Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Late: ”Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.”
Siis samoin kuin esimerkiksi moottoritien rakentaja piilottaa kallion irrotuskulut, koska tilaajalle ilmoitetaan vain louhintahinta €/m3 sisältäen kaikki työvaiheeseen liittyvät nimikkeet, kuten louheen käsittely. Täten urakoitsija varmaan piilottaa hintaan myös naapurityömaan kuluja ja silti voittaa tarjouskilpailun. Just joo.
Itse en usko, että kukaan vakavasti otettava puun myyjä kuvittelee, ettei ostaja hinnoittelisi kaikkia kuluja kauppaan. Jos ei hinnoittele, tekee ostaja virheen. Kenen ne pitäisi pystykaupassa huomioida, ellei ostajan?
Jos kilpailutetussa kaupassa kantohintaan on varaa upottaa naapurin metsän viljelykulutkin, silloin kilpailu ei kovin kireää ole. Ostajan asia kuitenkin on tarjous hinnoitella ja jos myyjä sen hyväksyy, asia on sillä selvä, eikä se kaipaa tuollaisia spekulaatioita varsinkaan ilman näyttöä.
Ainakin minulla on luontaiset vaahterat joku syönyt, vaikka ne ovatkin lähellä tietä. Ilmeisesti samaa vaivaa on muillakin jalopuilla. Joten koivu on noille tasaveroinen vaihtoehto, ilmeisesti vain paljon halvempana uudistaa ja nopeampana kasvattaa hirviltä karkuun.
Ulkomaiset puulajit isommassa mittakaavassa ei tunnu ajatukselta, johon itse olisin valmis lahoa kuusikkoa uudistamaan.
Siihen tilanteeseen tuskin päästään, ettei puskasta mikään tielle tulisi varsinkaan etelässä, jossa hirvien lisäksi myös peuroja on liikaa. Raivaus on siis hyödyllistä. Jokunen vuosi sitten 8- tai 9-tiellä tuollainen hanke toteutettiin, mutta silloin tuli suru työn tulosta katsoessa. Siistiä jälkeä kyllä tehtiin, kun puistomaiseksi puusto harvennettiin. Ainoa vika siinä oli se, että työ tehtiin lämpimään vuodenaikaan, mutta takuulla minkäänlaista ajatusta ei juurikäävän torjuntaan uhrattu. Kuitenkin isolta osin kuitupuun kokoista kuusikkoakin siinä harvennettiin. Siinä on nyt maanomistajalla kaistale lahoksi tuomittua puustoa kasvamassa.
Liikenneturvallisuuden parantaminen ei kuitenkaan ole joko tai-juttu, jossa olisi vastakkain raivaus ja hirvieläinkannat. Vaikka hirviaidoilla ja raivauksilla liikenneturvallisuutta saataisiinkin parannettua, metsätalouden ja ekologian ongelmat jäisi jäljelle. Tosin sellaista raivaushanketta ei muutenkaan ole luvassa, että hirvieläinten määrien leikkaustarpeet liikenneturvallisuuden suhteen voisi sillä verukkeella unohtaa.
Ollaan eu:sta ja päästöjen laskentaperusteita mitä mieltä tahansa, metsätaloudessa on pidettävä huoli puun tuottamisen edellytyksistä siellä, missä puun tuottaminen voidaan kuvitella edes jollain tavalla kannattavaksi vähänkään pitemmällä aikavälillä. Sillä ei ole suurtakaan merkitystä, miten joku lobbauksen puristuksessa elävä eu-virkamies puun käytön päästövaikutuksen tällä hetkellä laskee. Puu on planeettamme yksi merkittävimpiä uudistuvia raaka-aineita ellei merkittävin ja uudistuvan raaka-aineen käyttöhän on vähänkään isommassa mittakaavassa ainoa kestävä vaihtoehto. Nykytilanteessa näihin aikoihin vuodesta alkaa jakso, jolloin maapallo elää ekologisesti laskettuna loppuvuoden velaksi. Hiukan on siis työtä jäljellä kulutustottumusten suhteen.
Käytännössä puuston kasvua per hehtaari on edelleen reippaasti kasvatettava, jotta nollarajan, suojelualueiden ja muun maankäytön vaikutus saadaan Suomessa kompensoitua. Raaka-aineen laatua on jalostusarvon säilymisen takia nostettava, koska yhä yleistyvistä juurikääpäisistä kuusista tulee vain polttopuuta. Mitä heikommin huolehditaan maaperän elinvoimaisuudesta, sitä nopeammin tulee puuston kasvun rajat vastaan ja sitä herkemmin metsä kärsii muuttuvassa ilmastossa tuhoista. Nämä asiat ovat siksi hankalia, että maaperän tilannetta ei näe samalla tavoin silmillä, kuten isompia eläimiä voidaan ihailla. Eikä sienet, bakteerit ja muut mikrobit yms. eliöt ole edes mikroskoopissa yhtä hellyttäviä kuin isommat eläimet. Ne kuitenkin ovat kaiken elämän perusta, eikä niitä edes tunneta kovin hyvin. Se pitää ottaa huomioon, kun rakentaa suhdettaan tähän asiaan. Samoin se, että nyt asetetut tavoitteet eivät vie ihmisen vaikutusta maapalloon kestävälle pohjalle. Se on vain yksi pieni porras kohti kestävää tulevaisuutta.
Kun näitä asioita pohtii, kannattaa ottaa vajaan silmänräpäyksen verran pakkia ja muistella aikaa, jolloin lakiuudistuksen myötä jk-hypetys ja puheet ylituotannosta oli pahimmillaan. Niin nopeasti muoti muuttuu, siksi linjaukset metsätaloudessa pitää olla vähän tukevammalla pohjalla. Siinä asiassa emme pääse eu:n taakse, valta on kansallisissa näpeissä.
Kolmas kuolemaan johtanut kolari muutaman kuukauden sisään:
Moottoripyöräilijä on kuollut hirvikolarissa Kouvolan Valkealassa. Turmassa kuoli noin 40-vuotias paikkakuntalainen mies.
Onnettomuus sattui keskiviikkona aamulla Multamäentiellä noin kolme kilometriä Valkealan kirkolta Vuohijärven suuntaan.
Poliisin mukaan sekä hirvi että moottoripyörän kuljettaja menehtyivät turmassa välittömästi.
http://yle.fi/uutiset/moottori
pyorailija_kuoli_hirvikolarissa
_kouvolassa/8977187Laitoinkin Muut-osioon viestiketjuun ”Hirvet kertovat” aihetta käsittelevän kommentin.
Täällä pääsee lukemaan kaverin ajatuksia ilman rekisteröitymistä. Pakkoruotsi jatkukoon:
https://svenska.yle.fi/artikel/2015/06/25/skjutna-radjur-minskar-inte-fastingburna-sjukdomar
Voi olla, että jotain menee ohi ruotsinkielisestä artikkelista, mutta jos oikein ymmärsin, Dag Nymanilla ei ole professoritason perusteita kumota Margaretha Gustafssonin ajatuksia. Onhan muissakin eläimissä punkkeja, ehkä ilmastonmuutoskin on ilmiön takana jne.
Toivottavasti ei keskitytä tutkimaan, vaan ratkaisemaan ongelmaa:
Loistutkija ampuisi kauriit ja peurat – ”On hävytöntä leikkiä ihmisten terveydellä!”
http://www.iltalehti.fi/uutiset
/2016062921808376_uu.shtmlMutta mikä estää ongelman ratkaisua: ”Kauriiden hävittäminen kuitenkin vaatisi metsästäjien myötämielisyyttä. Heistä moni ei pidä ajatuksesta, että harrastus loppuisi saaliskadon myötä.”
http://www.hs.fi/paakirjoitukse
t/a1465963355607?jako=f8d0
a156d913fb689608021ae
756600f&ref=tw-shareValkohäntäpeura on saatava haitallisten vieraslajien listalle.
https://www.luke.fi/uutiset
/haitallisten-vieraslajien-
esiintyminen-ja-torjunta
keinot-selvitetaan-ilmoita
-vieraslajihavainnoista/Taitaa tulla synkkä vuosi:
Italialainen moottoripyöräilijä törmäsi hirveen Länsi-Lapissa Pellossa maanantaiaamuna. Matkailija kuoli onnettomuuspaikalla.
Poliisi kertoo, että lomamatkalla ollut italialainen 62-vuotias mies ajoi maanantaiaamuna kymmenen aikaan Torniontietä etelään, kun hän törmäsi tiellä olleeseen hirveen. Onnettomuus tapahtui Kattilakosken kohdalla.
Miehen moottoripyörä oli suistunut törmäyksessä tien oikean puoleiseen ojaan, kymmenien metrien päähän törmäyspaikasta.
Samaa tietä ajanut autoilija näki onnettomuuden ja soitti hätäkeskukseen. Ambulanssin tullessa paikalle moottoripyöräilijä oli kuollut.
Onnettomuuspaikalla on satasen nopeusrajoitus. Poliisin mukaan ajokeli oli hyvä. Myös hirvi kuoli kolarissa.
Poliisin mukaan moottoripyöräilijän ei epäillä ajaneen ylinopeutta. Onnettomuuden tutkinta ja kuolemansyyn tutkinta on aloitettu.
Onnettomuuspaikalla kävi myös liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnan edustaja.
http://yle.fi/uutiset/italia
lainen_motoristi_kuoli_
hirvikolarissa_pellossa
/9003174Panun kommenttiin mhyn välistävedosta. Liki tuon verran siinä menee. Katsoin juuri kuitista, että kulut meni kahteen asiaan. 40 € puukaupan hoitoon ja 80 € mittaukseen. Onhan se paljon rahaa pienessä kaupassa, mutta toisaalta:
1. Miksi tehdä pieniä energiapuukauppoja, kun kulut ovat isoissa yhtä suuret? Toki pieniä tulee tehtyä, mutta ne on lähinnä metsän hoitoa eli välivaihe matkalla asialliseen metsätalouteen.
2. Kuka muu hoitaa nuo asiat vähemmällä vaivalla? Itse tarvitsen yhden puhelinsoiton, niin on nökkösille ostaja 28 eurolla valmiina, kaupan paperit ja aikanaan mittaus hoidettu. En valita, koska jos itse jonkinlaisella tuntipalkalla vastaavaa tehtävää hoitaisi, kulut olisivat moninkertaiset.
