Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tietenkään koivu ei tee joka paikassa autuaaksi, eikä hysteriaa ole tarvetta lietsoa. Itse asiassa en tiedä yhtään asiaa normaalista siviilielämästä, jossa hysterian lietsominen olisi tarpeen. Mielestäni riskin mahdollisuuden tiedostaminen ja pyrkimys minimoida se töiden suunnittelulla on kaukana hysterian lietsomisesta. Mutta ellei faktaa kesäaikaisen raivauksen riskittömyydestä ole, ei työtä riskittömäksi pidä väittää. Moni metsänomistaja ammattimetsurin mielipiteitä kuuntelee ja kun tuolta pohjalta totuuksia aletaan laukoa, ollaan mielestäni kaukana etiikaltaan kestävästä toiminnasta. Samoin se, että vähättelee asiaa koivun laatuvirheiden määrällä. Koivikko kuusikon perään parantaa maaperän terveyttä verrattuna kuusta kuusen perään kasvatukseen, eikä siihen vaikuta tippaakaan kuusen juurikäävän riskin suhde koivulle tyypilliseen laatuvirheiden määrään.
”Jos ajatellaan, että tyypillisellä kuusen istutustiheydellä istutuspuiden väli on se noin 2,3 m ja näiden väliin jätetään siemensyntyisiä, taimivaiheessa kuusten pituisia koivuja, niin nykyaikaisten mättääseen istutettujen kuusten pituuskasvu voi olla samaa luokkaa koivujen kanssa. Kohta alkaa koivun latvus supistua rajusti sivulta tulevan varjostuksen myötä ja järeytyminen kärsii pahasti.”
Kuusi 2,3 m ruutuun istutettuna runkoluku on 1890 kpl/ha. Siihen ei mahdu yhtään koivua kasvamaan ensiharvennukseen saakka.
Jos kuusen ja koivun pituuskasvu taimivaiheessa on samanlaista eli kuusi on koivua muutaman vuoden vanhempaa, muutaman vuoden kuluttua kuusi menee menojaan.
”Koivuhan on lähes ilmainen kasvattaa vaikka joutuisi istuttamaankin.”
Muistaakseni olet todennut hirvikannan niin suureksi, että kuvio vaatii aitaamista. Ja kun sitä käydään tarkastelemassa 1-2 krt kuussa muutaman vuoden ajan, ei ensiharvennuksen tulot riitä edes hoitokulujen kattamiseen, saati istutuksen.
Omituinen suhtautumistapa asiaan tuolla ammattilaisella. Kuusikon sairastumisriskiin ei vaikuta tippaakaan se, onko raivauskelejä viikko vai puoli vuotta vuodessa. Jos savottaa ei ehdi sopivien kelien aikaan saada valmiiksi, on kaksi vaihtoehtoa. Joko ottaa riskin kuusikon sairastumisesta tai sitten tekee kantokäsittelyn. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että kiistää riskin vedoten siihen, ettei sopivien kelien aikaan ehdi kaikkia taimikoita raivata.
Uskon Panun olevan oikeilla jäljillä leviämismekanismin suhteen. Pienen taimen juuret ei ulotu kovin kauas ja koska pienen taimen ohuet juuret lahoaa nopeasti, viereiset puut ei saa kovin herkästi tartuntaa raivatusta kannosta. Kestäähän sienen eteneminen kannosta juuriinkin aikansa. Voisin kuvitella, että sekapuusto vielä alentaa riskiä, samoin pieni runkoluku. Tiheämmässä taimikossa juuristo on enemmän yhteydessä viereisten puiden kanssa, joten riski taudin leviämisestäkin on isompi. Jossain luontaisissa turkkina kasvavissa pusikoissa luultavasti riski kasvaa ilman kesäajan raivaustakin. Taimien määrän ollessa useita tuhansia, sairaiden yksilöiden määrä kasvaa jo tilastollisestikin ja kun puiden etäisyys lasketaan senteissä tai kymmenissä senteissä, stressaantuneissa puissa tauti leviää kuin flunssa ruuhkabussissa.
Asian todentamista vaikeuttaa pitkät ajanjaksot, joten vaikka jossain ei lahoa olisi havaittu, se ei ole tae turvallisesta menetelmästä. Siksi varovaisuusperiaate on paikallaan.
Ei liity millään tavalla koko Suomen asuttuna pitäminen tai paikkariippumaton tuotanto WWF:n kommenttiin metsän kasvatuksesta.
Puun takaa: ”WWF:n edustaja puhui tv:ssa muunneltua totuutta.
Sekametsä saattaa tietyissä oloissa tuottaa hieman enemmän kuutioita, mutta kuitenkin vähemmän myyntuipuuta ja sitäkautta metsänomistajalle vähemmän rahaa.
Tämä asia on täysin kiistaton, mutta ympäristöjärjestöillä on valitettava tapa esittää puolitotuuksia ja jopa aivan vääriä väittämiä.”Ei yhden puulajin metsä kiistattomasti sekametsää parempi taloudellisessa mielessä ole. Toki tasarakenteisen yhden puulajin metsän kasvatuksessa on helpompi onnistua, koska sekametsän kasvatus on vaativampaa ja onnistuessaankin sekametsä voi olla monokulttuuria huonompi ratkaisu taloudellisessa mielessä. Ylipäätään kannattavuuslaskelmien tarkka vertaaminen on metsässä hankalaa, sen osoittaa jo keskustelu erirakenteisen metsän kasvatuksesta. Ei siis kannata syyllistyä samaan puolitotuuksien esittämiseen, mistä ympäristöjärjestöjä syyttää. Sen sijaan kannattaa osoittaa, että WWF:n kommentti sellaisenaan ei pidä paikkaansa, eikä tasarakenteisen yhden puulajin metsä ole välttämättä huono ratkaisu, vaikka WWF:n kommentissa osa on tottakin.
Aloituksssa mainitut asiat ovat pääosin totta. Siksi ihmettelen vastarintaa, joka asiasta nousi. Syynä on ehkä se, että metsätalouteen liittyviä neuvoja tuli taholta, joka ei metsätaloutta harjoita ja että asioiden taustalla ei ollut huoli metsätalouden kannattavuudesta, vaan monimuotoisuudesta.
Tulojen kasvaminen ei ole itsestäänselvyys eikä Timpan mainitsemaa tilannetta (joku laji kärsii) voi pitää vertailukohtana, koska siinä on kyse hoitamattomuudesta tai hoitovirheestä. Sitä kuitenkin edelleen odotan, milloin ympäristöihmiset tunnustavat hirvieläinten roolin monimuotoisuuden paranemista rajoittavana tekjänä tai kenellä vihreistä on selkärankaa ensimmäisenä sanoa ääneen, että hirvieläinten määrää pitäisi pudottaa reippaasti, jotta talousmetsissä olisi edellytykset monimuotoisuuden parantumiselle puulajivalikoimaa muuttamalla.
Motoristi kuoli hirvikolarissa Ähtärissä
Moottoripyörällä liikkeelle ollut keski-ikäinen mies on kuollut hirvikolarissa Ähtärissä. Onnettomuus sattui keskiviikkona illalla noin kymmenen aikaan.
Poliisin mukaan mies oli ajanut Virtaintietä kohti Ähtäriä, kun hirvi oli noussut ajoradalle ja motoristi oli törmännyt eläimeen.
Turmapaikka on noin 11 kilometriä Ähtäristä Peränteen kohdalla.
Onnettomuudessa kuollut oli kotoisin Ähtärin seudulta.
http://yle.fi/uutiset/motoristi_kuoli
_hirvikolarissa_ahtarissa/8861394”Avolavojen ostajakunta on viime vuosina laajentunut yrittäjistä muuhun väkeen. Autotyypistä ovat nykyään kiinnostuneet myös esimerkiksi liikuntaa harrastavat ihmiset.”
Tuo ei varmaan päde Suomen markkinoilla, mutta jotenkin tuntuu hölmöltä, että ihmisillä on varaa ostaa nelivetoinen avolava liikuntaharrastuksen takia. Minulla liikuntaharrastus alkaa kotiovelta poislukien talvikauden uiminen, jota pääsen harrastamaan ihan henkilöautollakin päällystettyjä teitä pitkin alle 10 kilsan ajomatkan jälkeen.
