Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Metsästäjätkin myötävät ylisuuren hirvikannan heikentävän metsän virkistysarvoa:
Yle: ”Hirvikärpästen suuri määrä, lämmin syksy sekä myöhässä olevat maataloustyöt. Siinä lisää syitä aloittamisen siirtoon.”
http://yle.fi/uutiset/hirven
metsastysta_lykataan__
syina_lammin_syksy_ja_
hirvien_kiima-aika/8312923Töissä olen, ellei sitten ole turhaa mennä toteamaan muiden lakkoilua. Tällöin voi pitää vaikka pekkaspäivän, jolloin otan työn alle hehtaarin varhaisperkuun.
Käsittämättömän typerästi ay-liike ja demarit tällä hetkellä kyllä toimivat. Tällä tavoin Suomen kilpailukykyä parannetaan. Kaksi kertaa on Sipilä yrittänyt hakea ratkaisua ja vastauksena on ollut, että ei käy. Kolmannella kerralla halua sovitteluun löytyy, vaikka pitäisi löytyä ratkaisuehdotuksia.
Tämä on vasta alkua, mutta moni ei vieläkään ymmärrä, kuinka syvällä ollaan. Ihan kuten 90-luvun alussa. Radiossakin joku ay-tyyppi ihmetteli hallituksen toimia, eihän Suomen pelastamiseen näin järeitä toimia tarvita. Mutta jollein muuta niin ainakin tämän jutun pitäisi herättää hitaimmatkin kaverit todellisuuteen, lakkoillaan tai ei.
AC: ”Ja toivosen täti peesaili viimeisessä makasiinisssa.”
Jos viittaat ekosysteemipalveluihin ja mainintaan metsästyslupien merkityksellisyydestä Keski-Euroopassa, itseänikin hieman ihmetytti kirjoituksen näköalattomuus.
Kantorahoja tulee Suomessa vuosittain tosiaan 1,5-2 Mrd €, mutta tuota summaa ei pidä verrata edes moninkertaiseksi kuviteltuun ekosysteemipalvelun arvoon. Kyse on metsätaloudesta, jossa puiden jalostusarvo on kymmenkertainen kantorahoihin verrattuna, yhteensä siis yli 20 Mrd €. Se ei synny tyhjästä, vaan monivaiheisen ja vuosikymmeniä pitkän tapahtumaketjun seurauksena. Lahokuusesta ja kampiakselikoivusta ei tuollaista synny.
”Täällä on nyt huomioitava että hirvikanta on kasvanut eikä enää koivikkoakaan voi aivan oman onnensa nojaan jättää.”
Muutama vuosi tuonkin koivikon syönnistä on aikaa eli sen hetken tilanteessa sitä on kasvatettu.
Nosta välkkyvistä teipeistä yms. virityksistä en välitä. Tutkimustiedon mukaan ne eivät juurikaan auta. Omilla kokemuksilla saa niin vähän tietoa aiheesta, että sattumalla on tilastollista vaikutusta suurempi merkitys.
”Jos tilakokoa halutaan kasvattaa,niin yksi ideologia olisi,että alle 10ha tiloilla hankintaolettama olisi 80% ja suuremmilla tiloilla pienempi”
Ideologioita voi olla monenlaisia. Itse en pidä kastijaosta, jossa rakennetaan keinotekoisia raja-aitoja.
Ainakin etelässä iso osa tiloista on pieniä, silti ne ovat merkittäviä puun myyjiä. Mitään syytä ei ole väheksyä niitä ja niistä muodostettavia isompia kokonaisuuksia. Ei, vaikka yli 1000 ha kokonaisuuksiakin joitain kymmeniä löytyy.
Joskus sanot käyväsi tarkistamassa aitoja parin-kolmen viikon välein. Tein laskelman, jossa oletin matkaksi 30 km/suunta eli 60 km/kerta. Vuodessa käyt kolmen viikon välein yhteensä 17 kertaa tarkastamassa aitojasi eli ajat niiden takia 1020 kilsaa. Jos kustannus on 0,25 €/km, maksaa se 255 €. Oletetaan, että aitoja tarvitaan neljän vuoden ajan, joten taimikon suojaaminen maksaa tonnin. Aikaa ajamiseen kuluu n. 17 h/vuosi + tarkastus 1 h = 34 h. Neljän vuoden aikana aikaa menee 136 h eli 17 työpäivän verran.
Viimeksi laitoit tuon lenkkeilyn piikkiin, toki verovähennykset kuitattuna. Itse lenkkeilen muulla tavoin kuin autolla tuhansia kilometreja ajaen.
Aiemmassa listassasi ei ollut liikenteen edustajaa. Se, että riistakeskuksen kavereilla on ajokortti, ei tee heistä liikenteen edustajia. Voi MTK:n kaverillakin olla aseenkantolupa, joten annetaanko kenkää riistahallinnolle ja tälle valtuus edustaa metsästäjiä?
Kuten laissa sanotaan, riistahallinto päättää. Muiden valmisteluun osallistuneiden rooli on tulla kuulluksi. Se ei ole yhteistä sopimista varsinkaan, kun jo lähtötilanteessa metsästäjien edustajilla on vähintään 2/3 enemmistö.
