Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Eli sanoisin, että jos tämmöisen markettisahan ostaa, niin työmaalla pitäisi mielellään olla myös luotettavaksi todettu vehje.”
Jos ja kun työmaalla on luotettavaksi todettu vehje, mihin markettisahaa silloin tarvitaan?
Jees: ”Kuten mainitsin pelkkä varmuus ei riitä. Nyt vaaditaan jotain jo muutakin autolta. Siihen kuoppaan Toyo on hukkumassa ettei ole minkäänlaista mukavuusvarustelua.”
Nykyään autojen varustelu on parempi kuin koskaan, myös Toyotassa. Minusta ollaan jo ähkyn puolella, sellainen määrä turhanpäiväisiä ominaisuuksia noista löytyy. Mennään ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin, niin saksalaisten varustelu oli todella karua Toyotaan verrattuna. Tuolloin saksalaisia ihannoivat totesivat, että niissä on kaikki tarpeellinen. Nopeasti asenne muuttui, kun saksalaiset saivat kilpailukykynsä kuntoon.
Jees: ”Nyt sitten hypättiin sähköön ja väärään aikaan. Kun bensa halpaa ja dieseli melkein ilmaista ei kukaan maksaa useita tuhansia ”piperryksestä”.”
Ollaankohan jo oikein vuosi ajettu halvalla bensalla? Entä mikä on tilanne vuoden kuluttua? Auton elinkaari on Suomessa 18 vuotta, siihen mahtuu jo monenlaista aikaa.
Jees: ”Eihän nykyautot juuri muusta tien päälle jätä kuin huoltamattomuudesta.”
Ellei sitten jakoketju katkea.
Jees: ” Eikä siitäkään rankaista vaan esim. VW takaa ilmaiset auton toimituksen lähimpään VW-huoltoon ja hotellin tai kotiin kuljetuksen jos tien päälle jää. Tämä koskee myös Skodaa.”
Tuo varmaan näkyy hinaustilastoissa.
Metsuri motokuski: ”Itse olen ostanut noita halppissahoja niin rakennus kuin kotisahoiksi ja autoon varasahoiksi. Aina ne olen verotukseen laittanut eikä koskaan ole tullut kyselyä miksi saha on noin halpa. ”
Ei verovähennysoikeus hinnan perusteella määräydykään. Kaikille alan aktiivisille toimijoille pitäisi olla harvinaisen selvää, että oikeus verovähennykseen on metsätalouden kalustolla, ei kotisahoilla. Puun takaa määritteli, että kyse ei ole metsätalouden käyttöön tulevasta kalustosta, joten mitään epäselvää ei tässä asiassa pitäisi olla.
Se on sitten eri asia, mistä jää kiinni ja mihin verottaja ei puutu. Kiinnijäämisriskin kannalta klapisahan kuitti lienee turvallisin tapa huijata verottajaa.
Kävijämäärien tavoittelu onkin yksi asia, joka ajatuksessa kansallispuistoista vaivaa. Tuo on luontoarvojen ohella jopa lakiin kirjattu tavoite. Edistääkö vuotuinen kymmenien tai jopa satojen tuhansien kävijöiden virta luontoarvoja, siitä en mielipidettä ole osannut muodostaa. Se kuitenkin on selvää, että ristiriitainen asia se on muillekin. Ainakin metsästystä kansallispuistossa on vastustettu käyttäen perusteena luonnolle aiheutuvaa häiriötä. En kuitenkaan jaksa uskoa, että mikään metsästys aiheuttaa turistimassoihin verrattavissa olevaa häiriötä luonnolle.
Puun takaan aloitukseen liittyen en minäkään ymmärrä halpisten logiikkaa. Tässä tapauksessa se on vielä vaikeampaa. Puuliiterin saha ei kelpaa edes verovähennyksiin, joten se maksaa sen 99 € mitä hintalapussa lukee. Metsäkäyttöön soveltuvan kevyen sahan saa n. 400-500 eurolla, jonka hinta jää vähennysten jälkeen n. 200-300 euroon. Metsäkalustosta voi vanhimman toimivan sahan siirtää liiteriin. Tämä on todenäköisesti pidempiaikainen ratkaisu kuin uuden halpiksen osto.
Kuten ennenkin olen todennut, yhtään laadukasta tuotetta en omista, jonka hankintaa olisin myöhemmin katunut. Sen sijaan päinvastaisia esimerkkejä on useita. Mutta jos on valmis ottamaan riskin siitä, että 99 euron saha ei toimi sen ainoan kerran vuodessa, kun sitä tarvitsee, mikään ei kokeilua estä.
”Tästäkin huolimatta mieluummin katselen näitä hirvien aikaansaannoksia, jos vaihtoehtona on kotieläimiäkin jahtaava susilauma. Kyllähän susikin Suomen luontoon saa kuulua, mutta ei tällainen susireservaatti ole enää kenenkään täällä asuvan mieleen.”
Nykyään hirvikannasta seuraa vuosittain myös reilut 1500 hirvikolaria, joista aiheutuu n. 150 henkilövahinkoa. Tämä kannattaa kotieläinvahingoista huolestuneiden ottaa huomioon, eikä laskea vain taimikkotuhoja. Tosin eräänkin koivikon ensiharvennuksessa oli vaikea jättää kohtuullista määrää suoria runkoja, kun lähes kaikissa oli mutka 1-2 m korkeudella. Toki tuo vahinko poistuu luontaisten kuusten kasvun myötä, mutta 20 vuoden työn tulos silti menee hukkaan, samoin kohtalainen määrä euroja.
Kuten jossain aiemmin totesin ja sama ajatus on tässäkin viestiketjussa ollut esillä, hirvien ja susien kanssa on mahdollista elää. Molempien kanta on pidettävä kestävällä tasolla. Mitään mieltä ei ole pohtia sitä, onko susilauma vai hirvilauma isompi paha.
”Suuri osa elintärkeästä viennistä saadaan edelleen metsäteollisuuden kautta.”
Juuri näin ja tuon toiminnan edellytyksistä on pidettävä huolta muuallakin kuin Ilomantsissa. Hirvensyömistä koivuista ei vientituloja tule ja juurikäävän lahottama kuusi ei tarjoa edes kotimaan markkinoilla täyttä lämpöarvoa.
