Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Veikkaan, että kun maa on riittävästi lämmennyt, taimia on saatavilla. Mutta kysymällä taimitarhasta asia varmaan parhaiten selviää.
Iltalehti: ”Ruumiinavauksessa paljastui, että iäkäs nainen oli kuollut sydänkohtaukseen ennen kuin joutui suden syömäksi.”
Jos venäjältä iltapäivälehden kautta saatuun tietoon voi luottaa, susi ei siis tappanut kyseistä naista. Sekoittamatt hirviä tai muita vahinkoa aiheuttavia eläimiä susikeskusteluun esitän Tanelille kysymyksen: Mikä olisi meillä hyväksyttävä susikanta, kun nyt se ei sitä ilmeisestikään ole?
Korjataan tuota autoasiaa polttoaineen kulutuksen osalta energiankulutukseen. Mutta ei autoista enempää glyfosaattikeskustelussa, jokainen tuntekoon piston itsessään, kellä aihetta on. Vastausta, perusteluista puhumattakaan, huolestujilta ei kuitenkaan ole tullut kysymykseen, käytetäänkö tällä hetkellä suomalaisessa metsätaloudessa glyfosaattia jotenkin heppoisin perustein. Muutosta on vaikeata vaatia ja varsinkaan toteuttaa, jos lähtötilanne ei ole tiedossa. Suomalaiskansalliseen tapaan tyypillinen silmät ummessa kaiken kieltäminen ei enää ole tapa, jota tämä yhteiskunta kestäisi.
Jees: ”Olen A.J:n ja Ritvan kannalla ettei noita myrkkyjä kovin heppoisin perustein levitettäisi.”
Minäkin olen samaa mieltä. Mutta osaatko Jees sanoa, paljonko myrkkyjä levitetään suomalaisessa metsätaloudessa kovin heppoisin perustein? Minun käsitykseni mukaan myrkkyjä levitetään heppoisin perustein niin vähän, ettei asialla ole mitään merkitystä. Paljon enemmän on merkitystä esimerkiksi tuoreella ennusteella, jonka mukaan autojen määrän kasvu jatkuu ja vuosikymmenen kuluttua 20% myydyistä autoista on polttoainetta tuhlaavia katumaastureita.
Chester: ”Kun rustaamasi kemera-hakemus on saapunut sähköpostilla Metsäkeskukseen, pitää se käsin syöttää järjestelmään. Metsään.fi kautta tulevat ilmoitukset siirtyvät suoraan järjestelmään ilman näpyttelyä ja kuvion piirtämisiä. Tai ainakin toivon niin..”
Pete: ”Juuri näin chester, Glalla ja minulla on varmasti aikaa laatia hakemus vaikka ruutupaperille ja jatkossakin se on mahdollista, mutta onko se järkevää?”
Ainakin Metsälehdessä todettiin, ettei tuo vaikuta hakemusten käsittelyyn. Tarkoitus on nimenomaan helpottaa hakijoiden työtä. Mutta ehkä te tunnette asian paremmin.
Kolmannen kerran totean, etten vastusta asioiden kehittämistä sujuvampaan suuntaan, vaan toivon asioiden korjaantuvan. Otsikon mukaisesti tässä tapauksessa en vain usko, että konkreettista hyötyä lähivuosina on tiedossa, ainoastaan järjestelmän rakentamisesta aiheutuvat kulut juoksee.
Eipä liitetiedoston lähettäminen sen enempää aikaa vie kuin metsään.fi-sivuston ruksaaminen. Uusinta kemeraa en ole nähnyt, mutta ennen 18.4. voimassa olleen hakemuksen täyttö metsäkeskuksen sivuilla olevaan pdf-lomakkeeseen vie enintään muutaman minuutin. Jos tuosta aletaan täyttämiseen kuluvia sekunteja leikata uusilla järjestelmillä, hyöty on todella vähäinen. Ongelmat on käsittelypäässä. Se on ruuhkautunut, mutta se ei ratkea metsään.fi-järjestelmällä.
Tapasin kahteen otteeseen metsässäni mittamiehet, jotka kertoivat tekevänsä keilauksen tarkistusmittauksia. Silti koivikkoon, jonka harvensin seuraavana talvena paikoin jo hieman myöhässä, ei tullut minkäänlaisia suosituksia käsittelystä.
Päällekkäisyyttä tulee väkisinkin silloin, jos esim. kaavatietoja säilytetään useassa paikassa. Siihen pisteeseen digitalisaatio tuskin lähivuosikymmeninä pääsee, että yhden järjestelmän päivittämisen myötä kaikki muutkin päivityisivät automaattoisesti. Sitä tahtia uusia järjestelmiä rakennetaan, ettei uudet juttele vanhojen kanssa.
Mutta jos puustotiedot ja sitä myöten suositukset käsittelystä saadaan edes oikealle hehtaariluvulle, aletaan sitten pohtia järjestelmän mahdollisuuksia. Kuten sanoin, toivottavasti siihen joskus päästään.
Kyseessä ei ole ilmainen palvelu, vaan Veikko Iittasen sanoin metsänomistajien julkisilla varoilla rakennettu. Mitä sitten tarkoittaakaan, valtion budjettia kai, veronmaksajia eli meitä joka tapauksessa.
Suomessa on tarve ja ehkä jossain määrin pyrkimyskin yksinkertaistaa asioiden hoitoa ja poistaa päällekkäisyyksiä. Tähän saakka kemera-hakemus on mennyt sähköpostilla, joten mielestäni metsään.fi-järjestelmää ei tuollaisten asioiden hoitoon ole tarvetta rakentaa. Ainakaan mitään merkittävää etua siitä tuskin on saatavissa.
Kaavatiedot on omilla nettisivuillaan olemassa, joten turha niitäkään on siirtää toiseen paikkaan, jossa jonkun pitää muutokset päivittää. Alkuperäisillä sivustoillaan on jo porukka, joka niitä ylläpitää.
Olisihan hienoa, jos kaikki tarpeellinen löytyisi yhdestä paikasta. Käytännössä siinä vain rakennetaan päällekkäisyyksiä, eikä se ole julkisten kustannusten paisumisen takia hyvä juttu.
Ketolan kokemus oli vielä huonompi kuin minun, vaikka karkeita virheitä minullekin esitetään.
En ole vakuuttunut siitä, että kyse olisi inhimillisistä virheistä. Itse omassa palkkatyössäni olen kahteen otteeseen ollut tekemisissä laserkeilauksen kanssa ja molemmilla kerroilla menetelmä ei ole lunastanut lupauksiaan. Tämä ja muutaman muunkin kokemuksen perusteella usein toivon, että päätöksiä hienojen ja kalliiden järjestelmien käyttöönotosta tehtäisiin näyttöjen perusteella mainospuheiden sijaan. Mutta toivottavasti tällä kertaa tekniikka ja toiminnan tarkastaminen mahdollistaa luotettavien tulosten saamisen. Nyt sokeasti tuloksiin uskoen syntyisi todennäköisesti enemmän vahinkoa kuin oikeita toimenpiteitä. Ja jos mo joutuu tulokset manuaalisesti korjaamaan, alkaa järjestelmän olemassaolon oikeutus olla aika vähissä.
”Minusta pienpetojen metsätys on ensiarvoisen tärkeää varsinkin vieraspetojen metsästys.
…
Mutta älkää kieltäkö pienpetojen pyyntiä varsinkaan vieraspetojen osalta. Sillä teidän maista tulee sellaisia petoreservaatteja, jotka ruokkivat myös ympärillä olevia alueita kuten kaupunkien taajamametsäst näin tekevät.”Olen kieltänyt pienpetojen pyynnin vieraslajeja lukuunottamatta. Tosin kun en tiedä paikallisten porukoiden aktiivisuutta noiden pyyntiin, en myöskään tiedä oman sopimukseni vaikutusta alueen petokantaan. Ketun jälkiä talvella näkyi runsaasti, mutta myyriä suurempi ongelma on hirvieläimet.
Sinänsä tuo Puolangan juttu on jotain mikä menee yli hilseen. Tuollainen motivaatio täytyisi ehdottomasti saada suunnattua johonkin hyödylliseen.
”Jos tarkoitus on kasvattaa myyntipuuta (kuitupuuta ja tukkia), niin on ehdottomasti hoidettava taimikot ja kahteen kertaan, sekä lopettaa energiapuun kasvatus totaalisesti, oli korko millainen tahansa.
Vaihtoehtoja ei ole.”Metsänkasvatuksessa on aina olemassa vaihtoehtoja. Jopa energiapuukorjuu voi olla niissä mukana. Esimerkiksi rehevällä maalla tiheässä kasvatettu ja suhteellisen pienikokoisena ensiharvennettava istutusmänty on alustavien tulosten mukaan osoittautunut kannattavaksi vaihtoehdoksi, mikä on kuusenjuurikääpäisellä alueella varsin kiinnostava tieto. Tässäkään tutkimuksessa ei tosin koron muutoksen vaikutusta kesken kasvatusketjun otettu huomioon ja siihen RR ei vieläkään ottanut kantaa. Eli miten korko vaikuttaa harvennuksen jälkeiseen tiheyteen. Se oli tiedossa, että matalan koron aikana RR hakkaa mahdollisimman vähän ja pohjoisessa jopa kakkosharvennus päätehakkuusta puhumattakaan tarjoaa tähän runsaasti pelivaraa.
