Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AR: ”Ai siä arvioit viereisen kuvion perusteella, jonka on pari hirveä tuhonnut ei siis koko Suomen hirvikanta, että koivua ei voi uudistaa ja koko Suomen hirvikanta on liian suuri?”
En arvioi koko Suomen tilannetta omien kuvioideni perusteella. Havainnot omissa metsissä vaikuttaa päätöksiin omissa metsissä. Muuten vertaan tilannetta hirvikantaan, joka on suhteellisen tasainen eli jokseenkin metsästäjien asettaman tavoitekannan mukainen koko eteläisessä Suomessa.
AR: ”Ei tosiaan ole tiedossa söisivätkö hirvet määränsä enempää. Varmaan tuhot jakuatuisivat laajemmalle ja oltaisiin siellä 3-4%.”
Sinä kuitenkin teit laskelmissasi olettamuksen, että nuo taimikot säästyisivät ja sehän on väärin. Toki vahinkojen määrissä voisi tapahtua muutoksia, mutta kokonaispinta-ala ei pysyisi muuttumattomana.
AR: ”Yritän vaan sanoa, sitä että lähes 100% saa hirvituhottaman koivikon sahattua siemenestä alkunsa saaneesta metsästä.”
Tänä vuonna olen tehnyt varhaisperkausta kuvioille, jossa hirvet ovat syöneet lähes kaikki luontaiset lehtipuut. Kyse ei ole rästikuviosta, vaan ihan ajallaan tehdystä työstä. Ei siis ole ainakaan ratkaisevaa merkitystä sillä, onko taimi luontainen vai istutettu.
AR: ”Minä olen arvioinut hirvituhojen määrää ja todennäköisyyttä joka päivä kaikilla kuviolla, joilla kuljen, että en tuijottele pelkästään omia. ”
Sama juttu.
Meillä ei ole tiedossa, paljonko hirvet olisi pilanneet noita metsiköitä, jos ne kasvaisi koivua tai mäntyä.
Samaa mieltä olen siitä, että toiminnanohjaukseen kannattaa kiinnittää huomota. Hirvikantaa alas, niin alkaa männiköt ja koivikot yleistyä ja tuhot jakautuu tasaisemmin eli yksittäinen kuvio kärsii vähemmän ja todennäkölisyys kasvattaa siellä ensiharvennuksen jälkeen laadukasta puustoa kasvaisi. Eikö tämä olisi winwin-tilanne? Vai estääkö tuon se, että metsästäjien mielestä hirvien aiheuttama riski on jo nyt riittävän alhainen ja tippaakaan ei anneta saavutetusta edusta periksi.
En ymmärrä, mitä yrität sanoa lehtomaisen kankaasi kylvöllä. Mutta tietenkään hirvi ei kaikilta aloita kaikkia puita tuhoa. Jos sinulla on säästynyt taimikko, minulla on syöty. Entä sitten? On minulla myös jonkin verran nuorta koivikkoa, joka on ainakin toistaiseksi hirviltä säästynyt. Mutta kun vierestä on syöty järjestään kaikki, antaa se aihetta arvioida riskejä toiseenkin kertaan, kun seuraavan kerran uudistaminen on ajankohtainen.
Jätkä pätkät: ”Hyvin avonaisessa taimokossa hirvet eivät viihdy.”
Oliko tämä taimikko liian peitteinen?
Metsalehti/Lukijoiden-kuvat
/Kuva/?imageId=890&
index=0Suorittava porras: ”Koivua en olisi istuttamassa kovin syrjäiseen paikkaan . En myöskään sinne , missä hirvet luonnostaan oleskelevat .”
Mutta määrittele kovin syrjäinen paikka. Onko 150-200 m paikallisesta soratiestä, jossa liikenne on vähäistä liian syrjäinen paikka koivulle? Toiseen suuntaan soratielle on matkaa 800 m ja vilkkaampi kestopäällystetty tie kulkee 900 m päässä. Taloja on kuten haja-asutusalueella tapana, yksi siellä ja toinen täällä. Jos tuo on liian syrjässä, melko vähiin jää koivulle soveltuvat kasvupaikat. Varsinkin kun hirviä tuntuu olevan siellä, missä metsätaloutta harjoitetaan. Vai viittatko luonnostaan esiintymisellä Antonin usein mainitsemiin ydinhabitaatteihin? Joo, suolla ei ainakaan raudusta kannata kasvattaa.
Mitä annat minulle ohjeeksi uudistamisen suhteen, kun laho omt-kuusikko on menossa nurin? Lähimmät soratiet on n. 500 m päässä ja kestopäällystetielle on matkaa 1,4 km.
Hirven ampuminen voi lievittää tuskaa jos tuolla asenteella riistanhoitoa suoritetaan, mutta taimikkovahinkoja se ei vähennä. Vasta hirvikannan selkeä alentaminen vähentää vahinkoja. Siinä suhteessa ei minulle päätösvaltaa anneta, vaikka porukan mukana olisinkin. Todennäköisesti en kuitenkaan porukkaan sopeutuisi, kun tavoitteet poikkeaa muiden metsästäjien tavoitteista.
En tiedä, mihin hirvikolarien määrää verrataan, asukaslukuun vai liikennesuoritteeseen ja onko suhteet todella noin kuin sanot. Ja onko tilastot ajantasalla, eikä vertailua tehdä 10-15 vuotta vanhojen onnettomuuslukujen perusteella kuitenkin käyttäen hirvikantana nykytasoa.
Mutta jos erot ovat todellakin tuollaisia, eräs selitys voisi olla hirviaitojen määrä. Mutta kun emme tarkkaan ruotsalaista tilannetta tiedä, vertailua ei kannata tehdä niin liikenteen kuin metsätuhojen osaltakaan. Parempi keskittyä vaan omien ongelmien ratkaisemiseen.
”Käyttää omaa ammattitaitoa hyväksi metsien ostossa.Siihenkin nimittäin kouluttautuu vuosien myötä ja oppii käyttämään intuitiota ostossa.Joka on muutes tärkein apu kannattavissa ostoissa eikä kaikenmaalaiset laskelmat”
Ilman laskelmia ei ole intuitiota, jolla toki kannattaa viimeinen säätö laskelmiin tehdä. Ja ilman ammattitaitoa ei ole edellytyksiä ottaa huomioon kaikkia laskelmassa tarvittavia muuttujia. Harjoittelemalla tätäkin oppii, mutta se vaatii myös laskelmien tekoa. Jos koron määritys ja diskonttaus on vieraita juttuja, on pohja metsän arvon määritykselle aika ohut.
