Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Teoriassa juu, mutta käytännössä ei. Merkkiä edustaa Mansemotors, jolla on yksi toimipiste. Tavoite tälle vuodelle on myydä 12 autoa ja ensi vuonna 20. Toki tuo kasvattaa mahdollisuutta käyttää tulevaisuudssa mainoksissa huikeita myynninkasvuprosentteja.
Metsämiestä varmaan lämmittää ajatus uudesta Nivasta ja miksei muistakin malleista ajan kultaamien muistojen värittämänä, kun noissa on perinteisesti länsiautoihin verrattuna ollut kelpo maavara. Kun nykyään noissakin alkaa olla tekniikka entisisä aikoja monimutkaisempaa, mutta laatu tuskin parempaa, on myyntitavoitteet ihan realistisia. Uusi Niva maksaa 17 735 €, joten Duster on ainakin minun mielestä kilpailukykyisempi vaihtoehto.
Toki halvemmalla kannattaa ostaa, kun mitään lisäarvoa ei kalliimmasta tilauksesta saa. Mutta onneksi tässä tapauksessa pihlajanmarjat ei ole kovin happamia.
Ellen väärin muista, viimeksi kirjoja tilatessani toimituskulut jäi pois, kun tilasi vähintään kaksi kirjaa. Nyt ei tuollaisesta ollut mainintaa, joten joko muistan väärin tai sitten kyse oli jostain kampanjasta.
Itse lainaan kiinnostavimmat kirjat kirjastosta ja ne, jotka katson tarpeellisiksi, ostan omakseni. Vuosittain tulee ostettua n. 0-2 kirjaa, joten talous ei kaadu kympin hintaeroon, vaikka prosentit olisikin suuria.
Metsäkustannuksella tulee vuosittain hyviä tarjouksia vanhemmista kirjoista, niitä kannattaa hyödyntää.
Tulipa oltua talkoissa, jossa yhdellä vähemmän sahaa tarvitsevalla oli jokin rautakauppamallin saha. Sen kaverin ajasta puolet meni erilaisten ongelmien kanssa painimiseen, kun muut isäntälinjan tai ammattisahoilla tekivät töitä tauotta. Tarjosin kyllä lainaksi kakkossahaani, mutta ei kuulemma mitään isompaa vikaa ollut. Hyvä niin, nyt sentään puolet ajasta tuli tehtyä töitä.
Onneksi työmaalla oli vain yksi halpis, kun talkooporukalla oli matkaa työmaalle 120-200 km/suunta.
Kantojen nosto on eräs keino hallita juurikäävän ongelmia. Siitä saatu tieto on kuitenkin osin ristiriitaista ja epävarmaa. Nostossa juuria jää maaperään, joten tauti ei kokonaan poistu, saatta jopa levitä kuljetuksesta putoilevien juuren kappaleiden myötä. Maahan jäävien juurten koko kuitenkin pienenee, joten niiden lahoaminen nopeutuu huomattavasti kokonaisen kannon n. 40 vuodesta. Tällöin uskon 50/50 suhteella olevan sekametsän ennusteen paranevan huomattavasti. Pienten taimien kasvaminen saastuneisiin juuriin hidastuu, jona aikana saastuneet ohuet juuret ehtii lahota ja maaperä puhdistua. Lisäksi jos päätehakkuuseen kasvatetaan molempia puulajeja, mahdollisten lahojen kuusten lisäksi osa tukeista on toivottavasti tervettä mäntyä. Kuusen laho-% voi siis olla iso, mutta kokonaisuudesta kertyy silti kohtuullinen kansa tukkia. Toisaalta männyn juurikääpä voi olla kuustakin isompi ongelma.
Onko kantojen nosto muuten viisasta, se on toinen juttu, enkä ala sitä tässä yhteydessä pohtia.
Se, että jättää puulajivalinnan ensiharvennukseen, on mielestäni itsepetosta. Otetaanko kuvion historia 20-30 vuoden kuluttua oikein huomioon, kun siihen ei ammattilaisten suunitelmissa tälläkään hetkellä aina kiinnitetä huomiota? Lisäksi omistaja saattaa olla vaihtunut tai muisti pätkiä ja ehkä mahdollisesti puulajien hintasuhteetkin vaikuttaa valintoihin historiaa enemmän. Lisäksi ensiharvennusvaiheessa laho ei välttämättä ole paljastunut ja vaikka olisikin, vaikuttaako se motokuskin saamiin ohjeisiin kesken hakkuun?
Periaatteessa kuusen ja männyn sekaistutus on mielestäni hyvä ajatus varsinkin karkeamman pään mt:llä. Uskon monimuotoisuuden merkityksen korostuvan metsien terveyden tilassa ja sehän sekä vähentää, että tasaa riskejä. Lahovikaisessa kohteessa tulisi kuitenkin tietää, mistä lahosta on kyse. Jos taimia laitetaan 2000 kpl suhteessa 50/50, juurikääpää ei tuolla menetelmällä vielä torjuta. Maaperässä on päätehakkuun jäljiltä saastuneita kantoja, niiden juuret ulottuvat usean metrin etäisyydelle kannosta. Tällöin 2,25 m ruutuun istutettavista taimista useampikin osuu vanhan kannon juuriston alueelle. Kun joka toinen taimi on kuusi, riski taimien sairastumiseen on suunnilleen yhtä iso kuin pelkkää kuusta istutettaessa. Metlan simuloinneissa todettiin sama asia. Aiheetta on käsitelty tällä palstalla toisaalla, josta löytyneee myös linkit Metsätieteen aikakauskirjan artikkeleihin.
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=945Vitara on tosiaan oikeasti pikkuauto, eikä järeähkö maasturi kuten se joskus ennen oli. Tavallisista henkilöautoista puhuttaessa vertailukohtia ovat Nissan Micra yms. mallit. Sen lisäksi, että peräkärryä sillä ei käytännössä voi vetää, kattokuormaa saa laittaa 35 kg, kun vähänkin tukevammissa autoissa luku on 75-100 kg.
Puuki: ”oko se ”fauvee” on korjannut pienten bensakoneiden
tsi-ongelmansa?”Paljon mahdollista. Uusissa koneissa ei ole katkeilevaa nokkaketjua. Niissä on hihna.
”Taitaa Skoda käyttää samoja osia moottoreissaan.”
Kannattaa tarkistaa, joko hihnakoneet on Skodassakin, vai onko niissä vanha ketjukone.
