Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Vaihtoehtoinen sijoituskohde voi olla aika teoreetinen käsite monille toimijoille. Ei tietenkään sinulle Näätä, joka hallitset kaikki sijoitusmuodot. Mutta itse en esimerkiksi ole yhtään kiinnostunut osakkeista, joten niiden tuoton ja riskin suhdetta varsinkaan eri ajanjaksoina ei löydy mistään tilastoista tai muistakaan keskiarvoista. Sen verran usein olen pankin sijoitusneuvojankin pöydän ääressä istunut, etten anna tällaisen tehdä päätöksiä minun rahojeni käytöstä. Toki tämä esittelee vain vaihtoehtoja, mutta jos itsellä ei ole asiasta näkemystä, käytännössä päätös on sijoitusneuvojan tekemä. Sama pätee rahastoihin, jotka ovat kyseisen pankin tuotteita.
Entä jos uudistamisen yhteydessä on odotettavissa hankaluuksia esim. heinäyksen muodossa, onko tilan myynti tällöin vaihtoehto? Minusta se on vaihtoehto vain harvoin, metsää ei myydä ja osteta kuten osakkeita. Otetaan esimerkiksi mainitsemasi 100 ha tila. Tehdään sinne 5 ha aukko. Harkitsetko tilan myyntia heinäämisriskin takia? Et tietenkään, vaan joko hammasta purren heinäät muutaman vuoden tuota 5 ha taimikkoa tai sitten hyväksyt hiukan hitaammin kasvavan ja aukkoisen puuston synnyn kuviolle. Vaihtoehtoja on muitakin, esim. työläyden suhteen heinäämiseen verrattavan vesakon kanssa taistelun.
RR: ”Rehellisen tutkimuksen tarkoitus on tietysti etsiä totuutta. Tulokset sitten ovat mitä ovat. Mikä tässä sinua Gla nyt häiritsee.”
Se, että puhut tutkimuksesta, vaikka kyse on laskennasta, jossa lähtöarvoja voi vaihtaa kuten sukkia. Lisäksi kuten useiden vuosien ajan olen yritänyt sinulle sanoa, kyseisessä laskelmassa ei ollut edes tarkoitus verrata eri kasvatustapojen kannattavuutta. Tarkoitus oli testata työkalua, jolla tällaista laskentaa voi tehdä. Näin ainakin, jos lehtitiedon perusteella voi laskennan tekijää uskoa.
RR: ”Siihen ei edes tutkijan taloustaitoja tarvita ymmärtääkseen, että uudistamisen kustannukset ovat jaksollisen metsänkasvatuksen se kuuluisa kantapää.”
Ei niin, mutta ei keinollinen uudistamisen ole yhtään sen erikoisempi akilleen kantapää kuin luontainenkaan uudistaminen. Siksi minusta on täysin tarpeetonta korostaa vain keinollisen uudistamisen ongelmia. Toki menetelmää vaihtamalla tietyt ongelmat poistuu tai vähenee, mutta tilalle tulee pussillinen uusia.
Täysin samaa mieltä Puun takaan kanssa. Itsellänikin on tuollaisia paikkoja, joihin olen sekä heikentänyt, että tapattanut paljon taimia, kun en ajoissa ole niitä kaivanut esiin. Puolet kesästä miehen mittaisen ryönän alla pimeydessä tekee jopa kuuselle ihmeitä. Ja vaikuttaa siltä, että kun esim. mänty alikasvoksena on hirvien herkkua, vatukko tekee saman ja ehkä myyrätkin tykkää varjossa kasvaneista taimista enemmän.
Yleensä heinäykseeen kyllä vähempikin riittää kuin keskellä kesää tehtynä, mutta ei aina, joten yleispätevää ohjetta heinäykseen ei voi antaa, kuten ei moneen muuhunkaan asiaan, missä pelataan luonnon ehdoilla.
Itse käytän heinäykseen raivausveistä ja saapasta, joskus myös glyfosaattia.
Minun työnantajani, jonka taustalla on taatusti riittävästi taloudellista osaamista, myi jokunen vuosi sitten ydinliiketoimintaan suoraan liittyvää kalustoa. Näin maalaisjärjellä ajateltuna hommassa ei ollut mitään ideaa, kun nykyään sama kalusto vuokrataan ulkopuolelta takaisin. Myyntiä kuitenkin selitettiin pääomien vapauttamisella. Ihan hyvin firmalla on viime vuodet mennyt, joten saattaa tuollaisessa toiminnassa olla järkeäkin. Ainoa varma asia Vapon suhteen on se, että ulkopuolisten on mahdotonta maan myynnin järkevyyttä arvioida.
RR: ”Gla ymmärsi varmaankin mihin kuusen istutuksella viittasin.”
Kyllä ymmärsin, olethan hokenut tuon aihepiirin asioita tällä palstalla vuosikaudet kahdella eri allekirjoituksella. Kun nyt vielä erikseen mainitsit dogmin vastaisten tulosten johtavan selittelyyn vääristä lähtöarvoista, käsitykseni asiasta vain vahvistui. Edelleenkään ko. laskelman tarkoituksena ei ollut ainakaan laskelman tekijän mielestä osoittaa tietyn menetelmän kannattavuutta, mutta sehän ei sinun totuuteen mahdu.
Itselläni oli samanlainen ongelma kerran 192:ssa, mutta bensalla en siinä osannut edes ajatella olevan osuutta. Tuolloin uusittiin kiihdytyspumpun mäntä ja kalvot sekä joku impulssiletkun natsa. Kustannukset töineen 80,65 € alv 0%. Jos bensaa vaihtamalla sen olisi saanut pelaamaan, tuskin se pitkäaikainen korjaus olisi ollut. Harvemmin ko. merkkiä edustavassa liikkeessä myönnetään tyyppivikojen olemassaoloa. Tuo kuitenkin taitaa tämän mallin ongelma olla.
Tieto pienkonebensan mittarimyynnistä on kiinnostava, täytyy käväistä katsomassa hintataso, kun seuraavan kerran ajaa tuosta ohi. Kiitos!
On tosiaan parantunut vanhasta. Etenkin kun karttaa voi raahata ja zoomata hiiren rullaa pyörittämällä, käytettävyys on nykyaikaisella tasolla.
Paikkatietoikkuna on tietysti monipuolisempi, mutta nopeat vilkaisut on helpompi hoitaa karttapaikalla tai retkikartalla, joka sekin on edelleen käyttökelpoinen.
RR: ”En tietenkään tarkoita, etteikö kuusen istuttaminen ole hyvinkin perusteltua otollisissa olosuhteissa. Mikään yleispätevä neuvo se kuitenkaan ole, kuten yksinkertauistettu esimerkki osoittaa.”
Kerrotko vielä, missä kuusen istutusta pidetään yleispätevänä neuvona vuonna 2016? Oletko luonut mielikuvituksessasi mörön, jota vastaan käyt täällä taistelua?
