Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Voitko Reima kertoa, mitä Holmstömin opit ovat ja miten metsänomistaja voi niitä metsätaloudessa hyödyntää?
Onko mainitut iät tämän hetken tilanne vai ostohetken? Tuoreen kankaan nuori puusto kasvaa herkästi lähemmäs 10m3/ha tai jopa ylikin, joten 16 ha taimikkovaiheen ylittänyttä metsää kasvaa yli 100 m3/vuosi.eli 13 vuodessa se tekee ainakin 1500 m3. Lähtöpuusto siihen päälle, niin yli 2000 kuution mennään väkisin. Toisaalta 13 vuotta sitten nyt 15 vuotias puusto oli vielä taimikkoa, eikä tuottanut kuutioita. Veikkaan silti kyseessä olevan erityisen hyväkasvuisen metsän, kun se tällaiseen esimerkkiin päätyi, joten 2400 m3 on minun vastaus. Puun takaan 2500 sekin ihan mahdollinen ja erotus menee jo mittaustarkkuuden piikkiin.
Lisäksi tällä hetkellä ei ole kovin kiinnostava tieto, onko tuon ikäinen puusto luontaista vai istutettua. Se on viljelty jo harvinaisuudeksi jääneellä menetelmällä. Kiinnostavaa sillä kuviolla on vain se, miten se on tähän saakka kasvanut eli millainen on ennuste tästä eteenpäin ja millainen on puuston laatu.
Menetelmien suhteen kiinnostavaa on mielestäni se, mikä on nyt ja tulevaisuudessa uudistettavan puuston ennuste. Vertailu pitäisi tietysti tehdä vertailukelpoisissa olosuhteissa. Itse olen viime aikoina perannut luontaisesti syntyneitä kuusia, eikä laatu päätä huimaa. Tosin ne ovat kasvaneet heinikossa. Muokattuun maahan istutetut kuuset ei oleensä vastaavista olosuhteista joudu kärsimään, joten tuossa verrataan heinikossa kasvaneen ja vapaasti kasvanutta tainta. Toisaalta luontaisia tuskin tulee aivan alkuvaiheessa niin heinättyä esiin kuin istutustaimia, jos ja kun kuusen tapauksessa yleensä kyse on luontaisesta töydennyksestä. Hankalaa on siis tasapuolinen vertailu.
SLL: ”Ympäristöministeriö myöntää Suomen luonnonsuojeluliitolle vuosittaisen valtionavun, jonka käytöstä liitto saa itse vapaasti päättää. Vuonna 2014 valtionapu oli 407 000 euroa. Valtionapu muodostaa noin viidenneksen liiton tuloista. Liitto saa lisäksi ulkoasiainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä vuosittain tukea erilaisiin luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeisiin. Näiden hankeavustusten suuruus on vaihdellut vuosittain 100 000–300 000 euron välillä.”
http://www.sll.fi/jarjesto/
varainhankintaTämän keskustelun aihe nousi erityisen ajankohtaiseksi kysymykseksi, kun Vapo ilmoitti alkavansa myydä maitaan.
Yle: ”Luonnonsuojelijat toivovat, että Vapolta vapautuvat maat voisivat päätyä luonnonsuojelualueiksi. Vapo voisi antaa käytetyt alueensa suoraan koskeikoiksi tai myydä ne valtiolle luonnonsuojelualuiksi, ehdotetaan Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiristä.”
http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat (luonto 7.10.2016 klo 15:57)
Puuki: ”Olisiko tuossa kohteessa syynä kantojen nosto ?
Sehän yleensä lisää pintakasvillisuuden ja vesakon kasvua.
Lisää taimikonhoitokulujakin, koska vesakkoa tulee yleensä
yli 60 % enemmän kuin jos kantoja ei nosteta.”Tuossa kohteessa tehtiin siis kantojen nosto, muokkaus ja koivujen istutus päätehakkuun jälkeen. Parin vuoden kasvatuksen jälkeen hirvien tuhoama taimikko mätästettiin uudestaan. Missään vaiheessa ei sinne luontaisesti tulut muuta kuin heinikkoa. Olisi ollut edes vesakkoa, jota kantojen noston myötä pitäisi tulla ja josta olisi ehkä voinut yrittää valkata kasvatettavaksi korvaavia yksilöitä. Vaan kun istutuskoivut eivät saaneet kasvaa, heinikko ehti villiintyä ja heikensi entisestään luontaisten taimien mahdollisuutta kasvaa tuolla alalla. Toki luontaista puuta sinnekin ehkä joskus kasvaisi, mutta aika olisi tolkuttoman pitkä talousmetsästä puhuttaessa. Puhutaan varmasti useista kymmenistä vuosista.
Tässä tapauksessa siemenpuuston puuttuminen ei ole ongelma, koska kuvio on suunnilleen hehtaarin kokoinen ja muodoltaan pitkulainen, jossa pitkillä sivuilla on kolmea eri puulajia tuottamassa siementä.
Jees: ”Mutta terveitä kuusia löytyi konttauksella riittämiin ja nyt tosiaan jo hyväkasvuista nuorta metsää. Ei enää voi taimikoksi sanoa.”
Ei ole tuo ollut taimikkoa enää pitkään aikaan, selkeästi kl 2 metsää se on. Mutta kun sanoit alalta kerätyn päätehakkuussa 30 m3 lahovikaista kuusta, riski edelleen on olemassa luontaisten kuusten lahovikaisuudesta. Niihin laho tarttuu herkemmin kuin istutuskuuseen, eikä sekapuusto riskiä yhtään vähennä. Sekapuusto ainoastaan vähentää kuusten määrää verrattuna kuusitaimikkoon ja sen takia lahojen kuusten määrä vähenee. Lahojen kuusten osuus kaikista kuusista kuitenkin kasvaa, kun puulajia ei kokonaan vaihdeta. Toki hyvällä tuurilla luontaiset kuuset eivät ole lahopesäkkeissä, mutta näin hyvää tuuria tuskin on.
