Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Nuoren metsän hoidon hakemus joskus tammikuussa, toteutusilmoitus maalis-huhtikuussa ja rahat tilille pari viikkoa sitten. Kaikki paperit sähköisesti lähetettynä, mutta ei kuitenkaan metsään.fi-järjestelmän kautta.
Papereiden käsittelyssä painotetaan eri työlajeja eri tavoin, joten nuoren metsän hoidon käsittelyn nopeudesta saa infoa varhaisperkauksen käsittelyn nopeuteen, jos selvittää tuon prioriteettilistan järjestyksen.
Ei talliin tarvitsekaan ajaa, jos ei koe sille tarvetta. Jää siinä sentään lumen harjaus tekemättä, kun katukuvaa katsomalla se noissa 1,7 m korkuisissa autoissa näyttää olevan yllättävän työläs homma tehtäväksi ainakin, jos ajossa olevien autojen katolla olevan lumen määrästä voi jotain päätellä. Mutta vaikka ajaisi vain kahden auton väliin parkkipaikalle, ei leveydestä ole kuin haittaa.
Kai sinulla muuten on suhteet putkitoimittajaan sen verran kunnossa, että kun 6 m rumpu maksaa 64 € alv 24% + kaukokiidon rahtia pari kymppiä, on 300 kilsaa/suunta mökkeilyn kannalta saman tekevää, jääkö tuosta 20 € enemmän vai vähemmän maksettavaksi kuin pätkissä auton sisällä kuskattuna. Tietty jos kyse olikin urakasta yli jääneestä putkesta, jonka sosialisoit itsellesi, vajaan satasen siinä säästät. Ehkä Juha tuollaiselle hommalle siunauksen antaa.
Itse muuten olen ottanut rumpuputket suoraan tehtaalta kuorma-autolla toimitettuna metsään. Turha niitä on oman auton sisätiloissa toiselle puolelle Suomea raahata varsinkaan, kun 315 putki ei paikallisessa rautakaupassakaan mitään maksa. Pätkissä joutuu vaan laittamaan turhia muhveja.
Ainakin tuon testin autoista vain yhdessä eli Hondassa oli tavaratilaa riittävästi, n. 500 litraa. Muissa oli n. 350-400 litraa, mikä on pikkuautoluokkaa. Corollan kokoluokan farkuissa aletaan nykyään olla yleisesti jo n. 500 litrassa. Monikäyttöisyydessäkään ei eroja farkkujen ja katumaasturien kesken ole, molemmissa penkit kaatuu samalla tavoin.
Istuinpaikat mainittiin testissä kaikissa riittävän tilaviksi. Eroja oli, mutta jalka- ja pääntila ei ollut liian pieni yhdessäkään. Osaan sopi takapenkille 3 henkeä huonommin kuin toisiin, mutta tässä suhteessa ei eroja tavallisiin henkilöautoihin ole.
Leveyttä alkaa olla jo kaupunkiajoa ajatellen melko paljon. 185 cm tai enemmänkin tuntuu parkkihalleissa ja talliin ajettaessa, kun vielä jokin aika sitten 10 cm kapeammat oli normaaleja, eikä siitäkään ole kauan, kun jossain päin maailmaa ja siten autojen suunnittelua ohjanneesta alle 170 cm standardista luovuttiin.
En luetellut hyviä puolia, koska en ala yleistää autojen ominaisuuksia tuollaisen ryhmittelyn perusteella. Olennaista on se, että testien perusteella ostajan on syytä olla tarkkana sen suhteen, millaisia ominaisuuksia voimansiirron osalta tarvitsee ja millaisia nuo autot tarjoavat. Testissä Toyotan hybridi ei liikahtanutkaan, kun etupyörät olivat rullien päällä, Seatin kytkin alkoi mäkilähdössä haista palaneelle jne.
Varmasti on hyviäkin toteutuksia metsäautotiellä rämpimistä ajatellen, mutta suurin osa katumaastureista ei ole siihen soveltuvia. Ei, vaikka maasturilta näyttääkin.
Korkeasta autosta varmaan näkee autoletkassa paremmin kuin matalasta, mutta vastaavasti Corollasta näkee letkassa Touaregin eteen huonommin eli liikenteen kannalta tämä on nollasummapeliä. Kuka sitten tämän kisan voittajaksi haluaa selviytyä, pitää katumaasturia tässä suhteessa hyvänä. Itse pidän riittävän ajoetäisyyden jonossa ajaessani, enkä piittaa koko asiasta.
Kolariturvallisuus on automallikohtainen juttu, eikä perustu autojen luokitteluun. Ja eikös me juuri todettu, ettei auton korkeus ole olennainen juttu autoon nousun kannalta, kun pidetään itsemme kunnossa.
Varmaan totta, kun minulle mainoksia lähettää pääasiassa vain liike, jossa olen autoani huollattanut. Yli kymmenen vuotiaan auton omistajaa ei taideta yleisesti ottaen pitää potentiaalisena asiakkaana, vaikka vaihto muutaman vuoden sisään tuleekin ajankohtaiseksi. No, mainoksilta välttymisestä en ole pahoillani.
Katumaasturia metsäautoteitä ajatellen hankkivan kannattaa lukaista uusin Tekniikan Maailma. Vertailutestissä olivat Honda CRV, Hyundai Tucson, Seat Ateca, Subaru Forester ja Toyota Rav4. Viimeinen oli hybridi, muut pelkällä bensakoneella ja Seatia lukuunottamatta automaatilla varustettuja malleja. Varsinaisia maastoajokokeita ei yhtä sorapintaista mäkikoetta lukuunottamatta tehty, mutta voimansiirron ominaisuuksia selvitettiin rullien päällä. Katumaasturin olemuksen ja hinnan omaavalta autolta on mielestäni lupa edellyttää kohtuullista etenemiskykyä, mutta tässä luokassa on ostajan syytä olla hereillä ja tiedostaa se, ettei välttämättä saa kelvollisia ominaisuuksia. Luultavasti liikennevaloista nuo ampaisee liukkalla pinnalla liikkeelle kaksivetoista nopeammin eli automyyjien on helppo auttaa autokuumeesta kärsivää potilasta, mutta tätä vaativampaan suoritukseen ei kaikki mallit pysty. Lyhyen koeajon perusteella saatu vaikutelma voi tuottaa pettymyksen, kun takapyörät ei todellisuudessa vedäkään. Ja Jessen kokemuksiin peilaten kannattaa muistaa sekin, ettei korkea kori kalliissakaan autossa paranna ajettavuutta.
”Jokaisella meillä on mahdollisuus päästä samoihin palkkoihin.”
Ei nyt sentään jokaisella. Kyllä markkinatalous pitää siitä huolen.
EI se tuosta ainakaan täällä ole kiinni. Olen ilmoittanut havainnoistani seuralle ja ainakin viime vuosina he ovat maillani myös metsästäneet. Joskus kaato on tehty minun puolella, joskus naapurin puolella. Pahoja raivausrästejä ei ole ja ajourat helpottavat kulkemista. Kuitenkin alueen hirvi(eläin)kanta on liian suuri ja tässä kyse on käsittääkseni vain ja ainoastaan siitä, että maanomistajan ja riistahallinnon näkemykset sopivasta määrästä poikkeaa liian paljon. En tiedä, miten hirvikanta kehittyisi, jos kaatolupakäytännöstä luovuttaisiin, enkä tuollaista muutosta kaipaakaan. Tärkein asia olisi muuttaa tavoitekanta nykyisestä 2-4 yksilöstä esim. 1-3 yksilöön ja nimenomaan niin, ettei pyritä vaihteluvälin ylärajalle.
Valkohäntäpeuran osalta kaatoluvista luopuminen ja tehopyyntiin kannustaminen voisi olla paikallaan varsinkin, kun metsäpeuraa aletaan levittää uusille tai oikeastaan vanhoille alueille. Mutta se ei ole tämän keskustelun aihe, joten ei siitä nyt enempää.
Jees: ”Minä aion edelleen ensi viikonloppuna lähteä kaakonkulmille kesärengasteisella VW:llä. En ole moniin vuosiin vaihtanut talvirenkaita ennen pakollista kautta.”
Neliveto ei paranna yhtään kitkaa. Pidonkin määrä on tasan sama kaksi- ja nelivetoisessa siinä vaiheessa, kun nostaa jalan kaasupolkimelta.
Itsekin olen monena vuotena vaihtanut talvirenkaat joulukuun alussa, mutta nyt vaihdoin jo lokakuun puolella. Toimin kelin mukaan, en kalenterin. Ja kun laki antaa tällaiseen mahdollisuuden ja ilmeisesti poliisillakin on terve suhtautumistapa asiaan, rengasmääräysten rukkaaminen onkin minusta täysin joutavaa puuhastelua.
”Kuusamossa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan ulkomaalaiset
turistit olisi valmiita maksamaan maisemanhoidosta ja metsien monimuotoisuudesta.
Myös suomalaiset olisi siihen valmiita mutta pienemmällä summalla.”On ennenkin todettu, että kyselytutkimuksissa virtuaaliraha liikkuu kovin helposti. Mutta kun mennään ihan oikeasti toisten kukkarolle, halukkuus maksaa toisten omistamien metsien tietynlaisesta hoidosta on tavattoman vähäinen. Kynnys kieltää avohakkuut yms. käsittelyt on paljon pienempi kuin maksaa siitä, ettei avohakata.