Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras: ”Gla ei ilmeisesti oikein ymmärtänyt viittausta , jossa mainitsin ongelmia syntyneen siellä , jossa metsästysmahdollisuuksia ei ole tarjottu maattomille .”
Tavoitekanta on sama riippumatta siitä, pääseekö porukkaan maata omistamattomat vai ei. Ongelmien juuret ovat sen pöydän ympärillä, jossa tavoitekanta on päätetty.
Suorittava porras: ”Kun tuolla alueella hirvet alkavat olla ongelma , on muillekin tarjottava mahdollisuus osallistua talkoisiin . Myös niiden jotka kokevat ongelman omakseen , on syytä lähteä asiaa hoitamaan konkreettisesti osallistumalla metsästykseen valittamisen sijaan.”
En millään usko, että sinulla on tieto täkäläisistä olosuhteista ja että tiedät suuren hirvikannan johtuvan seuran sisäisistä ongelmista. Silti väität ongelmien johtuvan tuosta.
Hirvikannan tavoitekoko ei alenisi yhtään, vaikka seuraan tulisi minkälainen tunku uusia, metsätalouden toimintaedellytyksistä sekä liikenneturvallisuudesta ja ympäristön tilasta kiinnostuneita jäseniä. Päinvastoin, todennäköisesti vanha kaarti kaivautuisi vain entistä syvemälle poteroissaan, jottei tulokkaat alkaisi määritellä uusia linjauksia toiminnalle.
Suorittava porras: ”Korjataan ilmaisua sen verran , että tähän asti vallinnut heikohko metsänhoidon taso mahdollistaa edelleen hirvikannan nopean kasvun .”
Hirvikannan kasvu on seurausta viime vuosina vähennetyistä kaatolupien määrästä, eikä tyhjenevästä maaseudusta tai metsästäjien puutteesta. Ja kaatolupiahan on vähennetty siksi, että on saavutettu metsästäjien tavoitteleman hirvikannan koko.
Suorittava porras: ”Moniko muuten on oikeastaan näihin päiviin mennessä hoitanut taimikon biologisesti ja taloudellisesti oikealla hetkellä ?”
Tilastoista löytyy vastaus rästien määrään, mutta edelleenkään hirvikannan tavoitekokoa ei ole suhtetettu metsän hoidon tasoon, eikä laissakaan tuollaista rinnastusta ole. Riistanhoidon tavoitteena on pitää hirvikanta mahdollisimman tuottavana, joten nyt taistelet omien joukkojesi tavoitteita vastaan, kun ravinnon määrää haluat vähentää.
Vastaatko vielä 13.7.2015 esittämääni kysymykseen: Oletko eri mieltä?
Suorittava porras: ”On aivan sama , mitä yhteisesti sovitaan , jos jo nyt suurimmassa osassa maata ollaan mainitsemallasi tasolla tai jopa reilusti alle.”
Ei ole samantekevää. Kun jokunen vuosi sitten saavutettiin suunnilleen se taso, jota on tavoiteltu, kaatolupia alettiin vähentää. Jos tuolloin oltaisiin oltu 30-50% liian suuressa kannassa, kaatolupia ei oltaisi vähennetty.
Suorittava porras: ”Toisaalla , jossa resurssit puuttuvat , ei olla päästy nykyisiinkään tavoitteisiin .”
On kuitenkin päästy eli resursseja on riittävästi. Ei siis jossitella kuvitteellisilla asioilla.
Suorittava porras: ”Tilanne on kärjistynyt eniten alueilla , joissa suhtautuminen maata omistamattomiin metsästäjiin on ollut kielteinen .”
Jos tuo on totta, se on sisäsyntyinen ongelma, jonka vain metsästäjät voivat ratkaista. Se ei ole hyvä peruste, kun pohditaan miksi hirvikolarien määrä on yli 1500 ja määrä on kasvussa. Kannattaakin pitää kirkkaana mielessä, että metsästyslaki velvoittaa kannan hoitoon, eikä siihen anneta poikkeuksia tuollaisiin syihin vedoten.
Suorittava porras: ”PS. Varsin harvoin kuulee palokuntaa syytettävän siitä , jos rakennus palaa kivijalkaan asti tilanteessa , jossa paloturvallisuudesta( liikaa palokuormaa vert. hoitamaton taimikko ) ei ole huolehdittu .”
Palomiesten ja metsästäjien vastuut onkin määritelty laissa aivan eri tavoin.
Suorittava porras: ”Jos se aita kerran on niin varma kapine , ei pitäisi olla tarvetta vahtia sitä jatkuvasti”
Huomattavasti varmempi kuin metsänhoidolliset toimet. Samalla kuitenkin työläs. Missä kohtaa määritelmä meni pieleen?
Suorittava porras: ”Gla vilautti osoittavaa sormea metsästäjien suuntaan ja syyllisti yksin kyseiset harrastajat hirvikannan kasvun aiheuttajiksi .
Kyllä suurin syy hirvikannan kovaan kasvuun on tehostuneen metsätaluden tuottama lisäravinto ja paremmat elinolosuhteet .”Tietysti hirvikanta kasvaa, jos sen annetaan kasvaa. Mutta ties kuinka monetta kertaa totean sinulle, että laissa vastuu hirvikannan koosta on määritetty metsästäjille. Vastuuta hirvikannan koosta ei ole määritetty metsätalouden harjoittajille, eihän niillä ole edes päätösvaltaa asian suhten. Heille on ainoastaan annettu oikeus tulla kuulluksi hirvikannan koosta päätettäessä. Oletko eri mieltä?
Suorittava porras: ”Kysyn vain , missä oltaisiin , jos harrastajaryhmä nimeltä metsästäjät puuttuisivat maastamme kokonaan .”
Turha spekuloida kun ei ole siihen tarvetta. Yhtä arvokasta vapaaehtoistyötä tekee suomessa satoja tuhansia ihmisiä, mm. VPK:ssä, SPR:ssä ja lukemattomissa muissa organisaatioissa.
Suorittava porras: ”Gla voisikin antaa vinkin , kuinka voimavarat suunnataan nykyistä paremmin ?”
Aloitetaan siitä, että sovitaan yhteisesti tavoiteltavan hirvikannan kooksi 30-50% nykyistä alempi. Katsotaan sitten, tarvitaanko uusia keinoja, vai pärjätäänkö nykyisillä. Tällä hetkellä ongelmana on nimenomaan tavoitekannan koko. Sehän on saavutettu resursseilla, joita jatkuvasti surkuttelet ja jonka tulevaisuuteen liittyy mielessäsi pelkkiä uhkakuvia silloin, kun hirvikantaa pitäisi alentaan.
Kyse on hirvituhojen vähentämisestä olosuhteissa, joissa pukki tulkitsee kaalimaan 26§ toteutumista. Aitaaminen on taatusti tehokkaampi menetelmä kuin metsänhoidolliset toimenpiteet, joissa milloin pitää raivata kuviot tasarakenteisiksi monokulttuureiksi, milloin jättää houkuttelevia puskia ohjaamaan hirvet pois taimikoista. Ongelmana on aitaamisessa vain sen työläys ja kustannusten ohjautuminen aiheuttajalta vahingon kärsijälle.
Yksi tapa on ostaa lisenssi Ammattilaisen karttapaikalle.
http://www.maanmittaus
laitos.fi/aineistot-palvelut
/verkkopalvelut/kiinteisto
tietopalveluPieniä myönteisiä merkkejä on havaittavissa ainakin Varsinais-Suomen osalta, kun lupamäärissä on 10% kasvu. Satakunnan tiedote ei ole vielä valmis. Tosin kun lupia on vuosien ajan vähennetty, 10% kasvu ei sen jälkeen kovin iso luku ole.
http://riista.fi/hirvenpyynti
luvat-2015-alueittain/Hirvikolaritilastoja en ole löytänyt, mutta tiedotteen mukaan kasvua (Varsinais-Suomessa?) on ollut 14%. Surullista on se, että vuosituhannen vaihteen n. 20 vuotta kestäneen munauksen ja sen korjaamisen vaikutuksia hyödynnetään edelleen varsin härskisti: ”Hirvien aiheuttamat metsävahingot ovat pitkän ajan keskiarvoon nähden alhaisella tasolla.” Pitäisi sanoa, että edelleen hirvikanta muodostaa ison riskin liikenteen lisäksi koivun ja männyn kasvatukselle ja näin heikentää sekä metsätalouden toimintaedellytyksiä, että metsien terveyttä.
Suorittava porras: ”0,9 hirveä talvehtivana kantana tuhannella hehtaarilla on aika huomattava pudotus verrattuna siihen , että syksyssä on pistetty 27 päätä (= 6,5 eläintä / 1 000ha meidän mittakaavassa ) nutulleen ja muutamana pari kymmentä.”
Eli alueella, jonka piti olla hirvityhjiö, olikin 7,4 yksilöä/1000 ha? Mistä lienee sinne vaeltaneet, naapurin puolelta, jossa on sitten hiukan vahvempi kanta?
