Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
1-ajorataisilla pääteillä kesäaikaan autojen keskinopeus on 80 km/h rajoitusalueella 82,3 km/h. Kun rajoitus on kesät talvet 100 km/h, keskinopeus on 96,9 km/h. Kun rajoitus on kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h, kesällä keskinopeus on 92,8 km/h. Ylinopeuksien osuus on noissa 63%, 42% ja 27%.
Talvella pysyvillä 80 km/h osuuksilla keskinopeus on 81,3 km/h, pysyvällä 100 km/h alueella 92,2 km/h ja talveksi 100 > 80 km/h alennetuilla osuuksilla 84,7 km/h. Ylinopeuksien osuus 58%, 26%, 74%.
En jaksa kaivaa ylinopeuksien jakaumaa, mutta näppituntumani mukaan osuus pienenee sitä mukaa, kun ylinopeuden määrä kasvaa poikkeuksena ehkä talvirajoitettu tieosuus. 10 km/h ylinopeutta ajavat edustavat selkeää vähemmistöä. Toki paikallisesti ja ajallisesti vaihtelua esiintyy, luvut ovat kooste kaikista pääteistämme.
AR: ”Voisit vähän tarkemmin selittää tätä gaussin käyrää tässä yhteydessä .”
Koska sanoit, ettei ilman 10 km/h ylitystä pysy liikenteen vauhdissa, aloin kysellä, että mitä vauhtia liikenne etenee. Totesin, että liikenne muodostuu kaikkista tienkäyttäjistä, eikä niillä ole yhteistä nopeutta. Jos jaetaan tienkäyttäjien nopeus tiettyihin lokeroihin, esim. yli 10 km/h alle rajoituksen ajaviin, -10…-5 km/h, -5…0 km/h, 0…5 km/h, 5…10 km/h ja yli 10 km/h ylinopeutta ajaviin, löydetään noille ryhmille osuudet koko liikenteestä. Jokin niistä on suurin ja muut pienempiä. Todennäköisesti noista muodostuu gaussin käyrä, mutta se ei anna vastausta siihen, mikä on liikennevirran nopeus. Koska käytit tuota termiä, voisit avata sen sisältöä ja sitä, miten sen autoa ajaessasi määrittelet.
AR: ”Ajonopeudet voi olla, että eivät ole keskimääräisesti lisääntyneet koska iäkkäiden autoilijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Toisaalla on taas teknologiaa hyväksikäyttävät nuoret, jotka ovat tietoisia kameratolpista ja todellisista nopeuksista.”
Turha tuollaisella on spekuloida, kun ajonopeuksista löytyy hyvinkin tarkat tilastot. Mittauspisteitä on satoja, jotka koko ajan keräävät dataa aiheesta.
”Ei liikenteen mukana enää pysy jos ei ole vähintään sitä kymppiä päälle rajoituksen”
Ajonopeuden muutos on seikka, mikä riskin muutoksen määrittelee. Ylinopeus on eri asia kuin ajonopeus. On todettu, että rajoituksen lasku alentaa ajonopeuksia, mutta lisää ylinopeuksia.
Liikenteen ajonopeuksia käsittelevän tilaston mukaan ajonopeudet eivät ole pitkiin aikoihin nousseet. Myöskään ylinopeuksien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Toisaalta, mikä on se liikenne, jonka mukana ei enää pysy? Lippispäiset nuoret miehetkö? Ei, liikenne on kaikki, jotka tien päällä liikkuvat. Se muodostaa nopeusjakauman, jolle voidaan määrittää keskiarvo, keskihajonta yms. matemaattisia määreitä. Yleensä gaussin käyrän mukainen jakauma tarkoitaa sitä, että joukon keskivaiheella olevaa kuskia nopeammin etenee puolet liikenteestä. Toisaalta pienellä nopeuserolla ajavien ajonopeus tasoittuu ohituspäätöksen jäädyttämiseen.
Itse olen huomannut, että iän myötä riskejä tulee arvioitua entistä tarkemmin ja se vaikuttaa ajotapaan. Samalla se vaikuttaa siihen, miten kokee muiden ajotavan. Vaikutus on sama kuin ajan kultaamilla muistoilla.
Suorittava porras: ”Nätä tosiasioita ei voi hallinnollisin keinoin muuksi muuttaa .”
Eli valta kelpaa muttei vastuu.
Suorittava porras: ”Hirvikanta räjähti kasvuun edellisenkin laman seurauksena . Nyt ennuste on vahvasti samansuuntainen .”
Syy ei kuitenkaan ole sama kuin edellisessä lamassa. Tuolloin kaatolupajärjestelmä organisoitiin uudelleen, eikä osaaminen riittänyt. Nyt ei tällaisia muutoksia tietääkseni ole tulossa. Hommaa on harjoiteltu 20 vuotta, joten eiköhän sen puolesta asiat ole kunnossa.
Puuntakusen heittoon irakilaisten ryhtymisestä metsästäjiksi protestoin vahvasti vastaan. Täällä kun on tavallisen puhtaan rikosrekisterin omaavan, työssäkäyvän perheellisen henkilön vaikea saada aseenkantolupaa varsinkin kiväärille, joten jos taustoiltaan epäselville, kieltä ja kulttuuriamme tuntemattomille henkilöille lupia annetaan, on jotain pielessä.
Totta vai tarua, ylen 9 myyttiä hirvikärpäsestä:
”8. Hirvikärpänen on tarpeeton luontokappale
Tarua. Hirvikärpäset ovat ainakin tiaisten ja päästäisten ravintoa.”Miten mahtaa kyseiset otukset Suomessa pärjänneet silloin, kun hirvikanta pysyi kurissa.
”9. Tehokasta keinoa hirvikärpästen karkottamiseen ei ole
Mene ja tiedä. Jotkut vannovat välttyvänsä hirvikärpäsiltä laittamalla metsään mennessään runsaasti hajuvettä. On mahdollista, että hirvikärpäset karttavat voimakkaasti ei-hirveltä tuoksuvaa olentoa. Toiset luottavat vaaleaan pukeutumiseen metsässä, jopa neonväreihin. Ainakin hirvikärpäsen erottaa silloin vaatteesta helposti. Monet tyytyvät siihen, ettei hirvikärpäsiä voi karkottaa, mutta niiden pääsyn iholle voi estää laittamalla takin kaula-aukkoon ja hihansuihin kaksipuolista teippiä, jolloin hirvikärpänen jää siihen kiinni.”Miten olisi hirvikannan leikkaus?
http://yle.fi/uutiset/hirvikarpanen
_munii_ihmisen_niskaan_ja_
muita_uskomuksia__purimme
_9_myyttia_hirvikarpasista/
8301106
