Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suomalainen kuusi, mielellään omasta metsästä. Toisen metsästä ilman lupaa haettu ei ole vaihtoehto, vaikka kerran sellainenkin tapaturma on käynyt. Sopivan kokoinen, silmää miellyttävä ja katsotaan/haetaan kun siihen on aikaa. Koitan pitää tämän suuremmat seremoniat poissa aiheen parista.
Minä en ole ammattimainen metsäntuottaja, mutta mielestäni on jokaisen toimijan oma asia, miten tuotteensa tai palvelunsa hinnoittelee. Se kuuluu markkinatalouteen, kun asiakkaalla on vapaus valita, mistä tuotteen tai palvelun ostaa. Myös mhy:n jäsenillä ja ihan kuten vaatekaupassakin S ja L koon vaatteet maksaa saman verran, vaikka toiseen menee enemmän kangasta kuin toiseen.
Makasiinissa terveysalan ihmiset kertovat meille jälleen, kuinka puun pienpoltto tappaa ihmisiä. Vieläkään ei kerrottu sitä, kuinka paljon ennenaikaisesti kuolleiden elinikä lyhenee. Näyttäviä lukuja ilman sisältöä riittää. Siihenkään ei otettu kantaa, mitä puun pienpoltolla korvatun energian tuottaminen vaihtoehtoisilla menetelmillä (lue: kivihiilellä) vaikuttaisi niin talouteen kuin terveyteenkin.
Voisiko tässä asiassa edes joskus kertoa, miten asiat oikeasti ovat.
N-merkki: ”Johtopäätös:
Nykyinen hirvikanta on enemmistön mielestä oikea niin että pysytään näissä .”Kun hirvikanta oli 140000, kolmannes eli noin neljännesmiljoona metsänomistaa piti hirvikantaa sopivana. En tiedä, onko vastaajat tietämättömiä hirvikannan vaikutuksista vai mikä saa arvioimaan tuonkin suuruisen hirvikannan sopivaksi. Selvää kuitenkin on, että varsin vaihtelevaa on tietämyksen taso tuollaisella kyselyn tuloksella. Siitä kertoo myös se, että yli 100 ha tilojen omistajista enemmistö piti hirvikantaa liian suurena.
Oletko sitä mieltä, että yli 100 ha ja alle 10 ha tilan omistajien mielipiteen painoarvo pitää olla yhtä suuri?
Annukka Valkeapään tutkimusta ruodittaessa ihmettelin, miksi tutkimuksen lopussa pohdittiin jatkotutkimuksen aiheita, muttei sitä, miten kansalaisten mielipiteet kannattaa päätöksenteossa huomioida. Kun on selvää, ettei mielipiteitä rakenneta kovinkaan vankan tietämyksen avulla, olisi mielestäni noissa tutkimuksissa enemmän kuin paikallaan omistaa muutama sana asian pohtimiseen. Sinäkin täysin kritiikittömästi olet sitä mieltä, että kun 60% metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana, tulos ohjatkoon päätöksentekoa. Miksi vain metsänomistajien mielipidettä pitää kysyä, eikö liikenteeseen osallistuvilta tarvitse kysyä?
Koitin sanoa, että tutkimus on tehty ja tulokset saatu. Kyse ei ole siitä, ovatko tulokset mieleisiä vai epämieluisia. Tulokset ovat mitä ovat. Olennaista on se, missä tuloksia voidaan hyödyntää. Osaako n-merkki ja metsuri motokuski sanoa, mitä päätelmiä tuloksista voidaan tehdä ja missä niitä voidaan hyödyntää?
Luke: ””Kyselyn mukaan yleisin tapa välttää hirvituhoja on valita metsiä uudistettaessa puulajiksi kuusi, joka ei kelpaa hirville.”
Saavutetaanko tällä mahdollisuudella tyytyväisyys hirvikantaan ilman, että ymmärretään menetelmän ongelmista yhtään mitään?
Kun luonnonsuojelija Annukka Valkeapää teki Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen nimissä kyselytutkimuksen ”SUOMEN
METSÄT JA METSÄPOLITIIKKA — kansalaisten näkemyksiä”, lehdistötiedotteessa nostettiin päällimmäiseksi asiaksi 69% avohakkuita vastustavien osuus siitä huolimatta, että toisen kysymyksen mukaan metsien hoitoon ollaan pääosin tyytyväisiä. Samassa tutkimuksessa kyseltiin myös esim. tyytyväisyyttä eri toimijoiden valtaan yms. asioihin. Kun vastauksista vain pieni osa oli eos, ymmärtää hitaampikin, ettei vastaajilla ole valmiuksia muodostaa vakavasti otettavaa mielipidettä asiasta. Valtaosalla vastaajista tuskin on tietoa tuon tason asioista, kuten ei myöskään jatkuvasti peitteellisen vs avohakkuumallin vaikutuksista kattavasti asian eri puolet huomioiden. Mielipide muodostetaan kuvitelmien perusteella.On ihan ok selvittää, mitä mieltä kansa on, mutta päätökset pitää tehdä kestävämpien tietojen valossa. Sama pätee hirviasiaan. Jos kysyjälle kerrotaan, että hirvikannan suuruus korreloi hirvikolarien määrän kanssa ja että parin viimeisen vuoden aikana kolarien määrä on kasvanut 32%, tyytyväisyys hirvikannan kokoon tuskin olisi 60%.
Kysely on tehty ja vastaukset laitettu exceliin. Nyt on johtopäätösten aika.
Luke: ”Jos metsänomistuksen tavoitteena on sijoittaminen, nähdään hirvikanta kaikkein herkimmin liian suureksi.”
Millä painoarvolla eri intressiryhmien mielipiteet pitää huomioida vai onko kaikkien mielipide samanarvoinen? Pitääkö siis yhteiskunnassamme määritellä tyytyväisyys hirvikannan kokoon niiden mielipiteen perusteella, joilla talous ei ole päällimmäinen motiivi? Tässä yhteiskunnassa, joka aivan oikein kehittää biotaloutta ainoana kestävänä mallina tulevaisuutta ajatellen.
Entä miten vaikuttaa nyt tyytyväisten mielipiteeseen tilanne, jossa hirvikanta esimerkiksi puolitettaisiin tai leikattaisiin kolmanneksella? Olisivatko he silloin tyytymättömiä liian pienen hirvikannan takia? Sitä ei tutkimus kerro, joten nyt saadun tuloksen perusteella ei voi päätellä hirvikannan olevan demokraattisesti oikea tai edes hyvä. Ei varsinkaan, kun verrataan 140000 yksilön tilanteeseen.
