Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
RR: ”Kuka ratkaisee asiasisällön merkityksen Gla. Metsässäkin eturistiriidat eri toimijoiden välillä ovat melkoisia – usein vastakkaisia. Kyllä vähintäänkin mielenkiintoista olisi tietää mistä lähteestä kirjoitus kumpuaa. Ei titteli, vaan esim. se, kenen intressejä kirjoittaja edustaa.”
Minua kiinnostaa mielipiteen perustelut, ei niinkään taustalla vaikuttava intressiryhmä. Minä päätän, onko lukemani mielipide hyvä vai huono.
Vieläkö Jees moottorin varoitusvalo palaa kojelaudassa vaihtokuntoon venyneen jakoketjun takia? Ja oliko niin, että remontti maksoi 4000 € ja siksi et sitä raskinut tehdä?
Jos autosi arvo on nyt hiukan yli 10000 €, arvon pudotus on melkoinen. Vuoden verran kai sillä olet ajellut ja n. 20 k€ siitä silloin maksoit. Ainakin pyynti oli tuollainen. Niin tarkat speksit oston aikoihin laitoit, että 10 sekunnissa sen erään satakuntalaisen liikkeen ilmoituksista paikansin.
Saman ikäisen Corollan hinnan pudotus vuodessa… Tonni? Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, ettei yksikään työ ole auton takia jäänyt tekemättä.
Antonin aloituksen viimeiseen kappaleeseen, kuten muuhunkin kirjoitukseen yhdyn täysin. Talousennusteita tehdään jatkuvasti monen eri tahon toimesta ja niitä korjataan muutaman kuukauden välein. Sääennusteissa kohtuullinen luotettavuus yltä 1-2 vrk:n päähän jne. Puunkäytössä pitäisi pitkän aikavälin ennustajien katsoa kuitenkin totuutta silmiin ja unohtaa talouskoulusta valmistuneiden vihreiden talousmiesten omaan näppäryyteensä kompastuva ajattelutapa. Ainoa mahdollinen suuntaushan on se, että uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä korvataan uusiutuvilla, eikä tähän saumaan yksinkertaisesti mahdu ajatus puun käytön vähenemisestä, vaikka paperin kulutus vähenisikin. Suojelua tarvitaan, mutta sen edellytys on puun tuotannon tehostuminen talousmetsissä. Se taas ei edes ole välttämättä ristiriidassa puun tuottamisen kanssa. Pitää vain ymmärtää, mistä monimuotoisuus rakentuu, vaikka tuskin silmin havaittavia pieneliöiden seuraaminen ei yhtä elämyksellistä suurille massoille olekaan, kuin hirven näkeminen. Virkistysarvotkin mahtuu talousmetsiin, koska liikkuminen raivatussa ympäristössä on usein helpompaa kuin luonnontilaisessa. Jostain syystä tuoreissa kansallispuistoissakin ensimmäisenä kunnostetaan polkuja.
Hiilensidontaa on vaikea nähdä mo:n kannalta taloudellisesti kannattavana toimintana, kun edes asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, millainen metsä hiiltä sitoo ja mikä tuottaa. Kuten edellä Alestalon kirjoitukseen viitaten todettiin, maisema-arvoissa on tavoitteena suppean näkemyksen omaavien tyyppien halu pysäyttää kehitys nykyhetkeen ja museoida lähivuosikymmenien muokkaama kulttuuri ainoana oikeana nykyisenkaltaisen ihmiskunnan tuhansien vuosien mittaisessa ajanjaksossa. Itse näen siis järkevän kehityksen varsin suoraviivaisena toimintana, jota ei pidä hörhöilyllä terrorisoida.
Kotikunnassani pääsi valtuustoon ja aina hallitukseen saakka kaveri, joka sanoi investoinnin olevan tarpeellinen jos se on kannattava. Siihen tämä ei ottanut kantaa, tuleeko investoinnista kannattava. Sellaisia päättäjiä meillä pääsee läpi. Tuo tapaus tuli elävästi mieleen sinun kommentistasi. Toisin kuin sanoit, en kuitenkaan mitään hämmästellyt. Kysyin mielipidettäsi asiaan. Siihen et kuitenkaan vastausta antanut. Vai onko kannattavan metsätilan pilkkominen kannattamattomiksi palasiksi vanhan isännän kuoleman jälkeen perillisen henkilökohtaisen perintöveron määrän pienentämiseksi mielestäsi jollain tavalla liiketaloudellisesti perusteltua toimintaa? Jos ei ole, miksi verotus on syyllinen tuollaiseen lopputulokseen?
RR: ”Puun tuottamista voidaan tietysti nykyisestäkin vielä merkittävästi vielä lisätä, mutta jos se ei ole kannattavaa, niin se on hölmöläisten hommaa.
…
Jos perintövero poistamalla voidaan metsänomistajarakennetta parantaa ja siten jopa lisätä verokertymää, niin eikö se olisi varsin viisasta.”Onko sinulla RR antaa vastausta tai mielipidettä noihin jossitteluihin?
Jos hirvenlihan arvo pitäisi olla verollista, samoin pitäisi olla myös polttopuiden arvo. Sopiva hinta voisi olla 50 €/irto-m3. Sen verranhan ne kotipihalla maksaa. Eli ei lähdetä tuolle linjalle.
Hirvikannan ylläpidosta eri osapuolille aiheutuneet tappiot ja virkistysarvon lasku (hirvikärpäset) voisi tietysti sisältyä laskelmaan. Silloin pitäisi kuitenkin laskea myös metsätaloudesta johtuva virkistys- yms. arvojen heikentyminenkin, joten täysin kattavan tilaston tekeminen on täysin mahdotonta. Parempi vain olla selvillä, mitä luvut sisältävät ja mitä ne eivät sisällä.
