Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
SK on samanlainen vIhreiden äänitorvi kuin HS.
En minäkään tuollaiseen ilmoitteluun tartu, tosin minulla kauriskanta on aika heikko. Olen vuokrannut maat vastikkeetta metsästysseuralle, enkä usko yhtäaikaisen vastikkeellisen vuokrauksen olevan hyvä juttu, vaikka kauriita olisikin. Itse asiassa en edes tiedä, voinko vuokrata muille maitani, kun sopimus on jo seuran kanssa.
Lapin hirvilupien taustoja en tunne, paljonko niitä haetaan etelän rahakkaille turisteille tarjottavaksi. Peurojen tihentymäalueilla lupia on niin paljon kuin ehditään käyttää.
Taajamassa on hiukan eri pelisäännöt kuin metsässä. Pitääkö koirankin jätökset kerätä metsässä talteen, kun taajamassakin pitää. Ja kestää avohakkuun ja muokkauksenkin jäljet ennallistua jonkun vuoden, jos kuoppaan tallotut pahvit jotain muutaman vuoden häiritsee.
Itse kun lähden rinkkavaellukselle, en kanna puuceetä mukanani.
Visakallo voisi kannella ympäristöväelle löytämästään karhunläjästä.
Kuulostaa varsin sekavalta, että seurat joutuisivat hakemaan luvat, mutta maanomistajilla olisi vapaat kädet.
Kauriita ei ole saatu vähenemään, vaikka maanomistajilla on lupa niitä metsästää. Osaatko sanoa, mistä se johtuu? Itse veikkaan syyksi sitä, että seuraan kuulumattomia metsästäjiä on vain vähän ja vielä vähemmän sellaisia, joilla on edellytykset kaataa peuroja. Kun tällaisesta porukasta pieni osa ampuisi yhden tai kaksi peuraa vuodessa, vaikutus kokonaisuuteen olisi mitätön, mutta järjestelmä pitäisi rukata uteen uskoon. Eli byrokratian ystäville hyvä malli.
Panu: ”Toistaiseksi yleensä pätee jos se näyttää muovilta se on muovia.”
No joo, riippuu toki määrittelijästä. Maitopurkissakin oleva pinnoite voidaan luokitella muoviksi, vaikka onkin puuperäistä, eikä öljypohjaista materiaalia. Maatuminen on hidasta, mutta silti paljon nopeampaa kuin öljypohjaisen muovin. Toki nämä maitopurkkien korkit ei kai häviä koskaan, mutta silloin puhutaan eri asiasta kuin pahvin pinnoitteessa.
Itselleni polttaminen on ok. Ongelmana vaan maaston kuivuus ja kostuneet pahvit. Tiellä on turvallinen paikka polttamiseen, riski kytemiseen on pieni.
Peurakannan arviointi on todellakin vain arviointia. Kasvoihan peurojen määrä pari vuotta sitten uudelle tasolle, kun uusi laskentamenetelmä otettiin käyttöön. Vieläkään ei ole varmuutta siitä, että luvut varsinkaan tihentymäalueella olisivat oikein. Voi olla, että kanta on paikoin laskenut, mutta joillain alueilla voi olla jopa kasvanut. Kaatomäärät on niin suuria, että metsästäjät ovat helisemässä työmäärän kanssa.
Ylen uutinen: ”Talousmetsissä on kokeiltu ehkäisytoimena feromonipyydyksiä ja avohakkuita. Myöskään ne eivät ole pysäyttäneet kirjanpainajia.”
Voihan sen noinkin nähdä. Olen silti varma, että ellen olisi tehnyt aukkoa, tuhot olisivat alkaneet nopeasti pahentua. Ja tuskin ötökkälain perusteetkaan pielessä on.
