Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Esitin suorittava sinulle muutaman kysymyksen keskustelussa ”Hirvet syövät kuusiakin” 22.10.16 sivun 10 alaosassa. Voitko ottaa niihin kantaa?
”Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn.”
Ongelmana ei ole niinkään kuusettuminen, vaan sen seurauksen negatiiviset piirteet eli lahon yleistyminen ja metsien yleisen stressiherkkyyden kasvu sekä monimuotoisuuden heikentyminen.
Tämän vuoden Jukolan viestissä neljä ihmistä jäi kaatuneen puun alle. Tarkempaa tietoa minulle ei ole puoluekannoista tai muusta ideologiasta, mutta lehtitietojen mukaan yksi noista loukkaantui vakavasti. Kyse ei ollut puistometsästä, mutta alueella oli tapahtuman takia runsaasti ihmisiä, joten tilannetta voi verrata kaupungin ulkoilualueeseen.
Näätä: ”Tarinassa hassua on se, että edellinen omistaja oli ensin yrittänyt uudistusta männylle. Sitten oltiin tehty uusi maan muokkaus ja kuusen istutus. Nyt siellä kasvaa kuusen taimikko ja luontaisesti syntynyt peitteellinen sekataimikko. Ei tuossa edellinen omistaja jäänyt voitolle.”
Vai olisiko hirvet tuhonneet alkuperäisen taimikon ja uusi yritys tehty hirvituhokorvauksena? En tiedä, mitä tuo käytännössä vaikuttaa, kun vastikkeettomasti ei korvauksia tipu. Saattaa olla, että seuraavaan 15 vuoteen korvausten myöntämisestä ei kemeraa tuolle kuviolle ole mahdollista saada.
Näärä: ”Kuivemmalle maaperälle aina luontainen uudistus tai enintään kylvö, mutta tämä on toinen tarina.”
Uusintaviljelyssä ollaan yleensä pahasti heinittyneen alan kanssa tekemisissä, jolloin ei mitkään perinteiset menetelmät ole välttämättä perusteltuja.
Näätä: ”Jatkopäätöstä tehdessä pitää huomioida lannoittamisen kustannukset, mikäli kuusella jatketaan.”
Totta. Kannatta myös laskea lannoittamisen kannattavuus. Nuoren puuston lannoitus ei välttämättä ole taloudellisesti perusteltua kuin aivan pienimmillä koroilla. Toki hankaluutena on arvioida lannoituksen vaikutus kasvuun.
Eri puulajien määrien kehityksessä tilanne ei ainakaan vielä näy. Toisaalta männyn määrään vaikuttaa osaltaan takavuosikymmenten buumi. Täytyy silti huomioida, että suuri osa metsistä on aktiivisen metsätalouden ulkopuolella ja hoitorästejä kertyy. Monesti näissä kohteissa kasvaa runsaasti lehtipuuta ja ehkä siksi noiden määrä on meillä kasvussa. Rästikohteista ei kuitenkaan saada tavaraa kilpailukykyiseen hintaan tehtaalle, joten vaikka luontoväki toisaalta näille tilastoimattomille suojelualueille hurraakin, vihreiden tavoite puutavaran jalostusasteen noususta jää noiden osalta saavuttamatta.
Tällä hetkellä puutavarasta on ylituotantoa. Kysyntä saattaa muuttua nopeastikin, mutta metsien kasvu ei. Siksi aktiivisessa käytössä olevissa talousmetsissä pitäisi saada kasvattaa puuta mahdollisimman tehokkaasti luontoarvoista (sekametsät, lehtipuukierto yms. keinot) tinkimättä. Näin saadaan suojelun tarpeisiin osoitettua mahdollisimman paljon pinta-alaa.
Tarkkana siis pitää olla noiden juttujen kanssa, miten ne esittää.
