Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Vai vastuuta nälänhädästä.Ahneudesta ja rahastuksesta tuon tuottajalla on ainoastaan kyse.”
Ritva sekoittaa nyt kaksi asiaa.
Glyfosaatin tuottaja toimii kuten muutkin yritykset eli pyrkivät maksimoimaan oman taloudellisen tuloksensa. Toki siinä käytetään myös harmaalla alueella olevia markkinointikeinoja, mutta glyfosaatin tuottajan vastuuseen ei kuulu nälänhätä.
Poliitikkojen tehtävä on ottaa vastuu nälänhädästä. Siinä joudutaan selvittämään ravinnontuotannon keinovalikoima. On helppo kieltää glyfosaatti ajattelematta muita seurauksia kuin myrkyn käytön vähentämistä. Mutta koska toistaiseksi glyfosaatille ei kilpailevaa tuotetta ole ja koska tiedetyt haitat koetaan hyötyjä suuremmiksi, glyfosaattia käytetään. Heti hyöty/haitta-suhde saadaan paremmalle tolalle, asiaa on syytä tarkastella uudestaan. Nyt vain odotetaan kieltäjiltä näitä avauksia.
Itse pyrkisin perkaamaan parimetrisen kuusikon kylmänä vuodenaikana. Vaikka vesominen olisikin muulloin tehtynä vähäisempää, tuon kokoinen kuusikko pääsee jo hyvin vesakolta karkuun. Toki se täytynee raivata uudestaan vielä vähintään kerran ennen ensiharvennusta, mutta todennäköisesti se olisi edessä joka tapauksessa. Puuston sulkeutumiseen on vielä aikaa, joten vesakko ehtii päästä vauhtin ennen sitä.
Jos ja luultavasti kun taimikossa on lehtipuiden lisäksi myös poistettavia kuusia, juurikääpäriski alkaa kasvaa kesällä. Lisäksi lehdettömään aikaan näkyvyys on parempi, joten työ on sekä nopeampaa, että tarkempaa silloin ja raivurin lipsahduksista tulee kuusiin vähemmän haavoja.
Itse pyrin siis rytmittämään työt taimikoissa siten että talviaikaan raivaan ja kesällä heinään. Mutta jos ajasta on pulaa ja työt pitää tehdä kiireellisyysjärjestyksessä, tärkeintä on taimikon raivatuksi tuleminen vuodenajasta riippumatta. Kunhan vain välttää kesällä kuusten harventamista. Lähekkäin kasvavat kyllä ehtii vähän myöhemminkin ottaa pois.
Itsellä on taskussa kortit tai todistukset yhdeksästä asiasta. Kaikki uusitaan 2-10 vuoden välein, joten joka vuosi jotain saa olla uusimassa. Jos jatkossa saha vaatii oman korttinsa, sitten kai tulee taskuun taas yksi kortti lisää ja siis kymmenen täyteen. Se kun tuskin pelkkään metsätyöhän jää, vaan myös jokainen timpuri ja sen työnjohtaja kortin tarvii myös.
Noita koulutuksia suunnilleen parinkymmenen vuoden ajan käyneenä voin sanoa, että ea taitaa olla ainoa, jossa koulutajat ovat pääsääntöisesti olleet ajantasalla Paras oli SPR:n nuorehko nainen, joka kuului johonkin ryhmään, jossa puhelinsoitosta saatetaan lähteä vaikka Afrikkaan ties minkä sodan jalkoihin auttamaan paikallisia. Tieturvakouluttaja esimerkiksi luki lakia vain siihen saakka, jossa sanottiin elektronisten laitteiden höiritsevän käytön olevan kiellettyjä. Puhelin on siis sallittu, jos se ei haittaa ajoa.
On työturva ja tulityökorteilla varmaan saatu parannustakin aikaan verrattuna siihen, että mitään koulutusta ei ollut. Silti työturvakorttikoulutuksen pitäisi riittää sahan käyttäjälle. Seuraavaksi tulee varmaan puukkokortti, kun sillä saadaan joka vuosi paljon vahinko aikaan.
Aiemmassa kommentissa ollut väite, että työnantajat korttia haluaisivat, on taatusti väärä. Suomessa on lukemattomia pk-firmoja, joilla on jo nyt täysi työ pitää henkilöstönsä pätevyydet ajantasalla.
Ja kun puhutaan globaalista ilmiöstä, nälän seuraukset tuntuu tavalla tai toisella täälläkin, vaikka itsellä olisikin varaa ostaa ruokaa.
Kun vastausta glyfosaatin kohtuukäytön rajoihin ei kukaan ole vieläkään osannut määritellä, osaisiko Jesse määritellä glyfosaatin käytöstä ihmiselle aiheutuneet terveyshaitat? Vai jutusteletko Hitleristä vain lämpimiksesi.
Tuntuu olevan kovasti siellä ruuhkaa. Itse tein tukihakemuksen marras-joulukuussa. Työ on jo tehty, mutta rahoituspäätöstä ei vain kuulu. Metsäkeskuksessa sanottiin, että ruuhkan takia toteutusilmoituksen voi tehdä, vaikkei rahoituspäätöstä olekaan tullut. Ilmeisesti kemeran muutos ei ihan nappiin mennyt, kun hakemusten käsittely ei nopeutunut.
Iltalehti: ”Ruumiinavauksessa paljastui, että iäkäs nainen oli kuollut sydänkohtaukseen ennen kuin joutui suden syömäksi.”
Jos venäjältä iltapäivälehden kautta saatuun tietoon voi luottaa, susi ei siis tappanut kyseistä naista. Sekoittamatt hirviä tai muita vahinkoa aiheuttavia eläimiä susikeskusteluun esitän Tanelille kysymyksen: Mikä olisi meillä hyväksyttävä susikanta, kun nyt se ei sitä ilmeisestikään ole?
Korjataan tuota autoasiaa polttoaineen kulutuksen osalta energiankulutukseen. Mutta ei autoista enempää glyfosaattikeskustelussa, jokainen tuntekoon piston itsessään, kellä aihetta on. Vastausta, perusteluista puhumattakaan, huolestujilta ei kuitenkaan ole tullut kysymykseen, käytetäänkö tällä hetkellä suomalaisessa metsätaloudessa glyfosaattia jotenkin heppoisin perustein. Muutosta on vaikeata vaatia ja varsinkaan toteuttaa, jos lähtötilanne ei ole tiedossa. Suomalaiskansalliseen tapaan tyypillinen silmät ummessa kaiken kieltäminen ei enää ole tapa, jota tämä yhteiskunta kestäisi.
Jees: ”Olen A.J:n ja Ritvan kannalla ettei noita myrkkyjä kovin heppoisin perustein levitettäisi.”
Minäkin olen samaa mieltä. Mutta osaatko Jees sanoa, paljonko myrkkyjä levitetään suomalaisessa metsätaloudessa kovin heppoisin perustein? Minun käsitykseni mukaan myrkkyjä levitetään heppoisin perustein niin vähän, ettei asialla ole mitään merkitystä. Paljon enemmän on merkitystä esimerkiksi tuoreella ennusteella, jonka mukaan autojen määrän kasvu jatkuu ja vuosikymmenen kuluttua 20% myydyistä autoista on polttoainetta tuhlaavia katumaastureita.
