Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kasetissa on irtotavaraa siis n. 20 m3. Kun sitä levitetään n. 2,5 m leveydeltä 10 cm kerros, pitäisi tavaraa riittää n. 80 m. Käytännössä varmaan vähemmän ja varsinkin, jos tie on huonossa kunnossa. Lava ylhäällä ei kuoppaista tietä ole turvallista ajaa.
Jos ajattelelee vain kuoppien tasoitusta, matoksi veto on ongelma, koska tavaraa tulee väkisinkin liikaa. Samoin jos haluaa käyttää karkeaa tavaraa, sillä ei aivan ohuen kerroksen teko onnistu ainakaan ilman höylää. Mutta jos tosiaan on tarve vain yhdelle kuormalle, voihan kipata pieniä kasoja pahimpiin paikkoihin. Pieni riski kuoppien täytössä on. Jos liikennettä on vähänlkin enemmän, paikat ei tahdo kestää. Nykyinen pinta pitäisi saada rikottua. Mutta jos kyse on omasta metsätiestäsi, jossa ei juurikaan muuta liikennettä ole, tätä ongelmaa tuskin on.
40 t.
Riittävyyttä voi arvioida siten, että tiivistettynä 1 m3 soraa tai mursketta painaa n. 2,1 – 2,3 t.
HInta riippuu kuljetusmatkasta, mutta materiaalin hinta on n. 6-10 €/t alv 0%. Periaatteessa mitä hienompaa murske on, sitä kalliimpaa. Sora voi kuitenkin olla saman hintaista tai halvempaa kuin karkea murske. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä tielle laittaa, koska sopivaa tavaraa menee vähemmän ja se kestää kuopissa paremmin kuin vähemmän sopiva. Tiestä riippuen 0-16 tai 0-32 mm murske on sopivaa. Joskus käytetään karkeampaakin, mutta se alkaa olla epämiellyttävää henkilöauton alla. Lisäksi täytyy miettiä levitys. Kasetti levittää murskeen kyllä matoksi, mutta ei siitä valmista tienpintaa tule. Yhden kuorman 0-16 mursketta muotoilee vaikka käsin kolan kanssa, mutta karkeampaan tarvitaan jo traktori, höylä tms. kone.
Kasetin tuntiveloloitus on n. 90 €/h alv 0%, joten siitä voi haarukoida kuljetuksen osuutta. Kysymällä saa tietysti tarkan hinnan kuormalle kipattuna.
Ok, eli ensiharvennuksilla, jossa 13″ laippa on hyvä, sitä käytetään ns. tyhjäkäynnillä. Onhan 50 cc saha muutenkin turhan kömpelö pieniläpimittaisen puun käsittelyyn, painoakin kolmanneksen enemmän kuin 201:ssä. Omassa isossa sahassa tosin on 13″ laippa, eikä sen kanssa sellaista ongelmaa ole ollut, että pitempää olisin hankkimassa. 201:ssä taitaa olla 12″, mikä sekin riittää sille sahalle luonteviin kohteisiin.
Itse hankin vuosi sitten 201:n, jossa on uusi tietokoneohjaus. Se tuli pariksi vanhemmalle Stihlille, jossa on yli 50 cc kone. Aiemmin käytössäni oli myös Stihlin 192, joka oli lähinnä rakennustöitä ajatellen hankittu. 192 on timpurille hyvä, mutta metsään liian pieni ja nykyiseen yhdistelmään olen tyytyväinen. Metsätöitä tehdessä 201 riittää käytännössä kaikkeen, mitä itse kannattaa tehdä. Isompi on varalla ja käytössä isompien yksittäisten runkojen sahailussa, kuten polttopuuhommissa ja tuulenkaatojen tai pihapuiden korjuussa. Sunnuntaisahurin kannattaa ottaa huomioon sekin, että laadukas saha kestää luultavasti niin kauan kuin nimimerkin mukaisessa miehessä riittää kuntoa metsätöihin, joten yhden leimikon perusteella ei valintaa ehkä kannata tehdä. Jos jatkossa hakkuut painottuu ensiharvennuksiin ja muuhun nuoren metsän hoitoon, tehokas ja kevyt pikkusaha kuten 201 on mielestäni hyvä valinta. Mitään ongelmaa ei sillä ole juuri tukin mitan täyttävän rungonkaan kohdalla ja isommatkin menee, kun antaa aikaa. Jos isolla sahalla kuusen karsiminen onkin nopeampaa kuin 201:llä, keveys kompensoi päiväsaavutusta, jos hiuksia aletaan halkomaan. Keskikokoinen eli n. 40-45 cc on sitten kompromissi noiden välistä eli tarve ratkaisee.
”Näillä metsäekonomisteilla tahtoo olla vain se ongelma, että heidän laskelmansa pätevät monesti vain juuri sillä hetkellä kun niitä esitetään.”
Eilen tai toissa päivänä radiossa Danske Bankin ekonomisti esitti, että Suomen kannattaisi ottaa lisää velkaa, koska se on niin halpaa. Rahalle saa helposti korkokulut ylittävän tuoton. Joku Keski-Euroopan maa oli ottanut sadan vuoden lainan, mutta se on kuulemma liian pitkäaikainen. Sen sijaan meille 30-50 vuoden velka olisi parempi, jotta korkokulut olisivat ennustettavia.
Ihanko oikeasti ekonomistit tuolla tavoin näkevät maailman ja tuollaistenko neuvojen avulla investointipäätöksiä julkisella sektorilla tehdään? Mahtaako kukaan enää muistaa, mitä koroille tapahtui n. 24 vuotta sitten eli aikana, jolloin nyt ensiharvennettavien aukkojen uudistamispäätöksiä tehtiin. Moniko meistä ennusti oikein nykytilanteen? Mielikuvani tuon aikakauden vallitsevista tunnelmista talousden suhteen oli, että ”ei koskaan enää” kunnon kasvua.
”Mutta niinhän sanotaan, että jos ei mitään tee, niin ei mitään satukkaan.”
Varmaan totta tuokin, vaikka toisaalta sanotaan, että jokainen työtapaturma on vältettävissä. Totuus lienee sellainen, että toisille sattuu enemmän ja toisille vähemmän. Binäärimaailmassa emme elä, mutta kun oman työpaikan onnettomuustaajuutta (nyt suunnilleen 5 tapaturmaa/miljoona työtuntia) on pudotettu ainakin kymmenesosaan siitä, missä oltiin vajaat 10 vuotta sitten, tuurista ei voi olla kyse varsinkaan, kun pahimmilla kilpailijoilla kehitys on ollut saman suuntaista. Jotkut ovat edelleen useiden kymmenien lukemissa.
Itselleni ei ole metsässä mainittavia vahinkoja sattunut, muutama läheltä piti-tilanne vain, jotka ovat suojavarusteiden takia olleet harmittomia. Henkisiä kolhuja enemmänkin ja tällaista jakaumaa selitän vähäisellä tuntimäärällä ja metsätöihin käytettävissä olevan ajan puutteella.
