Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa tulla synkkä vuosi:
Italialainen moottoripyöräilijä törmäsi hirveen Länsi-Lapissa Pellossa maanantaiaamuna. Matkailija kuoli onnettomuuspaikalla.
Poliisi kertoo, että lomamatkalla ollut italialainen 62-vuotias mies ajoi maanantaiaamuna kymmenen aikaan Torniontietä etelään, kun hän törmäsi tiellä olleeseen hirveen. Onnettomuus tapahtui Kattilakosken kohdalla.
Miehen moottoripyörä oli suistunut törmäyksessä tien oikean puoleiseen ojaan, kymmenien metrien päähän törmäyspaikasta.
Samaa tietä ajanut autoilija näki onnettomuuden ja soitti hätäkeskukseen. Ambulanssin tullessa paikalle moottoripyöräilijä oli kuollut.
Onnettomuuspaikalla on satasen nopeusrajoitus. Poliisin mukaan ajokeli oli hyvä. Myös hirvi kuoli kolarissa.
Poliisin mukaan moottoripyöräilijän ei epäillä ajaneen ylinopeutta. Onnettomuuden tutkinta ja kuolemansyyn tutkinta on aloitettu.
Onnettomuuspaikalla kävi myös liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnan edustaja.
http://yle.fi/uutiset/italia
lainen_motoristi_kuoli_
hirvikolarissa_pellossa
/9003174Panun kommenttiin mhyn välistävedosta. Liki tuon verran siinä menee. Katsoin juuri kuitista, että kulut meni kahteen asiaan. 40 € puukaupan hoitoon ja 80 € mittaukseen. Onhan se paljon rahaa pienessä kaupassa, mutta toisaalta:
1. Miksi tehdä pieniä energiapuukauppoja, kun kulut ovat isoissa yhtä suuret? Toki pieniä tulee tehtyä, mutta ne on lähinnä metsän hoitoa eli välivaihe matkalla asialliseen metsätalouteen.
2. Kuka muu hoitaa nuo asiat vähemmällä vaivalla? Itse tarvitsen yhden puhelinsoiton, niin on nökkösille ostaja 28 eurolla valmiina, kaupan paperit ja aikanaan mittaus hoidettu. En valita, koska jos itse jonkinlaisella tuntipalkalla vastaavaa tehtävää hoitaisi, kulut olisivat moninkertaiset.28 ilman tukia kuulostaa ihan realistiselta tienvarsihinnalta. Raivurilla kaadettuja puita en kuitenkaan ala myydä, ei niistä kuutioita kerry ja jos ajokoneen sellaiselle työmaalle tuo, ajokustannus vie homman luultavasti pakkaselle. Tanelin 40 kuutiotakin on vähän siinä ja siinä, ellei samalla tehdä muutakin. Toki pahalta tuntuisi tavanomaisen energialeimikon 20-30 kuutiota/ha puustoa maahankaan kaataa. Aika sotku siitä tulisi. Ihan hyvä tapa nuoren metsän hakkuuseen energiakorjuu on, mutta pienikokoiseen ja hoitamattomaan puustoon se sopii vain moottorisahatyönä eli silloin, kun jotain on mennyt pieleen, kun motolla ei kannata tehdä.
Metsuri motokuskin visioihin öljyn riitävyydestä vastaan, että maapallo ei kestä fossiilisten hiilivetyjen käytön jatkamista seuraavat 100 vuotta. Vaikka fossiilisia raaka-aineita jatkuvasti opitaankin korvaamaan uudistuvilla, maapallolla kulutus on niin suuri, että noin merkittäviä raaka-aineita ei ole varaa syöttää hirville. Tällä hetkelllä ajatus ehkä naurattaa, mutta kun meilläkin ollaan ylpeitä puuston kasvun lisäyksestä, todellisuudessa asiaa on vasta harjoiteltu ja nykyinen keskimääräinen kasvu täytyy kertoa 1,5-2:lla, jos tulevaisuudessa meinataan täällä jotain kilpailukykyisellä kustannusrakenteella tuottaa.
Samaa mieltä AC:n kanssa pitemmän aikavälin näkymistä. Öljyn hinta on noussut hyvää vauhtia ja kun sitä edeltävä hinnan pudotuskin tuli yllätyksenä, surettaa lukea parin vuoden päähän ulottuvia taustapeilistä luettuja ennusteita. Tilanteet muuttuu paljon nopeammin kuin mihin tuollaiset ennustajat ikinä pystyvät reagoimaan ja kun pitemmän aikavälin kehityksessä on vain yksi vaihtoehto, itse sivuutan metsätaloudessa nämä hetkelliset muotivirtaukset kokonaan.
Tanelin käsitys tämän hetken markkinoista vastaa omaani. Kertoo toki ehkä siitä, että edelleenkään energiapuuleimikot eivät ole koneellisesti korjattuna kannattavia kohteita.
A. Jalkanen: ”Kaatolupia myöntävät alueelliset riistaneuvostot ovat ehkä avaintekijä, joiden pitäisi tutkia hirvivahinkokarttaa. Jos ne valveutuisivat myöntämään tarpeellisen määrän lupia, niin sitten seurueet hoitaisivat oman alueensa vahinkokohteet kuntoon?
Toiveajattelua?”
Taitaa olla toiveajattelua. Jos mainitsemasi hirvivahinkokartta on Metsäkeskuksen korvaamien vahinkojenperusteella laadittu kartta, ei sen perusteella paljonkaan voi päätelmiä tehdä. Mielummin pitäisi valtion tasolta tulla määräys pudottaa hirvikanta nykyisestä 3-4 yksilöstä 1-2 yksilöön /1000 ha. Kaatoluvat mitoitettaisiin tuon mukaan. Vaikka jossain ei metsätuhoja olisikaan, hirvikannan leikkauksesta ei olisi mitään haittaa. Päinvastoin. Saataisiin kuusikoiden terveyden ohella luonnon monimuotoisuuttakin tervehdytettyä, kun koivun viljely yleistyisi. Ja kuten jees toteaa, sama pätee muihin hirvieläimiin. Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena pitäisi olla käytännössä sukupuuttoon hävittäminen. Sen osalta voisi lupakäytännöt heittää roskiin ja vapauttaa metsästys.
Tutkimus kertoo varmaan oikein, kuten uusimmassa Makasiinissa todettiin, että 2 cm kantoihin sieni voi tarttua. Miksi suosituksissa puhutaan 10 sentistä, se on täysin käsittämätöntä. Ehkä teollisuus haluaa pitää energialeimikkojen määrän suurena ympäri vuoden.
Aloittajalle tiedoksi, että aiheesta on keskusteltu viiden sivun verran viestiketjussa Juurikäävän riski kuusen taimikonhoidossa.
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId
=3308Epäilemättä laitteisto on kestävä, mutta kustannukset tuleekin ylläpidosta. Jos matkaa palstalle on vaikka 30 km/suunta ja kolmen viikon välein 8 kk vuodessa aitaa käy tarkistamassa 5 vuoden ajan, tulee ajamista 3000 km. Aikaa pelkästään ajamiseen 60 km/h keskinopeudella kuluu 6 työpäivän verran. Itse tarkastuksiin kuluva aika siihen päälle.
Kaiken tuon voisi käyttää tuottavaankin työhön.
