Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Täkäläisessä lehdessä oli jokin aika sitten kirjoitus siitä, kuinka metsät hakataan raiskioiksi.

Kirjoittaja oli ajellut uudehkoa moottoritietä, eikä ollut nähnyt juuri yhtään vanhaa metsää ja oli siitä kovin huolissaan. Kirjoittaja ei ollut perehtynyt metsiä koskeviin tilastoihin.

Mikä olisi ollut Arton ajonopeus näissä olosuhteissa, jotta osumaa ei olisi tullut? Nopeusrajoitus 100 km/h.

http://www.mtv.fi/lifestyle/
autot/artikkeli/video-raju-
hirvikolari-kolmostiella-kuva
materiaali-voi-jarkyttaa-
herkimpia/5966228

Anton vähättelee. Ylen mukaan ”porovahingoista korvataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain ja ajoneuvojen osalta 15–20 miljoonaa euroa.”

Autoilijat maksavat korvaussumien lisäksi vakuutusyhtiön kiinteät kulut ja voitot. Liikennevakuutusten osalta näin joskus tilaston, jonka mukaan korvatut summat oli noin puolet siitä, mitä vakuutusyhtiöille maksettiin.

Mutta kun paljon puuta käyttävät firmat tekee sopimukset urakoitsijoiden kanssa, niissä ei taatusti löysää ole. Palstan konemiehet varmaan voivat tämän vahvistaa. Jos sen sijaan urakoitsijat alkaisi käydä kaikkien myyjien kanssa erikseen kauppaa jokaisesta leimikosta, kuluisi tuottavaan työhön tarvittava aika ihan johonkin muuhun kuin tuottavaan työhön. Toki mhy:llä olisi tässä tilanteessa loistava sauma toimia linkkinä urakoitsijoiden ja puun myyjien välillä. Minulle se olisi ok, mutta monille muille vaikea asia.

Miten ostajat hallitsisivat varastonsa, kun etenkin talvella korjuukelit ovat mitä sattuu, eikä puuvirtojen hallinta olisi sillä tavalla enää ostajien näpeissä kuin nyt? Siinä tulisi hätä monen talvileimikon myyjällä, kun sopimuksen mukaan puut pitää olla tienvarressa 1.3, mutta routaa ei ole ja taivaalta sataa vettä.

En ole varautunut hakkuiden häirintään, enkä tiedä, miten siihen voisin varautua. Nuoren metsän hoidossa ei ehkä kannata tehdä metsänkäyttöilmoitusta, jos ehdot ei täyty. Mutta en sellaista tähänkään saakka ole tehnyt. Turhaa paperin pyörittämistä, kun sen käsittelyssä on muutenkin ruuhkaa enemmän kuin tarpeeksi.

Sinänsä on erikoista, että Eu:n mielestä Suomi tuottaa niin luotettavaa metsävaratietoa, että se pitäisi sakon uhalla julkaista. Kutenkaan tuollaisen tiedon tuottajaa ei kelpuuteta hiilensidonnan arviointiin. Suomi, joka ei ole hakannut metsiänsä paljaaksi, kuten monet muut maat ja siten ylläpitää valtavaa hiilivarastoa, maksaa sakkoa kasvavasta puumäärästään huolimatta, kun alueita otetaan muuhun käyttöön.