Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Lumppi: ” Perintö- ja lahjaverotuksessa on käytössä sukupolvenvaihdoshuojennus joka koskee kaikkea elinkeinotoimintaa.”
Ei siirry vuokra-asunto tai mikään muukaan pääomatulojen parissa oleva omaisuus huojennetulla menettelyllä, vaikka monelle noiden kanssa pelaaminen on elinkeino. Lisäksi elinkeino voi muodostua monesta palasesta, joista osa on metsää, osa asuntojen/mökkien vuokrausta ja osa arvopapereita.
Itse en ole ymmärtänyt puheita sukupolvenvaihdoksen helpottamisesta eli perimisen halventamisesta. Kuten Kisin kuvasta ”Kaikki nurin” huomataan, tilakauppa saa puun liikkeelle. Harva meistä käyttää rahaa siihen, että saa joutilasta metsää. Siksi yhteiskunnan tavoitteena ei pitäisi olla yhden omistajaryhmän suosiminen, vaan ihmisten asettaminen keskenään tasaveroiseen asemaan. Vanhojen ihmisten metsien päätyminen vapaille markkinoille edistää taatusti metsätaloutta vähintään yhtä paljon kuin niiden periminen. Olennaista on vain se, ettei tiloja pilkota. Se, miten tämä pitäisi hoitaa ilman monimutkaisen ja byrokratiaa lisäävän sääntelyn määrän kasvattamista, sitä en osaa sanoa.
Minunkaan mielestä ei pidä asettaa mitään mielivaltaisesti valittuun numeroon perustuvaa rajaa sille, kuka saa toimia puuntuottajana. Näin ei toimita muussakaan yritystoiminnassa. Tunnen useamman tervaskannon, joka pyörittää menestyksekkäästi firmaansa, vaikka kollegat ovat olleet eläkkeellä pian 10 vuotta. Oma isänikin on vastaava esimerkki metsäpuolelta, toki huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Yli 80-vuotiaanakin ote metsien hoitoon on säilynyt.
Metsäalan ongelma ei siis ole ikä, vaan passiivisuus iästä riippumatta. Siihen olisi tarpeen etsiä lääkkeitä. Johan meillä osa porukasta tuudittautuu siihen uskoon, että metsien kasvu on hyvällä mallilla, kun hakkuissa poistuma on kasvua selvästi pienempää. Todellisuudessa lukujen takana on valtava määrä hoitorästejä, joiden seurauksena kuutiomääräinen kasvu on hurjaa, mutta arvokasvu varsin vaatimatonta. Tällaisten kuvioiden kunnostaminen ei edusta tavoitteellista metsätaloutta, vaan tulipalon sammuttamista. Toki tässä tilanteessa varsin tarpeellista toimintaa sekin.
”Minkälaisen riskin otamme pyrkimällä yhden puulajin metsiin?”
Sellaisen riskin, minkä hallinta ei ole minun näpeissäni eli en pysty sitä kannattavuuslaskelmiin numeroiksi muuttamaan. Siksi en pyri yhden puulajin metsiin. Pyrin siihen, että pääpuulajeja on kaksi. Lisäksi muiden lajien yksilöitä koitan jättää kohtuullisen määrän. Koivikon alta vapautettaan kuusikkoon en saa millään jäämään kahdesta lajista muodostuvaa metsää, tällöin leppien, haapojen ja raitojen rooli kasvaa. Toisaalta koivikon alle syntynyt luontainen kuusikko on yleensä niin epätasainen, että ylispuita jää seuraavankin harvennuksen jälkeen jonkin verran ja yhdessä muiden lehtipuiden kanssa uskon tuloksen olevan talousmetsäksi kohtalaisen monimuotoinen. Näin siis nuorissa metsissä, joiden tulevaisuuteen päätöksilläni on ratkaiseva merkitys. Varttuneemmat, päätehakkuuseen valmisteltavat kuviot hoidan ihan perinteisen kaavan mukaan, jossa monimuotoisuus on käytännössä jättöpuiden varassa.
En usko, että tällä menettelyllä taloudellinen tulos heikkenee yhden puulajin metsien kasvattamiseen verrattuna. Näin siis tilatasolla ajateltuna, koska useimmat kuviot ovat kooltaan vain n. 1-2 ha, joten viereiset kuviotkin tuovat vaihtelua ja estävät isompien tuhojen syntymistä. Monimuotoisuuden ohella pyrkimys on myös kuviokoon kasvattamiseen. Kun se tehdään em. menettelyllä, uskon sen parantavan myös monimuotoisuutta. Tämä siksi, että tiettyyn ympäristöön sopeutuneet eliöt vaativat riittävän suuren elinkelpoisen alueen. Tilkkutäkkimäistä, kuviotasolla monokulttuurista talousmetsää en pidä tavoiteltavana tilanteena edes monimuotoisuutta ajatellen.
Jees: ”Kuten mainitsin pelkkä varmuus ei riitä. Nyt vaaditaan jotain jo muutakin autolta. Siihen kuoppaan Toyo on hukkumassa ettei ole minkäänlaista mukavuusvarustelua.”
Nykyään autojen varustelu on parempi kuin koskaan, myös Toyotassa. Minusta ollaan jo ähkyn puolella, sellainen määrä turhanpäiväisiä ominaisuuksia noista löytyy. Mennään ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin, niin saksalaisten varustelu oli todella karua Toyotaan verrattuna. Tuolloin saksalaisia ihannoivat totesivat, että niissä on kaikki tarpeellinen. Nopeasti asenne muuttui, kun saksalaiset saivat kilpailukykynsä kuntoon.
Jees: ”Nyt sitten hypättiin sähköön ja väärään aikaan. Kun bensa halpaa ja dieseli melkein ilmaista ei kukaan maksaa useita tuhansia ”piperryksestä”.”
Ollaankohan jo oikein vuosi ajettu halvalla bensalla? Entä mikä on tilanne vuoden kuluttua? Auton elinkaari on Suomessa 18 vuotta, siihen mahtuu jo monenlaista aikaa.
Jees: ”Eihän nykyautot juuri muusta tien päälle jätä kuin huoltamattomuudesta.”
Ellei sitten jakoketju katkea.
Jees: ” Eikä siitäkään rankaista vaan esim. VW takaa ilmaiset auton toimituksen lähimpään VW-huoltoon ja hotellin tai kotiin kuljetuksen jos tien päälle jää. Tämä koskee myös Skodaa.”
Tuo varmaan näkyy hinaustilastoissa.
Metsuri motokuski: ”Itse olen ostanut noita halppissahoja niin rakennus kuin kotisahoiksi ja autoon varasahoiksi. Aina ne olen verotukseen laittanut eikä koskaan ole tullut kyselyä miksi saha on noin halpa. ”
Ei verovähennysoikeus hinnan perusteella määräydykään. Kaikille alan aktiivisille toimijoille pitäisi olla harvinaisen selvää, että oikeus verovähennykseen on metsätalouden kalustolla, ei kotisahoilla. Puun takaa määritteli, että kyse ei ole metsätalouden käyttöön tulevasta kalustosta, joten mitään epäselvää ei tässä asiassa pitäisi olla.
Se on sitten eri asia, mistä jää kiinni ja mihin verottaja ei puutu. Kiinnijäämisriskin kannalta klapisahan kuitti lienee turvallisin tapa huijata verottajaa.
Kävijämäärien tavoittelu onkin yksi asia, joka ajatuksessa kansallispuistoista vaivaa. Tuo on luontoarvojen ohella jopa lakiin kirjattu tavoite. Edistääkö vuotuinen kymmenien tai jopa satojen tuhansien kävijöiden virta luontoarvoja, siitä en mielipidettä ole osannut muodostaa. Se kuitenkin on selvää, että ristiriitainen asia se on muillekin. Ainakin metsästystä kansallispuistossa on vastustettu käyttäen perusteena luonnolle aiheutuvaa häiriötä. En kuitenkaan jaksa uskoa, että mikään metsästys aiheuttaa turistimassoihin verrattavissa olevaa häiriötä luonnolle.
