Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ostit Hogi pari päivää sitten palstan, jossa on aiemmin hakattu 2,5 ha kuvio, mutta jossa kuuset ovat huonossa kunnossa. Mistä tuo vaikutelma tulee, reunametsistäkö? Jos katsot päätehakkuussa säästyneitä alikasvoskuusia, niistä tuskin kannattaa pitkälle meneviä päätelmiä tehdä.
RR kirjoitteli ensimmäisellä sivulla, että tietoa koron vaikutuksista löytyy ja korkoa ei metsänkasvatuksen ominaispiirteistä huolimatta pidä jättää huomiotta.
Tuo pitää paikkaansa, mutta ei alkuunkaan vastannut aloittajan kysymykseen, jota hän pohjusti spekuloinnilla matalan ja korkean koron aikaisísta vaikutuksista puun kasvatusketjuun
Mitä RR haluat vastata seuraaviin aloittajan tuota taustaa vasten esittämiin kysymyksiin:
– Pitäisikö korkokannan vaikuttaa metsän harvennuksen jälkeiseen harvuuteen?
– Millaiset voisivat korkokannan muutoksien vaikutukset olla?Itse olen sitä mieltä, että harvennusvaiheessa ei kannata pohtia korkoa, koska päätehakkuu tietynlaisen kasvatusketjun tuloksena on tavoitteena. Kun nyt tehdään harvennusta, ei päätehakkuuvaiheen aikaisesta korosta ole meistä kellään mitään aavistusta. Jos siis harventaa korkean koron mukaisesti, saattaa se kostautua päätehakkuuvaiheessa, kun mieli sopivasta laskentakorosta muuttuukin. Käytännössä siis päätös harvennuksesta tehdään metsää katsomalla, vaikka tämän menetelmän olet moneen kertaan tuominnut. Mutta nyt pyydän sinulta teoreettisten periaatteiden sijaan näkemystä siitä, miten asia käytännössä sinun mielestäsi kannattaa hoitaa.
Samaa mieltä Tanelin kanssa. Korko vaihtelee, mutta metsää pitää vain kasvattaa vuosikymenestä toiseen.
Laskelmissa on se ongelma, että niissä herkästi sotkeentuu omaan näppäryyteensä. Kun tarkastellaan pitkän ajanjakson asioita, kenelläkään meistä ei ole tiedossa riittävästi muuttujia koron ottamista muuttujaksi harvennuksen ajankohdan laskennassa. Ja virheellisillä arvoilla tehty laskelmahan antaa väärän tuloksen. Muita muuttujia harvennuksen ajoituksessa on palstan muut hakkuut, joiden niputtamista kannattaa harkita, vaikka muutama vuosi tulisikin klappia ideaaliin kuviotason käsittelyyn.
Oma polttopuiden tekoon tarkoitettu Stihl ei kyllä mitään erityistä huoltoa ole juurikaan tarvinnut sinä noin 10 vuoden aikana, kun se minulla on ollut. Tuo on juuri sellainen saha, jota muutaman muutaman päivän vuodessa käytän. Joskus ilmanputsarin siivousta, mutta eipä juuri muuta ole teroituksen ja tankkauksen lisäksi tarvinnut tehdä. Pienkonebensa kun käyttää, ei sekään tankkiin vanhene.
Tämän takia en vähäiseenkään käyttöön muuta kuin Stihlin 460-tason raivuria suosittele.
”Samara sai uutena mallina Tekniikan maailman koeajossa lausunnon: ”Valmis auto rallipoluille. mm. japanilaisilla autonvalmistajilla olisi syytä ottaa oppia alustan rakentamisesta”. ”
Minä en mitään ralliautoa tarvitse ja japanilaisiin ei ole tarvinnut 200…300 tkm kokemuksella vaihtaa yhtään alustan niveltä. Pystyykö Lada samaan? TM testaa uusia autoja, kuluttaja käyttää autoa keskimäärin 18-20 vuotta ennen romutusta. Siinä on pieni ero näkökulmassa.
Teoriassa juu, mutta käytännössä ei. Merkkiä edustaa Mansemotors, jolla on yksi toimipiste. Tavoite tälle vuodelle on myydä 12 autoa ja ensi vuonna 20. Toki tuo kasvattaa mahdollisuutta käyttää tulevaisuudssa mainoksissa huikeita myynninkasvuprosentteja.
Metsämiestä varmaan lämmittää ajatus uudesta Nivasta ja miksei muistakin malleista ajan kultaamien muistojen värittämänä, kun noissa on perinteisesti länsiautoihin verrattuna ollut kelpo maavara. Kun nykyään noissakin alkaa olla tekniikka entisisä aikoja monimutkaisempaa, mutta laatu tuskin parempaa, on myyntitavoitteet ihan realistisia. Uusi Niva maksaa 17 735 €, joten Duster on ainakin minun mielestä kilpailukykyisempi vaihtoehto.
Toki halvemmalla kannattaa ostaa, kun mitään lisäarvoa ei kalliimmasta tilauksesta saa. Mutta onneksi tässä tapauksessa pihlajanmarjat ei ole kovin happamia.
Ellen väärin muista, viimeksi kirjoja tilatessani toimituskulut jäi pois, kun tilasi vähintään kaksi kirjaa. Nyt ei tuollaisesta ollut mainintaa, joten joko muistan väärin tai sitten kyse oli jostain kampanjasta.
Itse lainaan kiinnostavimmat kirjat kirjastosta ja ne, jotka katson tarpeellisiksi, ostan omakseni. Vuosittain tulee ostettua n. 0-2 kirjaa, joten talous ei kaadu kympin hintaeroon, vaikka prosentit olisikin suuria.
Metsäkustannuksella tulee vuosittain hyviä tarjouksia vanhemmista kirjoista, niitä kannattaa hyödyntää.
Tulipa oltua talkoissa, jossa yhdellä vähemmän sahaa tarvitsevalla oli jokin rautakauppamallin saha. Sen kaverin ajasta puolet meni erilaisten ongelmien kanssa painimiseen, kun muut isäntälinjan tai ammattisahoilla tekivät töitä tauotta. Tarjosin kyllä lainaksi kakkossahaani, mutta ei kuulemma mitään isompaa vikaa ollut. Hyvä niin, nyt sentään puolet ajasta tuli tehtyä töitä.
Onneksi työmaalla oli vain yksi halpis, kun talkooporukalla oli matkaa työmaalle 120-200 km/suunta.
Kantojen nosto on eräs keino hallita juurikäävän ongelmia. Siitä saatu tieto on kuitenkin osin ristiriitaista ja epävarmaa. Nostossa juuria jää maaperään, joten tauti ei kokonaan poistu, saatta jopa levitä kuljetuksesta putoilevien juuren kappaleiden myötä. Maahan jäävien juurten koko kuitenkin pienenee, joten niiden lahoaminen nopeutuu huomattavasti kokonaisen kannon n. 40 vuodesta. Tällöin uskon 50/50 suhteella olevan sekametsän ennusteen paranevan huomattavasti. Pienten taimien kasvaminen saastuneisiin juuriin hidastuu, jona aikana saastuneet ohuet juuret ehtii lahota ja maaperä puhdistua. Lisäksi jos päätehakkuuseen kasvatetaan molempia puulajeja, mahdollisten lahojen kuusten lisäksi osa tukeista on toivottavasti tervettä mäntyä. Kuusen laho-% voi siis olla iso, mutta kokonaisuudesta kertyy silti kohtuullinen kansa tukkia. Toisaalta männyn juurikääpä voi olla kuustakin isompi ongelma.
Onko kantojen nosto muuten viisasta, se on toinen juttu, enkä ala sitä tässä yhteydessä pohtia.
Se, että jättää puulajivalinnan ensiharvennukseen, on mielestäni itsepetosta. Otetaanko kuvion historia 20-30 vuoden kuluttua oikein huomioon, kun siihen ei ammattilaisten suunitelmissa tälläkään hetkellä aina kiinnitetä huomiota? Lisäksi omistaja saattaa olla vaihtunut tai muisti pätkiä ja ehkä mahdollisesti puulajien hintasuhteetkin vaikuttaa valintoihin historiaa enemmän. Lisäksi ensiharvennusvaiheessa laho ei välttämättä ole paljastunut ja vaikka olisikin, vaikuttaako se motokuskin saamiin ohjeisiin kesken hakkuun?
