Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puun takaan aloitukseen liittyen en minäkään ymmärrä halpisten logiikkaa. Tässä tapauksessa se on vielä vaikeampaa. Puuliiterin saha ei kelpaa edes verovähennyksiin, joten se maksaa sen 99 € mitä hintalapussa lukee. Metsäkäyttöön soveltuvan kevyen sahan saa n. 400-500 eurolla, jonka hinta jää vähennysten jälkeen n. 200-300 euroon. Metsäkalustosta voi vanhimman toimivan sahan siirtää liiteriin. Tämä on todenäköisesti pidempiaikainen ratkaisu kuin uuden halpiksen osto.
Kuten ennenkin olen todennut, yhtään laadukasta tuotetta en omista, jonka hankintaa olisin myöhemmin katunut. Sen sijaan päinvastaisia esimerkkejä on useita. Mutta jos on valmis ottamaan riskin siitä, että 99 euron saha ei toimi sen ainoan kerran vuodessa, kun sitä tarvitsee, mikään ei kokeilua estä.
”Tästäkin huolimatta mieluummin katselen näitä hirvien aikaansaannoksia, jos vaihtoehtona on kotieläimiäkin jahtaava susilauma. Kyllähän susikin Suomen luontoon saa kuulua, mutta ei tällainen susireservaatti ole enää kenenkään täällä asuvan mieleen.”
Nykyään hirvikannasta seuraa vuosittain myös reilut 1500 hirvikolaria, joista aiheutuu n. 150 henkilövahinkoa. Tämä kannattaa kotieläinvahingoista huolestuneiden ottaa huomioon, eikä laskea vain taimikkotuhoja. Tosin eräänkin koivikon ensiharvennuksessa oli vaikea jättää kohtuullista määrää suoria runkoja, kun lähes kaikissa oli mutka 1-2 m korkeudella. Toki tuo vahinko poistuu luontaisten kuusten kasvun myötä, mutta 20 vuoden työn tulos silti menee hukkaan, samoin kohtalainen määrä euroja.
Kuten jossain aiemmin totesin ja sama ajatus on tässäkin viestiketjussa ollut esillä, hirvien ja susien kanssa on mahdollista elää. Molempien kanta on pidettävä kestävällä tasolla. Mitään mieltä ei ole pohtia sitä, onko susilauma vai hirvilauma isompi paha.
”Suuri osa elintärkeästä viennistä saadaan edelleen metsäteollisuuden kautta.”
Juuri näin ja tuon toiminnan edellytyksistä on pidettävä huolta muuallakin kuin Ilomantsissa. Hirvensyömistä koivuista ei vientituloja tule ja juurikäävän lahottama kuusi ei tarjoa edes kotimaan markkinoilla täyttä lämpöarvoa.
”Useimmissa tapauksissa riistalle riittää tilaa ja riistan huomioiminen on niin vähämerkityksinen metsänhoidossa ettei se ketään voi haitata.”
Minunkin mielestä metsissä riittää tilaa riistalle. Hirviä mahtuu etelään 1-2 kpl/1000 ha verran. Sen sijaan julkaisu riistahoidon ja metsätalouden yhteensovittamisesta jätti ristiriitaisen vaikutelman etenkin hirveläinten osalta. Toisaalta tutkimustieto sanoo, että ruoka pitää raivata pois, noiden ohjeiden mukaan ruokaa pitää kuitenkin jättää. Sanotaanhan, että nykyisen muotoinenmetsätalous runsaine taimikkoineen on mahdollistanut hirvikannan kasvun, joten tuskin hirvelle mitään tarvitsee säästää. Jossain kuitenkin ruokaa riittää.
Muu riista on eri asia, sen huomiointi ei ole yhtä ristiriitaista puuhaa.
Käsittääkseni meillä on ihan julkisesti tunnustettu tarve uudistaa metsätaloutta. Kovasti puhutaan yrittäjämäisyydesta yms. asioista, joten ihan heti en niele tarinaa siitä, että ongelmana olisi totta puhuvan lapsen puuttuminen. Ongelmana on löytää eri osapuolten hyväksymät keinot, joilla asioita saadaan vietyä eteenpäin. Ei se, että pyrkimystä lisätä maataloustraktorin käyttöä metsätöissä ei ole priorisoitu ihan kärkeen.
Rane: ”Toki tässäkin [heliumpallossa] on jotain vaikeuksia kuten sähkölinjat ja kovemmat tuulet.”
Ajourienkin pitäisi olla melko väljät, ettei reunapuuston oksat tulisi tielle. Ja pallon kohtalaisen kokoinen, kun kuutio heliumia keventää n. kilon verran koneen runkorautaa. Pelkästään pallon ja sen narujen tai koneen heliumsäiliön painon kompensoimiseen tarvittaisiin valtava pallo, joten nyt voidaankin alkaa miettiä sopivaa kuljetustapaa leimikolta toiselle. Tai sitten ei, koska ihan heti en näe vision toteutuvan tulevaisuudessa. Toki insinöörien ja keksijöiden on syytä välillä tuulettaa ajatuksiaan tällaisilla jutuilla, mutta kaupalliset ratkaisut haetaan muualta. Esim. materiaalien kehityksellä saavutetaan huomattavasti helpommin säästöä painossa kuin olemattoman kevyen ilman takia vaikeasti hyödynnettävän nosteen kautta. Eri asia on, kun tehdään töitä vedessä. Siellä kuutiolla nostetaan n. 1000-kertainen määrä rautaa pinnan yläpuoliseen maailmaan verrattuna. Harmi vaan, ettei meillä ole vedenalaisia leimikoita. Mutta uittoporukat keksi tämänkin menetelmän hyödyntämisen mahdollisuudet vähän ennen minua.
Mutta nyt keksin käyttöä Zeppeliinille. Laserskannauksen avulla hirvet sillä ehkä löytäisi taimikosta makoilemasta ja saisi ehkä karkotettuakin. Tai sitten metsästäjien iloksi koirien susivaaraa torjumaan siihen voisi laittaa kiväärin, jolla äänettömästi hirvi yllätetään pahimmastakin pusikosta. Loppuisi suorittavan portaan tuskailu hoitorästien hankaloittamista metsästysmaastoista. Tarktori kyllä tarvitaan edelleen siihen, että 500 kg ruho saadaan pois metsästä.
Jos Zeppeliinin tekisi haukan muotoon, karkottaisikohan se myyrätkin, kun pari viikkoa leijailisi taimikossa? Tässä olisi todellista potentiaalia, kun laitteen hankinnan ja käytön kulutkin voi laittaa verovähennyksiin. Tai siihen ei tarvita edes Zeppeliiniä. Täytyy ensi vappuna käydä torilla kyselemässä sopivia palloja, jotka ankkuroidaan taimikkoon.
Tulevaisuuden keksintöihin on hankala suhtautua järkevästi. Tuskin 20 vuotta sitten monikaan uskoi, mitkä asiat esim. kännykällä nykyään on arkea. Siten tuollaisen laitteen kehittäminen on periaattessa mahdollista. Toisaalta taimikon varhaisperkuussa on vaikea nähdä, mitä lisäarvoa zeppeliini työhön toisi, kun kustannustehokkuuden parantaminen on päällimmäinen tavoite. Eri asia olisi se, jos tällä korvattaisiin kaivinkoneita tai muuta järeää kalustoa ja sen ajouria. Zeppeliiniä ohjaa kuitenkin ihminen, joten samantekevää kai on, vaikka se ohjaisi raivuria.
Itse vierastan ajatusta siitä, että tehdään hieno laite ja sitten pohditaan sille sopivaa käyttöä. Pitäisi pohtia ratkaisuja niihin ongelmiin, joita meillä on ja tältä pohjalta etsiä tarkoituksenmukaisia menetelmiä.
Sanooko tutkittu ja tieteellistyyppinen päättely, että kuusimetsille koittaa loppu? Itse veikkaan, että hirvien takia väärillä kasvupaikoilla kasvatettavat ja lahosta kärsivät kuuset ovat niitä, jotka tulevat kärsimään. Pitää vain ymmärtää, mistä tuhot johtuu. Ilmastonmuutoksesta vai jo lähtökohtaisesti heikoista edellytyksistä pärjätä vaihtelevissa oloissa.
Kun juuri päästiin sanomasta, että pyökit yms. tulokkaat valtaa Suomen metsät, näissä keleissä on hyvä kokeilla niiden soveltuvuutta.
