Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittavan listaamassa kokoonpanossa on 24 jäsentä, joista 16 eli 67% on metsästäjien edustajia. Muita on 8 eli 33%. Noista 3 eli 37,5% on vihreitä ja yksi eli 12,5% on metsästäjiin vahvasti kytköksissä oleva rktl:n edustaja. Yksityisten metsätalouden harjoittajien edustajia on 1 kpl eli koko joukosta 4%. Liikenneturvallisuutta ei edusta kukaan.
Voidaanko yhteisesti sopia, että haudataan puheet yhteisesti sopimisesta tämän asian yhteydessä?
En minulla ainakaan ole uudistuksissa tavoitteena tilastollinen keskimääräisyys, mikä on saavutettu harsintakaudella alkunsa saaneiden puustojen kehityksestä. Uskoa tässä kohtaa tarvitaan, koska en ole päätehakkuuseen saakka yhtäkään puuta kasvattanut. Sen verran näyttöä aiheesta kuitenkin on olemassa, että kovinkaan paljon ei vaadita kasvun liki tuplaamiseen nyt päätehakattavien harsintakuusikoiden osalta.
Jos Anton lannoittaa, se on eri juttu. Jos Jees aitaa, se ei ole eri juttu. Iän lisäksi pitäisi kai määritellä sekin, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Tai sitten voidaan todeta, että keinot ovat lain puitteissa vapaat ja lopputulos ratkaisee.
Vaikka tällä hetkellä hakataankin 80-90 v kuusikoita, se ei kerro kuusen kasvusta mitään. Nuo kuusikot ovat syntyneet eri tavoin kuin nykyiset ja jos uutta sukupolvea hoitaa alusta asti hyvin, tietenkään edellisen sukupolven perusteella ei pidä päätellä tulevaisuutta.
Suorittava on oikeassa siinä, että palloiluseurojen johdossa ei ole vastaavaa edustusta kuin riistaneuvostossa. Erona on silti muutama juttu. Riistaneuvosto ei ole urheiluseura. Ei metsästysseurankaan johdossa ole ulkopuolisia. Lisäksi metsästystä on tarpeetonta verrata palloiluseuran toimintaan, koska juuri mitään yhteistä ei näiden toiminnassa ole. Metsästystä pitää arvioida niistä lähtökohdista, jotka metsästykseen vaikuttaa. Ja kun kyse on eri intressiryhmiin vaikuttavasta toiminnasta, parempi vertaus löytyy niistä tilanteista, joissa sovitaan esim. työelämän pelisäännöistä, lainsäädännöstä yms. asioista. Johan alkaa löytyä työryhmiin edustajia eri suunnista.
Tanelin kommenttiin ostopalstojen kannattamattomuudesta voisi todeta, etten ainakaan minä tiedä, miten kukin hankintojensa kannattavuutta laskee. Korkovaatimusta pudottamalla melkein mikä tahansa edes jollain tavalla tolkullinen tilakauppa tulee kannattavaksi. Jos käytät 2% korkoa, 3000 € on perusteltu hinta.
Jos kuusikko on hyvässä kunnossa, 10 vuotiaana 5 metrisen taimikon ennuste on hyvä. Suurimpana riskinä etelän kuusikoissa pidän sitä, onko hakatussa puustossa ollut lahoa. Jos sitä on vähänkin ollut, pitää puuston arvon laskennassa tehdä reipas tukkiosuuden pudotus. Keski-Suomen tilannetta lahon suhteen en tiedä.
3000 €/ha voi hyvällä sijainnilla olla lähellä toteutuvaa kauppasummaa tuosta tilasta. Sinun asemassasi pohtisin lähinnä sitä, millaista hyötyä rajanaapurista itsellesi koet saavasi ja muodostuuko tilalle hyvä kulkuyhteys nykyisen tilasti kautta tai onko siellä sellainen jo olemassa ja saatko kasvatettua omien kuvioittesi kokoa. Vähintään mahdollisuus samalla kertaa käsiteltävien alojen kasvuun luultavasti paranee, joten itse miettisin tosissani, paljonko yli 3000 raskisin tuosta maksaa.
Kohta joku saattaa tulla kertomaan tänne, että tuollaiset taimikot pitää saada tilakauppojen yhteydessä ilmaiseksi. Näin varmaan noissa +sadan hehtaarin kaupoissa onkin. Realismia ei kuitenkaan ole, että kaikilla olisi mahdollisuus niitä hankkia ja toisaalta miksi rajoittaa tarkastelua edes tilan kokoon. Vaihtoehtoja on muitakin, joten halutessaan ko. tilan hankinnan saa näyttämään hyvinkin epäedulliselta tai kannattavalta. Lisäksi jos nyt maksaa tilasta markkinahinnan, tilan arvo tuskin mihinkään putoaa, koska tilojen hinnat ei ole tähänkään saakka pudonnut. Jollei muuta, niin ainakin rahat on siinä kohteessa tallessa, eikä tuon kokoinen raivattu kuusikko edes lähivuosina oleellisesti omistajaansa työllistä.
’
Pinta-ala tosiaan voi heittää pienillä kuvioilla reilustikin. Itsellä on 0,5 ha männikkö ja kun sitä tarkemmin aloin tutkia, paljastui männikkö 0,3 ha kokoiseksi. Kuvioon on laskettu osa viereisestä kuusikosta. Näin ilmeisesti siksi, että kuusikosta tuo reunaosa on suunnilleen saman kokoista kuin männikkö.
En kuitenkaan usko, että tämä selittää ainakaan täysin Jessen kuusikon surkeutta. Lukujen perusteella voi olettaa, että tässä tapauksessa silmälläkin näkee, että puusto on kasvanut heikosti. Jessen virhe tulee siinä, että syy olisi puulajivalinnassa. Monia muita, paljon todennäköisempiäkin syitä on olemassa. Kun kuvion historia on kahvipöytäkeskustelujen, hevosmiesten ja olettamusten varassa, tiedot ei välttämättä ole kovin luotettavia. Mutta jos ekat 10 vuotta on kulunut ryönän kanssa taisteluun, harvennus ja kenties ojituskin viivästynyt, ennuste on linjassa lopputuloksen kanssa ja päätehakkuu on täysin perusteltu ratkaisu tässä tapauksessa. Mielestäni ainoa virhe, minkä Jesse on tehnyt/tekee, on syyttää tilanteesta puulajia.
Ote suorittavan lainauksesta:
”Hirvivahingot ovat vähentyneet viime vuosina. Viime vuonna niitä oli jälleen vähemmän kuin sitä edellisenä. Vuonna 2013 maksettiin noin 870 000 euroa korvausta hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista. Viljelysvahinkoja korvattiin noin 176 000 eurolla. Korvaukset maksetaan hirvenmetsästäjiltä pyyntilupamaksuina kerätyistä varoista, joita käytetään myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn, hirvitutkimukseen sekä kannan seurantaan.”
Ellen väärin ole liikenneturvan tilastoja lukenut, liikenteessä hirvikolareiden määrä on kasvanut viime vuosina 31%. Miten vahinkojen määrää mitataankaan (henkilövahingot ja omaisuusvahingot yhteismitallisiksi), mutta kolareiden määrän kasvun sivuuttaminen on puhdasta harhaanjohtamista. Lisäksi kolarit maksetaan ajoneuvojen omistajien maksamista vakuutuksista, ei kaatolupamaksuista.
SP:”Milläs perustelet , että hirviä ei olisi yritetty kaataa ?”
En edes yritä perustella. Kyse on pyrkimyksestä alentaa hirvikantaa nykytasosta. Kyse ei ole siitä, että vuodesta 2001 seuraavien 10 vuoden aikana hirvikanta puolitettiin.
Hirvikanta on suunnilleen metsästäjien keskenään yhteisesti sopimassa tavoitetasossa, joten kantaa ei luonnollisestikaan edes yritetä alentaa.
SP: ”Gla voisi kokeilla kutsua koolle kyläkokousta hirvikannan vähentämisen merkeissä . Kun susiasioita käsiteltiin vastaavassa tarkoitusessa , olivat käyttöön varatut tilat tupaten täynnä ja jonoakin oli pihalle asti . 99% väestä oli susien hävittämisen kannalla , mutta
edistystä tähän suuntaan ei ole tapahtunut .”Esimerkistäsi huomaat, miltä tuntuu kun itseä lähellä olevat asiat päätetään jossain muualla. Susien kaatolupia vastustaa porukka, joka ei asu susilauman keskellä. Ihan vastaava on tilanne metsätalouden harjoittajan näkökulmasta.
En tiedä, paljonko sudet aiheuttavat vahinkoa, josta ei uutisoida. Täällä lounaassa on vähän ajan sisään kerrottu tapauksista, jossa susi tappoi Oripäässä shettiksen ja Kiskossa 13 lammasta. Perniössä jopa kissan katoaminen laitettiin jokin aika sitten suden piikkiin. Kiinnostavaa on ollut seurata lehdistä metsästäjien reaktioita. Halua susien ampumiseen on yllättäen löytynyt varsin runsaasti, vaikka suorittava meille on kertonut ongelmista saada metsästäjiä liikkeelle, kun mahdollisuus runsaaseen lihasaaliiseen heikkenee. Peruste susien ampumiseen on ollut halu vähentää petovahinkoja. Hirvien kohdalla ei halua vahinkojen vähentämiseen (1566 kolaria) enää riitä. Erikoista ja ihmetyttää minua paljon enemmän kuin mahdollinen petovahinkojen uutisointiin liittyvä epäjohdonmukaisuus.
MTK:n mielestä hirvikannan koon tulisi olla 1-2 yksilöä/1000 ha ja liikenteen nollavisiossa lukee, että hirvikannan tulisi olla niin alhainen kuin se luonnon puolesta on mahdollista.
Sidosryhmillähän on lain mukaan ainoastaan oikeus tulla kuulluiksi. Valta on riistahallinnolla, vastuun se ulkoistaa liikenteelle sekä maa- ja metsätaloudelle.
