Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Paikallinen lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan aikanaan, kuinka metsästäjien ansiosta on hirvikolarit saatu puolitettua. Kirjoitin tuohon perusteellisen vastineen mm. vuosituhannen vaihteen kolarimäärien huikeasta kasvusta ja sen syistä sekä yleensäkin maassamme vallitsevasta hirvipolitiikasta. Kirjoitukseni julkaistiin noin kaksi viikkoa myöhemmin. Tiedä sitten, mikä oli syynä viiveeseen, mutta koska kirjoituksessani viittasin selkeästi kyseiseen pääkirjoitukseen ja sen sisältöön, ainakaan kuoliaaksi vaikeneminen ei ollut syynä. Päinvastoin, sunnuntain lehdessä se aikanaan julkaistiin. Vaikka Hesarilta ei liikoja kannata odottaa, vielä ei kannata laittaa hanskoja naulaan.
Jätkä: ”Tuoreen metsäojan kuljettaman veden mukana on kiistatta humusta ja ravinteitakin, koska ojan luiskat ovat paljaat ja ne osittain luhistuvatki. Samoin ojamaista huuhtoutuu osa veden mukaan.
Tilanne kuitenkin rauhoittuu muutamassa vuodessa, ellei hakkuiden aikana ja jälkeen maata rikota sellaisissa paikoissa, joista se lähtee veden mukaan.”Toisaalta miten ojia ja niiden vaikutuksia mahtaa maallikot arvioida? Itselläni on useampi oja, jotka kulkevat palstan läpi ja jossa sekä palstan ylä- että alapuolella on peltoa. Savimailla on kovin vaikeaa sanoa, mikä veden värjää. Toki kaivettujen ojien takia virtausnopeudet kasvaa, mikä jo itsessään lisää eroosiota. Toisaalta kuten yleensä monimuotoisuuskeskustelussakin, peltojen ja rakennetun ympäristön vaikutuksesta ei osata olla huolissaan, vain metsien vaikutuksesta. Varmaan vaikutusta on etenkin aiempina vuosikymmeninä ollut ja se näkyy vielä pitkään, mutta tällä hetkellä metsien aiheuttama vesien kuormitus on yhdyskuntiin ja maatalouteen verrattuna mitättömän pientä. Se ei tietenkään ana syytä lopettaa suojelun laadun ja määrän parantamista. Se antaa aiheen laittaa syytteet oikeaan mittakaavaan.
Mikä olisi ollut Arton ajonopeus näissä olosuhteissa, jotta osumaa ei olisi tullut? Nopeusrajoitus 100 km/h.
http://www.mtv.fi/lifestyle/
autot/artikkeli/video-raju-
hirvikolari-kolmostiella-kuva
materiaali-voi-jarkyttaa-
herkimpia/5966228Anton vähättelee. Ylen mukaan ”porovahingoista korvataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain ja ajoneuvojen osalta 15–20 miljoonaa euroa.”
Autoilijat maksavat korvaussumien lisäksi vakuutusyhtiön kiinteät kulut ja voitot. Liikennevakuutusten osalta näin joskus tilaston, jonka mukaan korvatut summat oli noin puolet siitä, mitä vakuutusyhtiöille maksettiin.
Eu:sta tuli sellaista postia, että metsänomistajankin kannattaa miettiä, laittaako rahat autoon vai tiestöön.
http://yle.fi/uutiset/paasto
vahennysten_urakka_ei_
ole_toivoton__henkiloauto
ilun_vahentaminen_on_
vaistamatonta/9039870Mutta kun paljon puuta käyttävät firmat tekee sopimukset urakoitsijoiden kanssa, niissä ei taatusti löysää ole. Palstan konemiehet varmaan voivat tämän vahvistaa. Jos sen sijaan urakoitsijat alkaisi käydä kaikkien myyjien kanssa erikseen kauppaa jokaisesta leimikosta, kuluisi tuottavaan työhön tarvittava aika ihan johonkin muuhun kuin tuottavaan työhön. Toki mhy:llä olisi tässä tilanteessa loistava sauma toimia linkkinä urakoitsijoiden ja puun myyjien välillä. Minulle se olisi ok, mutta monille muille vaikea asia.
Miten ostajat hallitsisivat varastonsa, kun etenkin talvella korjuukelit ovat mitä sattuu, eikä puuvirtojen hallinta olisi sillä tavalla enää ostajien näpeissä kuin nyt? Siinä tulisi hätä monen talvileimikon myyjällä, kun sopimuksen mukaan puut pitää olla tienvarressa 1.3, mutta routaa ei ole ja taivaalta sataa vettä.
