Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras: ”Virkamiehet joutuvat tekemään päätöksensä kirjattujen ja todennettujen lukujen perusteella . Jos päätös perustuu huhuihin , tehdään virkavirhe .”
Ensinnäkin, maassamme on päätetty tavoitteelliseksi kannan kooksi vähintään n. 3 yksilöä/1000 ha. Tämä ei perustu mihinkään faktaan, vaan on puhtaasti metsästäjien edunvalvonnan mielivallan tulos. Oletko samaa mieltä?
Toisekseen, maassamme on vuodesta 2011 saakka ollut nouseva trendi hirvikolareiden suhteen. Sen suhteen faktoista ei ole pulaa eli päätöstä ei tarvitse tehdä huhujen varassa ja ainoa este hirvikannan alentamiselle on tuo tavoitekannan määrittely tasolle, joka sallii muiden paitsi metsästäjien mielestä kohtuuttoman vahinkotason ylläpidon. Oletko samaa mieltä?
Suorittava porras: ”Palataan vielä harmiksesi sinne Ruotsin puolelle . Maan olosuhteet vastavat pitkälti Suomen olosuhteita , mutta hirvikantaa ei ole onnistuttu rajoittamaan suomalaiselle tasolle .”
En ota kantaa Ruotsin tilanteesta, kun en asiaa tunne. Oletko varma, että siellä on päätösvaltaisella taholla yhtään enempää kuin Suomessakaan halua pudottaa hirvikantaa?
Ongelmana on vain se, että ainakaan hesarissa olleen jutun mukaan valkohäntäpeuran hävittämisestä ei ollut ajatuksia, kuten ei hirvenkään vähentämisestä. Sen sijaan Metsähallituksen kaveri totesi peurojen aiheuttavan ongelmia liikenteelle, mutta jollain gps- tekniikalla ja muulla liikennejärjestelyillä ne hallitaan. Kuulemma yhteiselämä peurojen kanssa on sujunut ihan hyvin tähänkin saakka.
Ei siis kuulosta kovin lupaavalta tavalta käyttää 5 miljoonaa euroa.
Tähän saakka on voitu markkinoida metsästyksen saavutuksia sillä, että onnettomuuksien määrä on saatu puolitettua vuosituhannen vaihteen lukuihin verrattuna. Vaikka tuokin on täysin kestämätön vertailu, nyt tilanne on kehittynyt pitkälle huonoon suuntaan. Vuonna 2011 tapahtui 1195 hirvikolaria. Vuonna 2015 tapahtui 1808 hirvikolaria. Se on 51% enemmän kuin vuonna 2011. Noihin lukuihin ei sisälly satunnaisuutta, koska kyse on suht tasaisesti nousevista ja laskevista käyristä.
Mikä on se olosuhdetekijä, joka rajoittaa järjestelmän toimivuutta, kun suorittavan mukaan järjestelmä toimii olosuhteisiin nähden hyvin sallien tällaisen onnettomuusmäärän kasvun?
Ethän sinäkään ole tyydy kiittämään onneasi, ettet ole motokuskina saharassa. Eli se Ruotsin tilanteen kiinnostavuudesta.
Olen samaa mieltä tuosta, mitä kerroit hirven liikkuvuudesta ja määrien arvioimisen vaikeudesta. Siksi asiaa pitäisikin tarkastella riittävän suurina aloina ilman, että takerrutaan yhden porukan alueella havaitsematta jääneisiin hirviin. Etelä-Suomeen tavoitellaan n. 3 yksilön tiheyttä/1000 ha ja tätä ei mikään satunnaisuus tai liikkuvuus pilaa. Mutta liikennetilastoja tarkastelemalla se on aivan liian suuri luku. Ja kun tuo lauma elukoita tekee vahinkoa liikenteessä, tekee se vahinkoa myös metsissä riippumatta siitä, mitä jokin puutteellinen vahinkotilasto (vrt. peurakolarien määrä) asiasta kertoo. Kaikessa muussa toiminnassa päätöksien teon yhteydessä pyritään ottamaan huomioon tilaston luotettavuus. Metsästyksessä tämä on toisin. Vaikka tiedämme vahinkojen määrään sisältyvän tiedon puutteet, silti päätökset tehdään tarkoituksella puutteellista tietoa hyödyntäen. Minusta on edesvastuutonta väittää järjestelmän toimivan olosuhteisiin nähden hyvin. Kun ajattelet asiaa uudestaan, oletko samaa mieltä kanssani?
Vuonna 2015 hirvionnettomuuksien määrä kasvoi 11 %.
Peuraonnettomuuksien määrä laski 31 %.Vuonna 2015 Suomen teiltä tilastoitiin 1 808
hirvionnettomuutta ja 3 659 peuraonnettomuutta eli yhteensä
5 467 hirvieläinonnettomuutta.Porot ei ilmeisesti sisälly tuohon tilastoon.
Esimerkki vahinkotilastojen luotettavuudesta: Vuoden 2015 syyskuussa Poliisihallitus linjasi, että poliisi käy peuraonnettomuuspaikalla ainoastaan silloin, kun onnettomuudessa on tapahtunut henkilövahinkoja tai olosuhteet muutoin edellyttävät poliisin läsnäoloa. Samalla valtaosa peuraonnettomuuksista putosi tämän tilaston ulkopuolelle, eikä vuosi 2015 näin ole peuraonnettomuuksien osalta vertailukelpoinen edellisten vuosien kanssa. Hirvionnettomuuksien suhteen poliisin käytännöt eivät ole muuttuneet.
Tuo siis selittää peurakolarien reippaan ”määrän laskun”.
sites/default/files/materiaalit
/Tutkittua/Tilastot/tilastokats
aukset/tilastokatsaus_hirviel
ainonnettomuudet.pdfEn ole huomannut, että suorittava olisi vastannut kysymykseeni liikennevahinkojen hyödyntämisestä kaatolupien käsittelyssä.
Eli onko nämä dokumentoitu liian puutteellisesti, kun kantaa ei saada vahinkojen määrän takia pudotettua valtioneuvoston vuonna 2006 hyväksymän nollavision edellyttämälle tasolle? Vai eikö valtioneuvoston tavoitteet sido riistahallintoa? Vai onko kolarit riistahallinnon mielestä kuljettajien syytä, jossa hirvikannalla ei ole mitään roolia? Vai mistä tässä on kysymys.
Jees:” Vanhemmiten on turha punkertaa mistään matalasta katutasokinneristä. ”
Et kai sinä vanhaksi ole tullut? Ei olla tavattu, mutta käsittääkseni tuskin kymmentä vuotta minua vanhempi olet. Palstan junioreita ollaan molemmat eli sen puolesta voidaan ajaa melkein millaisella tahansa. Ja onhan minulla aikanaan yksi kohtalaisen matala auto (131 cm) ollutkin, ihan mukava sillä oli ajella.
