Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Senkin totesin, että ainakin meillä päin Keski-Suomessa hirvikanta on vähentynyt…”
Mitä ajanjaksoa tarkastelet? 2001-2015 vai 2011-2015?
Timppa: ”Kukaan näistä valittajista ei ole kuitenkaan ilmoittanut halustaan lisätä männyn kasvatusta…”
Moneltako olet kysynyt?
Timppa: ”…mikä sekä kokemusperäisesti että puhtaasti matemaattisesti tarkastellen on varmin tapa torjua hirvivahinkoja ja tuottaa luonnollisestikin aikanaan kunnon männiköitä.”
Kyse on luottamuksesta. Kanta pitää saada riittävän alas ja metsätalouden harjoittajat vakuutettua siitä taso myös säilyy sellaisena. Vasta silloin voidaan elätellä toiveita hirven ravinnon kasvatuksen lisäämisestä. Tähän saakka ei tällaisen luottamuksen rakentamiselle ole edellytyksiä.
Ja toisaalta, vain osa ns. talousmetsistä on aktiivisen metsätalouden parissa, joten ihan suoraa korrelaatiota ei näillä jutuilla kokonaisuuteen ole. Muutama hehtaari lisää männikköä ei vaikuta muuhun kuin että ko. metsätalouden harjoittajan kohdalle osuu merkittävä hirvituho. Siksi tätä keskustelua on turha käydä akselilla metsästysseura – metsätalouden harjoittaja. Kyse on isommista linjauksista, jotka maalataan ylemmällä tasolla.
”Mitä järkeä tehdä metsänhoitoa riistaa suosivin keinoin kun sitten joku tulee ja ampuu ne eläimet?”
Nyt ollaan sellaisten kysymysten äärellä kuin elämän tarkoituksen etsiminen. Moni siihen on vastausta hakenut, mutta minä en ainakaan oikeaa vastausta tiedä. Yritän kuitenkin pitää etäisyyttä niihin ajatusmalleihin, mitä kettutytöt meille markkinoivat. Muussa tapauksessa en kestäisi sitä epäjohdonmukaisuutta, mitä riistan kohtalon pohtimisen rinnalla minulle aiheuttaisi elävien puiden kasvattaminen kaatamista varten. Siinähän ei ole kyse ihmisen ajattelukyvyn rajoittuneisuuden seurauksena syntyneestä kahtiajaosta kasvien ja eläinten välillä, vaan elämän kunnioittamisesta.
Metsuri motokuskin ihmettelyyn metsästyksen vaikutuksesta syksyn kolarisumaan totean, että toki jahtiaika lisää kolareita. Vaihtoehto eli metsästyksen lopettaminen vasta kolareita lisäisikin, joten jos ja kun hirviä ei aleta pyytää loukuilla, jahtiajan ja kolarien määrän kasvun pohtiminen vie ajatuksia harhapoluille.
Suorittavan puheet oravista ja influessasta vie nekin ajatukset vikaan. Jos on kyse hirvikolareista, kyse ei ole influessasta tai oravan väistöstä aiheutuneista uhreista. Kyse on hirvikolareista ja tarpeesta/mahdollisuuksista vähentää niitä. Muussa tapauksessa pitää alkaa kantokäsittelyn tai hoitorästipuskan koneellisen korjuun kannattamattomuuden yhteydessä puhua konemiesten turhasta kitinästä, kun valtion velkaantumisen rinnalla kyse on pikkurahoista. Näinkö mielestäsi asiota pitää käsitellä?
Kuten jo edellä totesin, kovin hidasta on lupamäärien seuraavuus onnettomuuskehityksen perässä. Hirvikolarien määrä on kasvanut vuodesta 2012 alkaen. Samaan aikaan kaatolupien määriä on leikattu. Nyt kun onnettomuusmäärät ovat kasvaneet yli 30%, kaatolupien määrää lisätään 10% ja selitellään sillä tilanteeseen reagoimista. Turha on siis peräänkuuluttaa vahinkoilmoituksia, kun kiistattomat tilastot on koko ajan ollut käytössä.
Mitä arvelet kaatolupamäärän kasvun vaikuttavan onnettomuuskehitykseen? Itse veikkaan sen hidastavan tai pysäyttävän onnettomuusmäärän kasvun. En kuitenkaan usko, että onnettomuuksien määrä kääntyisi selvään laskuun.
Jos huoli metsästäjien määrästä on aiheellinen, onko asialle tehty tai suunniteltu tehtäväksi jotain? Laki velvoittaa pitämään hirvikannan kurissa, mutta laki ei tunne velvoitteelle poikkeusta metsästäjien puutteeseen vedoten. Ihan kuten metsänomistajakaan ei voi rahapulaan vedoten jättää metsurin tai konemiehen laskua maksamatta. Toki tässä vaiheessa ei näyttöä metsästäjien määrän puutteesta ole esitetty, kyse on vain yhden henkilön jossittelusta tai spekulaatiosta.
Toisaalta metsän lahoittamisen helpottaminen vähentää vapaille markkinoille päätyviä metsätiloja, mikä vaikeuttaa muiden metsätaloutta harjoittavien toimintaa. Miksi jokin ryhmä pitäisi asettaa eriarvoiseen asemaan muihin nähden, kun markkinatalouteen pyritään?
Nimim. Ei perintometsiä tiedossa
Ylen toimittajan näkemys aiheesta: Salakavala juurikääpä syö metsänomistajat rahat
http://yle.fi/uutiset/salakavala
_juurikaapa_syo_metsan
omistajat_rahat/8400652Hieman monipuolisempaa asian käsittelyä olisin kaivannut.
Suorittava porras: ”Taimikot on suojattavissa varsin vähäisellä vaivalla käyttämällä ihmisperäisiä hajusteita ja raikasteita . Näiden tehon olen moneen kertaan käytännössä todennut ja nähnyt .”
Miten olet noiden tehon todennut? Koivun kasvatus ja käyttö-kirjan mukaan menetelmä ei ole tehokas. Onko sinulla sellaista tietoa, jota kirjan kirjoittaneilla tutkijoilla ei ole?
Suorittava porras: ” Hirvikolarien lisääntyminen on huomioitu jo kuluvan kauden kaatolupamäärissä . Niitä on annettu keskim 10 % edellisvuotta enemmän .”
Onnettomuuskehitys kääntyi huonoksi vuonna 2012 ja jo vuonna 2015 asiaan reagoidaan 10% kaatolupien korotuksella, kun tätä ennen lupia on vuosi toisensa perään vähennetty. Mikä vitsi. Mutta katsotaan, miten metsästäjät huomioivat MTK:n tuoreen vaatimuksen pankkilupien täysimääräisstä käytöstä.
Jos Metsuri motokuski alkoi kyllästyä jankkaamiseen, sama fiilis on minulla.
Suorittava porras: ”Täydentäisin edellistä sen verran , että viranomaisten päätökset perustuvat sovittuun hirvitiheyteen…”
Juuri näin. Metsästäjien edunvalvojien keskenään yhteisesti sopimaan, jossa on noudatettu lain vaatimusta kuulla muita intresiryhmiä.
Suorittava porras: ”Jos vahinkoja ei ilmoiteta , ei synny perustetta alentaa hirvien määrää . Pelkkä kylillä huutelu ei siis ole peruste lupamäärien lisäämiseen . Siihen tarvitaan kirjattua tietoa .”
Tietoa on, jos se hyväksttäisiin. Viimeksi liikenteestä puuttaessa kaikki tämän palstan metsästäjät väistivät kysymyksen liikenneturvallisuudesta. Mutta otetaan uusiksi, tällä kertaa päivitettyjen tilastojen avulla.
Vuonna 2011 tapahtui 1222 hirvikolaria. Noissa tapahtui 117 henkilövahinkoa.
Vuonna 2014 tapahtui 1623 hirvikolaria. Noissa tapahtui 147 henkilövahinkoa.Kolarien määrä kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2014 yhtensä 32,8%
Henkilövahinkojen määrä kasvoi samalla aikavälillä 25,6%.Aiempiin lukuihin ei sisältynyt kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneita kolareita, mutta nyt nekin on saatu tilastoihin mukaan.
Riittääkö tämä vai lasketko tämänkin kylillä huuteluksi?
