitteena ei mielestäni ollut esittää eri kasvatusketjujen kannattavuutta. Tahvonen sanoi yrittävänsä luoda työkalua, jolla tuollaista laskentaa voi tehdä. Lähtöarvoihin sinänsä ei olisi pitänyt kiinnittää suurta huomiota, silti niistä nousi kohu ja koko homman perusidea jäi käytännössä vailla huomiota.
Tässä suhteessa ei mielestäni ole merkitystä sillä, kirjoitanko nimimerkillä vai omalla nimellä. Tosin lähtöarvoja julkisuudessa arvostelleet tiedemiehet olivat henkilöitä, joiden ammattitaito riittää minua paremmin ottamaan kantaa esim. luontaisen alikasvoksen määrään ja kasvunopeuteen. Kannattaakin unohtaa kritiikin kohdistuminen väärään tilanteeseen ja keskittyä saamaan se hyöty, mikä tarjolla on. Tässä tapauksessa huomioimaan se, että Tahvosen käyttämät lähtöarvot eivät edusta realismia talousmetsien luontaisessa uudistumisessa, eikä noin optimististen odotusten varaan kannata omia laskemiaan rakentaa.
Koivuvaltainenhan tuo kuvio olikin, joten ei siellä isompaa kuusikkoa tainnut olla. Mutta hyvin kuuset oli kuvissa kasvaneet, sitä en kiistä. Pilkunviilauksesta voidaan olla montaa mieltä ja tiedän olevani tässä suhteessa tiukempaa laitaa. Kun kuitenkin tuolloin 15 vuotiaaksi väitetty kuvio osoittautui n. 20 vuotiaaksi ja sen lisäksi luontaiset kuuset ovat saaneet alkunsa tuotakin ennen ja aikansa heinikossa juroneet, prosentuaalinen heitto ikämäärityksessä on huomattava varsinkin, kun huomioidaan nuoren puuston suhteellinen arvokasvu. Ei siinä isoista kuutiomääristä puhuta, mutta jos puusto onkin neljänneksen iäkkäämpää kuin olettaa, boniteetti heittää aika tavalla.
Jees: ”Kyllä minusta ainakin tulos ensiharvennuksellakin oli parempi moottorisahan kaas kontaten (10ha) kuin raivaussahaa olisi vinguttanut. kuusiryppäistä sai plokattua rungoltaan terveet ja elinvoimaiset kasvuun. Jos raivaussahaat et paljon laatutasoja erota.
Nyt siellä onkin parikymppisenä jo pikkutukkitavaraa kuusikko-osuuksilla.”Tämä on siis sama kohde, josta on ollut juttua ennenkin? Silloin nimitit Stihlin kanssa konttamista varhaisperkaukseksi. Ja parikymppiset kuuset on edellisen polven alikasvosta, joista oli (pari vuotta sitten?) ottamissasi kuvissasi laskettavissa ainakin 25 vuosikasvua eli ovat vanhempaa kuin päätehakkuun jälkeen uudistamalla aikaan saatu, noin parikymppinen puusto. Siis kuvio, johon teit energiahakkuun tiheään ja mielestäni kohtalaisen pienikokoiseen puustoon ja jossa osa koivuvaltaisesta kohdasta jäi korjaamatta. Toki hauska on havaita, että kuuset, joilla sanojesi mukaan kestää uudistamisen jälkeen 10 vuotta selvitä heinikosta, alkaakin tuolla kuviolla jo lähestyä tukin mittoja.
Samantekevää on tuo kaikki minulle, kun kyse on sinun metsistäsi. Omalla kohdalla pyrin täsmällisyyteen, kun itsepetos ei ole tavoitteena.
”Taimikonhoidossa hehkutetaan raivaussahaa”
Raivuri onkin hyvä työkalu taimikon hoitoon. Kuten sanoit, työmaasi oli hoitorästikohde eli sinne ei raivaussahaa ole ajoissa viety ja siksi homma piti tehdä epätaloudellisella menetelmällä. Mutta hyvä, että sait tehtyä ja löysit kohteeseen sopivan menetelmän. Taas on yksi rästikohde vähemmän.
Petkeles: ”Meleko selevän kuvan antaa tuo kilipaeluviraston selevitys”
Tavoite on selvä, kukaan ei ole väittänyt kartellin tavoitteena olevan raaka-aineen hinnan nosto. Kyse on ollut siitä, millä keinoin tavoitteeseen on pyritty.
Sinun logiikkasi ei ole se, millä pärjätään oikeudessa. Siellä ei pärjää myöskään maalaisjärjellä, omalla näkemyksellä kohtuudesta tai vetoamalla vastapuolen varallisuuteen. Siellä pärjää se, joka pystyy osoittamaan aiheutuneen vahingon suuruuden eli tarvitaan näyttö. Ilman sitä kaikki on ajan ja rahan hukkaamista. Nyt siis pitää osoittaa, että kartelli on aiheuttanut puuta myyneille vahinkoa. Jos ei sitä pysty osoittamaan, miten voi edes väittää vahinkoa aiheutuneen?
RR: ” Senkin me tiedämme, että kartellien lähtökohtaisena tavoitteena on taloudellisen hyödyn tavoittelu eli vahingon aiheuttaminen vastapuolelle eli tässä tapauksessa puukaupan toiselle osapuolelle ja välillisesti myös laajemmalle.”
Sehän tässä vitsikästä onkin, että me nimenomaan emme tiedä, kuka on kartellissa ensisijainen vastapuoli, jolle on tavoitteena aiheuttaa vahinkoa. Onko se kartelliyhtiöiden kanssa samoilla markkinoilla toimivat yritykset eli tässä tapauksessa sahat, vai onko vastapuolena puuntuottajat.
Minulla ei faktaa asiasta ole. Se kuitenkin harmittaa, että ollaan tietävinään asiasta ja syytetään kolmatta osapuolta, vaikka todellisuudessa ollaan pihalla kuin lumiukko.
Eilen luin poikkeuksellisen kiinnostavan uutisen dieseliin liittyen. Neste tuo markkinoille uusiutuvista raaka-aineista tehdyn polttoaineen:
https://www.neste.com/
fi/fi/puhtaammat-ratkaisut/
tuotteet/uusiutuvat-tuotteet
/neste-uusiutuva-diesel
