Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minusta on väärin sanoa, että etukasvuisen männyn poisto taimikonhoidossa on oikein tai väärin. Samoin on täysin väärin sanoa, ettei kuitupuita pitäisi kasvattaa. Meistä jokainen ensiharvennuksen tekijä kasvattaa runsaasti kuitupuita ja halvasta kantohinnasta huolimatta niillä on oma tärkeä roolinsa. Eikä taloudellinenkaan merkitys kiertoajan kokonaisuudesta puhuttaessa ole mitätön. Aika paikkaa tehokkaasti kantohintaa varsinkin isommilla koroilla laskettaessa. Kuten toisessa keskustelussa totesin, minulla ainakaan ei ole tiedossa keinoa kompensoida kuitupuun osuutta kannattavuudesta puhuttaessa. Jos jollain, jonka mielestä kuitupuuta ei kannata kasvattaa tällainen tieto on, mielelläni sen kuulisin.
On selvää, että jos jokin runko on päässyt pahasti etukasvuiseksi ja lähelä on hyviä runkoja, etukasvuinen kannattaa poistaa. Mutta jos vieressä olevat rungot ei ole pahasti etukasvuisia tai muusta syystä ympärillä on tilaa, voi ihan hyvin poistaa tämän vasta ensiharvennuksessa. Sama pätee lehtipuusekoitukseen, jota pitäisi mahdollisuuksien mukaan suosia monimuotoisuudenkin takia. Suoraviivaiset ohjeet etukasvuisten puiden poistamisesta ei minusta toimi kovin hyvin ja varsinkin väite 6-10 rungon kasvutilan varastamisesta voi olla pahasti liioiteltua.
Puun takaa: ”Tieliikennelakiin on ehdotettu muutosta, että talvirenkaat pitäisi jatkossa vaihtaa vain säätilan eikä päivämäärän mukaan.
Jos talvi ei tule, kesärenkailla voisi ajaa ympäri vuoden.
Vastuu autoilijalle tulisi suuremmaksi, vaikka viime kädessä arvion tekisi poliisi.”Ruotsissahan on olemassa vinterväglag ja se taidetaan jokseenkin sellaisenaan meille kopioida. Hommassa on tosin koukku, josta aiheutui tappiota ainakin sille vinterväglagin aikana ojaan ajaneeseen L200-kuskille, joka ei saanut vakuutuksesta korvauksia M+S-renkaista huolimatta: ”De ska vara särskilt framtagna för vinterkörning och vara märkta med M och S”
Kyseessä oli auton alkuperäisasennuksena olleet renkaat. Ruotsissa (ainakin tuolloin) renkaat piti erikseen hyväksyttää talvikäyttöön. M+S merkintä ei riittänyt, eikä kyseisiä M+S-merkinnällä varustettuja renkaita ollut hyväksytetty. Tuollaisissa autoissahan noita mud and snow-renkaita usein ensiasennuksena käytetään, mutta merkintä ei ole tae täkäläisittäin ajateltuna talvikäyttöön kelpaavista renkaista. Hiukan tavanomaista karkeaman kuvion omaava rengashan on kuin kelkka jäisellä tiellä, kun oikean talvirenkaan lamellirakenne puuttuu.
Pakkoruotsia:
http://www.transport
styrelsen.se/vinterdackSuorittava porras: ”Olisiko Tiirolan Mikko , metsävaltuuskunnan pj , jäänyt jotenkin Gla:n sokeaan pisteeseen .”
Kuten jo kolme kertaa ollaan todettu, hirvisuunitelman työryhmään ei MTK ollut kelvannut. Rooliksi kelpuutettiin sama kuin minulle eli kuulluksi tuleminen. Minun näkemykseni tosin hukkui kyselyssä luultavasti tuhansien muiden vastaajien joukkoon, MTK jätti omat kommenttinsa. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta, koska tavoitteellinen hirvikanta on suunnitelmassa kaksinkertainen Tiirolan näkemykseen verrattuna.
AJ: ”Onko tosiaan niin että me täällä liian suuresta hirvikannasta valittavat olemme vähemmistö?!”
Aktiiviset metsätalouden harjoittajat ovat kansasta vähemmistönä ja se luultavasti selittää asiaa.
Enemmistöllä tuskin on todellista tietoa hirvien merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Olen mm. Annukka Valkeapään tutkimuksen yhteydessä kritisoinut tällaisia huutoäänestyksiä. Siinäkin esitettiin kysymyksiä, joihin vain harvalla on edellytykset tietopohjalta antaa vastaus. Silti kovin harva oli vastannut eos eli puhtaasti esson baarin linjalla mennään. Tutkimuksen johtopäätöksissä oli kyllä pohdittu tarvetta selvittää jotain metsätalouden hyväksyttävyyteen liittyvää asiaa lisää. Sitä ei ollut pohdittu, miten käyttökelpoisia saadut vastaukset oli. Tässä tapauksessa oli kyse vihreästä tutkijasta, jonka intresseihin kuului saada jaksollista metsätaloutta vastustava tulos ja kun se joistain kysymyksistä saatiin kaivettua esiin, se myös näyttävästi lehdistötiedotteisiin kirjoitettiin ja siten myös uutisoitiin. Tuloksista ilmenevä enemmistön tyytyväisyys jaksolliseen metsätalouteen vaiettiin kuoliaaksi.
Suorittava porras: ”….pitäisi olla vaikuttajia tarpeeksi, varsinkin metsäpuolelta . Liikennettäkään ei ole unohdettu .
Vai pelkkää tuubaa tämä joukko suoltaa ??? : )”Kuten sanoin ja minkä lainauksellasi vahvistit, yhtään yksityisen puolen puuntuottajan edustajaa ei listassa ollut. Se, että metsäpuolen asiantuntijoita oli mukana, ei auta intressien ristiriidassa.
” Hoitosuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä on tavoitteena ennaltaehkäistä hirven liikenteelle sekä metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja ja parantaa hirvivahinko- ja onnettomuustiedon tarkkuutta ja hyödynnettävyyttä.”
Tuo on juuri sitä tuubaa puhtaimmillaan. Voihan tavoitella vaikka kuuta taivaalta. Tässä tapauksessa esim. liikenteen vahinkojen ehkäisy hirvikannan hoitosuunnitelmassa hoidetaan ajonopeuksien alentamisella ja riista-aidoilla eli mitään tekemistä hirvikannan hoidolla ei ole liikenneturvallisuuden kanssa. Metsästäjille tyypilliseen tapaan vastuu ulkoistetaan muille.
Suorittava porras: ”Mutta se , mitä äsken tarkoitin oli , että alueeellisesti metsästys saattaa kärsiä paljonkin paikallisten erimielisyyksien surauksena .”
Voi olla, että 72 sivun julkaisu oli minulle liian vaikeasti hahmotettava paperi. Koska en huomannut viittauksia siihen, että 1808 hirvikolaria johtuisi minkään tahon sosiaalisten taitojen puutteesta, voitko kertoa kohdat, josta tuo ilmeni? Ja kun minun lukutaitoani epäilit, samalla voit senkin osoittaa todeksi. Siis jos pystyt.
Koska hirvikannan koko on pääosin metsästäjien asettamassa tavoitteessa ja silti kolarien määrä Suomessa (ei siis vain joillain riitaisilla alueilla) on kasvanut useamman vuoden peräkkäin, olisi suunnitelmassa varmaan korostuneesti haettu ratkaisuja sosiaalisten taitojen puutteeseen jos kyse olisi tästä. Sen sijaan suunnitelmassa ulkoistettiin vastuu onnettomuuksien ehkäisystä tienpitäjälle ja tienkäyttäjille.
Mistä muuten johtuu, että suunnitelman tekijöinä ei ollut yhtään yksityisten puuntuottajien tai metsästysoikeuden omistajien edustajaa?
72 sivua tuubaa, joka vahvisti käsitykseni monista asioista oikeaksi, mutta ei tarjonnut vastauksia kysymyksiini suorittavan lupauksesta huolimatta. Erityisen surullista oli se, että liikenneturvallisuutta ja metsätalouden vahinkoja käsittelevässä osiossa oli kohtalaisen hyvin kuvattu ongelmat, mutta vahinkojen ehkäisyssä ei ollut minkäänlaista roolia metsästyksellä. Tyyli on sama, jolla vihreät suojelee toisten metsiä.
Sidosryhmien kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia pidettiin tärkeänä, mutta kun riistahallinto noudattaa omaa suunnitelmaansa vain kuulemisen osalta, minkäs teet. V-S Ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klangin tuskailua on helppo ymmärtää.
Autossa pohja taitaa olla viimeinen paikka, mikä ruostuu. Pahimmat paikat on kotelot ja niissä pellin saumat. Sinne ei tervaa kotikonstein saa levitettyä ja jos saumat on tehtaalla tehty ruostumista ajatellan huonosti, ei käsittely tällaisesta autosta hyvää tee.
Itse en ole huomannut, että talvirenkaat vaikuttaisi kulutukseen. Sen sijaan lämpötila vaikuttaa. Kesällä mennään pienemmillä kulutuksilla kuin nollakelissä, pakkasista puhumattakaan, kun omat ajoni ei satojen kilometrien yhtenäistä matkoista yleensä muodostu. Lohkolämmitinkään ei lämpötilan vaikutusta täysin paikkaa, kun se lämmittää vain moottoria, mutta ei voimansiirtoa yms. liikkuvia osia.
Suorittava porras: ”Tätäkin taustaa vasten suomalainen järjestelmä , metsästäjät mukaan lukien, on toiminut jopa erinomaisesti . Kannan puolittaminen on suoritus vailla vertaa .”
Asiat saadaan näyttämään hyvältä, kun valitaan vertailukohta sopivasti. Mutta miksi pitäisi valita vertailukohteeksi meitäkin suuremmista ongelmista kärsivä tilanne? Miksi vertailukohdaksi ei aseteta tavoittelemisen arvoista tilannetta? Ihan kuten meillä tehdään esim. liikenneturvallisuuden kohdalla ja se on valtioneuvoston vuonna 2006 hyväksymä nollavisio. Tai työnantajani tavoite nolla työtapaturmaa. Vaikka joillain kilpailijoilla on lähes 10-kertainen onnettomuustaajuus, meillä ei paukutella henkeleitä, vaan jatketaan työtä tavoitteen saavuttamiseksi. Joka vuosi ollaan edistytty.
Kannan puolittamisella kehuskeluun ei mielestäni edelleenkään pitäisi sortua. Kysehän on ennätykselliselle tasolle päästetyn kannan palautus vahinkoa edeltäneelle tasolle. Aikaa tähän kului n.15-20 vuotta ja tuona aikana kuoli kymmeniä ihmisiä enemmän ja loukkaantui satoja enemmän, jos verrataan tuota ajanjaksoa vahinkoa edeltäneeseen ja sen jälkeiseen tasoon. Yhtä lailla kuin sinä kehut kannan puolitusta, minä kritisoin hirvikannan nelinkertaistamista ja siitä aiheutuneita vahinkoja 70-luvun tasoon verrattuna. Jos uskallat, laske näistä lähtökohdista hirvikannan puolittamiskehujen vastapainoksi harrastuksesi vahingot 40 vuoden ajalta.
Suorittava porras: ”Kannan muutoksiin voidaan reagoida huomattavasti tähänastista nopeammin . Rajoittavana tekijänä tuleekin jatkossa olemaan , löytyykö kaikille alueille kattavasti ja riittävästi osaavia metsästäjiä .”
Jos joskus löytyy yhteinen näkemys tavoiteltavasta hirvikannan koosta, ongelmana ei ole reagointinopeus kannan koon vaihteluihin. Jos kanta saataisiin esim. puolitettua nykytasosta, edes 25% heilahtelut ei olisi läheskään samanlainen ongelma kuin nyt ja ratkaisu metsästäjäpulaan olisi taatusti helpompi löytää kuin tällä hetkellä vallitseviin ongelmiin.
