Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Itse raivaan kuusikot talviaikana. En siis mieti tarvetta kantokäsittelylle. Tiede ei tietääkseni osaa sanoa, millaisen rungon voi turvallisesti kaataa kesällä ilman kantokäsittelyä. Sen sijaan suunnilleen 5 senttiset ja sitä suuremmat rungot on todettu riskiksi juurikäävän suhteen.
Mm: ”Olen kuullut sellaisen sanonnan että tukieurojen varaan ei mitään liiketoimintaa kannattaisi perustaa. Kun nuo tukieurot elävät vuosittain eri suuntiin, joten heposti kannattavalta näyttävä liiketoiminta voi muuttua melkoiseksi taakaksi.”
Huono sanonta, sen keksijä tuskin on ollut päivääkään mukana taloudellisessa toiminnassa.
Jollei tukien varaan mitään voi laskea, aika moni yritys olisi jäänyt perustamatta Suomessa ja kansantalouden kehitys olisi sen mukaista.
Ainoa varma asia on, että kyse on hyvin monimutkaisesta asiasta, eikä sitä voi talousmetsän kasvattajan lasien läpi perinteisten puun kasvua arvioivien menetelmien avulla määritellä. Eihän tiede tunne edes sitä, miten ihminen toimii ja millaiset mekanismit sitä eri tilanteissa ohjaa, saati sitten että tunnettaisiin puita. Me ainoastaan tiedämme suunnilleen sen, miten puut saadaan kasvamaan kohtalaisen hyvin. Jos alamme olettaa viestinnästä jotain mitä emme oikeasti tunne ja aletaan sen perusteella ohjaamaan metsätaloutta, lähes 100% varmuudella pieleen menee.
Timppa: ”Sen Wohllebenin havaintoja en voi kiistää, mutta tulkinta saattaa olla totaalisen väärin.”
Uskon, että puut kommunikoivat tavalla tai toisella. En tiedä, tapahtuuko se juuri nyt esitetyllä tavalla. Mutta kuten muistaakseni Hemputtaja jo paljon aiemmin esitti samoja ajatuksia, totesin tuohon, että vain ihmisen ajattelukyvyn rajoittuneisuus estää ymmärtämästä tämän kaltaisia asioita.
Tekisikin mieleni sanoa asian olevan juuri, kuten Timppa sanoo. Toisaalta mikä on oikea tulkinta asiasta, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan? Jos tätä ei tiedetä, ei voida ottaa kantaa tulkinnan oikeellisuuteen. No, Timppa esittikin asian ehdollisena.
Monimuotoinen metsä voi tuottaa puuta paremmin kuin monokulttuuri, mutta metsätalouden harjoittajan näkökulmasta katsottuna taloudellinen tulos voi monokulttuurissa olla parempi. Luonto ei tuota sahureille tukkia, vaan pyörittää pitkän ajan kuluessa kehittynyttä ekosysteemiä, jossa lenko puu on vähintään yhtä arvokas kuin suorakin, laho järeä haapa huomattavasti arvokkaampi kuin terve kuusi jne. Vaikka itsekin pidän tärkeänä monimuotoisuuden merkitystä metsän elinvoimaisuudelle, Hesarin jutussa ei mielestäni käsitellä metsätaloutta riittävän täsmällisesti. Ja ihmekös tuo, kun markkinapohjaista tietoa on kovin niukasti vaihtoehtoisista menetelmistä saatavilla. On kuitenkin harmi, että luultavasti suurin osa ei aktiivisista metsätalouden harjoittajista ei tätä asiaa tunnista, eikä siksi osaa viitata kintaalla koko jutulle.
Kiinnostava ajatus, mutta minuakin tuossa arveluttaa laikun kasvuolosuhteet. Kuusta ja koivua laitetaan rehevälle maalle, joka on yleensä hienojakoista maata. Mättääseen tarvitaan reilu kerros maata, jolloin laikku jää kuoppaan.
Toisekseen, koivun luontainen uudistuminen on epävarmaa, joten ainakin ensiharvennukseen saakka tuloksena on todennäköisesti aukkoinen taimikko ja sellaisen ensiharvennuksen myynti voi huonoon aikaan olla vaikeaa. Toki tienvarsikaupalla onnistuu, mutta saattaa osa uudistamisessa säästetyistä rahoista kadota korjuukuluihin.
Mahtaisiko uudet, pienikokoiset koivut olla riittävä ratkaisu sekametsän perustamiseen? Itse tosin pidän hirvieläimiä isompana ongelmana kuin epätasaista puustoa.
