Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Varmaan moni metsuri ei syöpää koskaan saa ja moni muu asia on vaarallisempaa kuin mittaribensan käyttö moottorisahassa. Se ei silti ole mielestäni kovin oleellinen asia, kun kyse on yhden riskin eli todennäköisyyden alentamisesta. Aivan samoin kuten hirvivaaran väheksyminen syystä, että rattijuoppouden takia kuolee paljon enemmän ihmisiä kuin hirvikolareissa.
Mutta eihän metsänomistajat petoeläinpolitiikkaan ole kyrpiintyneet. Metsästäjät susia ja ilveksiä haluavat vähentää, samoin kuin haja-asutusalueilla asuvat sekä eläinten kasvattajat. Toki nuo voivat olla samoja henkilöitä, mutta näin siis, jos intressien mukaan mennään.
Petoihin liittyen minusta on surullista, että niitä halutaan vähentää aiheutuneiden vahinkojen takia. Kuitenkin petojen määrä korreloi saaliseläinten määrän kanssa ja kun petojen ruokakin aiheuttaa vahinkoa, korjausliike pitäisi aloittaa tuosta. Nyt vaan keskitytään puhumaan citypedoista, mutta mielestäni kyse on vain määrästä eli sen suuruuden takia osa eläimistä ajautuu ihmisten ilmoille. Johan peuratkin loikkii takapihallani, vaikka taajamassa asunkin. Peurakannan suuruutta katsottaessa kotieläinteni laatua ei tarvitse yhtään ihmetellä.
Tuossa keskustelussa kävi myös ilmi, että vaikka metsästykseen luontoväki suhtautuu varsin kielteisesti, suupieleen upotettavien koukkujen käyttöön perustuvan kalastuksen muodossa tapahtuva eläinten kanssa taistelu ja sen tuloksena lopulta ehkä tappaminen ei ollut heille mikään ongelma. Tätä en ole koskaan käsittänyt. Lisäksi koska ainakin yhdessä Teijon alueen järvistä on kirjolohta, vieraslajin istutusten jatkaminen kansallispuistossa ei ollut ongelma siitä huolimatta, että kansallispuistoon kytkeytyvä luonnonsuojelulaki varsin nuivasti tähän suhtautuu.
En keksi muuta syytä ristiriitaan kalastuksen ja metsästyksen välillä kuin että limaiset, pinnan alla piileskelevät kalat eivät ole yhtä paljon tunteita herättäviä eläimiä kuin suurikokoiset turkkia kantavat hirvieläimet.
Ainakin Stihlin käsikirjassa kerrotaan oktaanivaatimukseksi 90 ROZ. Tuossa on kyllä miina, koska on olemassa useampi standardi oktaaniluvun ilmoittamiseen. Yhden koneeni käsikirjassa tosin puhutaan vain oktaaniluvusta ilman mainintaan rozista tai muusta yksiköstä. Kaikissa kuitenkin luku on 90.
Uudempiin suositellaan Stihl MotoMix-bensaa, joka lienee samanlaista alkylaattibensaa kuin Nesteen ja Aspenin tavara. 201:n käsikirjan mukaan sellaisen oktaaniluku on korkea. Neste ei lukemaa suoraan ilmoita, mutta riittää 98:n vaativaan koneeseen. Ilmailukäyttöön bensaa ei sallita, kun siellä oktaanivaatimus on korkeampi.
Bensaa, jossa on etanolia enintään 10% ei pitäisi Stihlissä käyttää, koska siitä voi tulla käyntihäiriöitä ja 95 mittaribensahan tuollaista nykyään on. Etanolia kone sinänsä kestää, kun käsikirjan mukaan valmistajan imoittama suorituskyky saavutetaan bensalla, jossa on enintään 25% etanolia.
http://www.stihl.fi/stihl-manualer.aspx?spm=MS&Search=
Niin kauan kuin meillä on mahdollisuus lisätä metsään sitoutuvan hiilen määrää, mitään syytä olla käyttämättä tätä mahdollisuutta ei mielestäni ole. Toisaalta kysymys on epäolennainen, koska suojelun varsinainen merkitys on ihan muualla kuin hiilen sidonnassa.
Sen sijaan olisikin syytä saada julkiseen keskusteluun hirvieläinkantojen suora ja epäsuora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Tällöin punnitaan se, kuka haluaa suojella luontoa ja kenelle riittää sen jalostaminen elämysmatkailun tai muun virkistyskäytön tarpeisiin. Vaikka esim. kansallispuistot ovat hieno juttu, unohtaa ei sovi kansallispuistoista annetun lain 1§ sisältöä:
”…eliöstön, geologisten ominaispiirteiden ja maiseman sekä siihen kuuluvan kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä yleistä virkistys- ja retkeilykäyttöä ja luonnonharrastusta varten perustetaan luonnonsuojelulain mukainen xxx kansallispuisto.”
Käytännössä virkistys- ja retkeilykäyttö on merkittävässä roolissa, koska kansallispuiston statuksella halutaan saada alueelle matkailijoita paikallisten yrittäjien iloksi. Puiston reittejä yms. palveluja täytyy kehittää, jotta tavoite kymmenien tuhansien turistien määrästä ja niiden alueelle jättämästä rahamäärästä toteutuisi. Aikanaan Teijon kansallispuiston perustamista koskevaa keskustelua seuranneena olen huomannut, että mahdollisuus nähdä hirvieläimiä metsässä on ns. luonnon ystävien mielestä yleensä tärkeämpää kuin poistaa vieraslaji ja pudottaa muiden lajien määrä kestävälle tasolle. Metsästyksen aiheuttamaa häiriötä eläinten rauhaan pidetään huonona juttuna, mutta alueella vuosittain vierailevan vajaan 100 000 turistin vaikutusta ei.
Parempi ottaa kantaa vasta myöhemmin uudistuksen onnistumiseen, kun tottuu uuteen muotoon. Tällä hetkellä vielä tuntuu sekavalta, kun ei ole tuttunut uusiin juttuihin. Muistellaan vaan edellistä uudistusta ja siihen liittyvää narinaa. Mutta niin vain sekin vaimeni ja homma keskittyi oleelliseen eli sivuston käyttämiseen narinan sijaan.
Yhden selkeän parannuksen jo huomasin: Linkkien teko toimii kuten kuuluukin toisin kuin ennen.
Valtavien riskien otto jatkuu, Audissa on ilmeisesti käytetty päästöhuijausta vielä keväällä 2016:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001953790.html
”ainoa tapa täydennysojituksessa on hajoa sarat keskeltä”
Tarkoitat varmaan kunnostuojitusta?
Muutamana vuonna kun ainakaan etelässä pakkasia ei enää ole riittänyt lopputalveen, on joutunut talvileimikoissa jännittämään ajokoneen selviytymistä. Pienillä vahingoilla olen selvinnyt, mutta täydennyksiä tehtäessä kannattaa ottaa huomioon sekin, mitä ojien määrän kasvaminen vaikuttaa tässä suhteessa korjuukelpoisuuteen.
”Vähän tekee raskaaksi hiilijalanjäljen jos autokin tarvitsee vielä ylimääräisen katon päälleen.”
Vaikea on laskea tallin hiilijalanjälkeä, kun sitä tulee käytettyä muuhunkin kuin auton säilytykseen. Mutta vaikka kasvattaisikin, minun kengissä on kasvuvaraa sinuun verrattuna, kun keskikulutus on muutaman litran Touaregiä pienempi.
”Nuo Glan hinnat on kyllä jostain muusta kuin 315mm:n rumpuputkesta kotoisin. Mutta alle satasen kyllä nykyään mutta alv-0% lähinnä.”
Antaa tämän aiheen olla, kun ei kuulu tähän keskusteluun ja muutenkin ollaan harmaalla alueella, kun ne ovat kolmanteen osapuoleen liittyviä asioita.
