Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Miksi ostos muuttuisi kannattavaksi vasta 10 vuoden jälkeen? Minusta metsän arvon pitää kasvaa ostohetkestä alkaen eikä vasta 10 vuoden jälkeen.
Minä en tiedä, millaisia kauppoja muut ovat tehneet. Epäilen kyllä, että läheskään kaikki ei sellaista kirjanpitoa metsätaloudestaan pidä, että niillä hankinnan kannattavuutta pystyisi osoittamaan. Toki nollakorolla uskoan lähes kaikkien kauppojen olevan kannattavia, mutta riittääkö se? Diskontaatko sinä kaikki tulot ja menot joka vuosi vastaamaan reaalitilannetta. Millä korolla kannattavuutta lasket?
”Hirvieläinkolareita ovat myös kauris kolarit jonka kanssa meinasin kolaroida viime viikon vaihteessa hirvimetsälle mennessä.”
Tuo on totta, mutta henkilövahingot tulee pääasiassa hirvikolareista.
Täällä paikallinen riistakeskuksen edustaja sanoi, että ilves ei ole kiinnostunut valkohäntäpeuroista. Mikä tuon lajin paikka metsissä oikeastaan on? Lounaassa kanta on hyvin vahva ja Elyn liikenneturvallisuusinsinööri vain levittelee käsiään voimattomana tämän asian edess.
Hirville en kaikista ongelmista huolimatta kaatolupien poistoa kannata, koska näennäinenkin vastuu hirvikannan kehityksestä poistuisi metsästäjiltä. Valkohäntäpeuroja sen sijaan pitäisi saada pyytää lähes yhtä vapaasti kuin rottia taimikosta. Tuon vieraslajin häviäminen ei olisi mikään ongelma.
Tässä oli siis kyse vesakosta, joka on alikasvoksena harvennusleimikossa. Koivulla ei ole edellytyksiä kasvaa noissa olosuhteissa sellaiseen mittaan, että korjuu olisi kannattavaa ilman, että pääpuulajille aiheutetaan arvokasvutappioita. Mielestäni muutenkin hoito kannattaa olla sellaista, että työn määrä vähenee jatkossa. Se puoltaa vesakon raivaamista, vaikka ei euroja sen tarkempaan laskisikaan.
”Eli siis onko netto hakkuutulo plus palstan arvo sellainen että se kattaa ostohinnan ja sille lasketun kunnon koron, niin varmasti on kannattava.”
Riippuu tietysti siitä, mikä on kunnon (reaali)korko. Samoin asiaan vaikuttaa se, millaiset kustannukset palstan ylläpidosta tulee. Jokainen metsätalouden ajomatka maksaa verovähennyksestä huolimatta n. 0,2 €/km + kaikki muut kulut, joten en pidä itsestäänselvänä, että 10 vuoden kuluttua homma on automaattisesti plussalla.
Matolammelle suosittelen hankkimaan kirjan Metsäekonomian perusteet. Tuon kun luet pariin kertaan, ymmärrät metsän hinnanmuodostuksen aika hyvin ja osaat määritellä sen, mikä on sinun lähtökohdistasi katsottuna metsän oikea hinta. Täällä puhutaan ylihinnoista yms. asioista ilman että määritellään korkovaatimusta. Minusta se on kummallista, koska metsän hinnan voi pienellä korkomuutoksella kaksinkertaistaa.
Nuoren mäntytaimikon perkuun yhteydessä totesin, että suurin osa lehtipuuvesakosta oli syöty joko tänä tai viime vuonna. Tuosta voisi tehdä päätelmän, että hirvi auttaa taimikonhoitajaa. En kuitenkaan ilahtunut havainnosta. Isoimmat männyt on nyt ja loputkin on vuoden kuluttua sen kokoisia, että ne kiinnostaa hirveä. Tuosta koitan selviytyä Tricon kanssa.
Mutta mitä mahdan tehdä rehevällä savimaalla kasvavalle laholle kuusikolle, joka odottaa päätehakkuuta?
Hemputtaja: ”Vuosia olen kuitenkin miettinyt, että kumpi on parempi. Satanen (sallittuna) vai 80 km/h. Olettaen, että hirviä juoksentelee satunnaisesti tien yli. 80 vauhdissa ehtii tielle useampi, jne.”
Joskus vuosia sitten minua alkoi kiinnostaa tuo, kun näin järjettömältä tuntuvia väitteitä. Tunnetuin väitteen esittäjistä lienee Tapani Kansa. Väitteen mukaan ajonopeuden kasvu vähentää riskiä, koska liikenteessä käytetty aika vähenee. Koska en pidä itseäni muita viisaampana ja siksi on mahdollista, että noiden väiitteiden esittäjät ovat oikeassa ja minä väärässä, päätin laskea asian. Tulos oli sikäli yllättävä, että luulin hirven kohtaamisten määrän kasvavan nopeuden noustessa. Teoriassa hirviä on auton edessä tasan yhtä paljon niin 100 kuin 80 km/h nopeudellakin, kun muuttujana on ajonopeus ja hirvien määrä vakio. Käytännössä kovemmassa nopeudessa osumista syntyy pahempaa jälkeä kuin alemmassa nopeudessa ja kohtaamistilanteessa osuman estäminen on vaikeampaa, koska jarrutusmatka kasvaa nopeuden muutosta nopeammin, samoin väistön kaarresäde. Lisäksi kuljettajan näkökenttä kapenee ajonopeuden noustessa ja ajamisen vaikeusaste muutenkin kasvaa. Siksi ajonopeuden alentaminen vähentää riskiä.
Pahasti heinittyneessä kohteessa saa taimia etsiä ja siinä heikosti motivoitunut tai vähemmän asioista ymmärtävä saa nopeasti tuhoa aikaan. Pitäisi siis olla helppo kohde ja tehdä työtä jatkuvan valvonnan alaisena. Taitaa olla liikaa ehtoja, jotta tuosta tulisi mielekäs kokonaisuus.
En osaa sanoa. Itse painin omassa palkkatyössäni kuitenkin ihan kantaväestöön kuuluvien ns.ammattilaistenkin kanssa osaamisen ja ymmärryksen puutteiden kanssa. Näin ollen suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että vieraasta kulttuurista tulleet, kieltä osaamattomat saisivat tehdä jotain merkityksellistä työtä omissa metsissäni. Millä saan tällaisen porukan toimimaan siten, että lopputulos olisi sellainen kuin itse haluan, eikä tuloksena olisi vuosikymmenien mittainen vahinko? Yksityisillä työnvälittäjilläkään ei ole mitään vastuuta työn lopputuloksesta.
Ylipäätään olen huolissani siitä, mihin tämän porukan sopeuttaminen yhteiskuntaamme johtaa. Tähän saakka ollaan oltu huolissaan matematiikan ja muidenkin aineiden osaamistason kehityksen kanssa. Työelämässä tarvitaan jos jonkinlaista pätevyyttä yksinkertaistenkin asioiden hoitoon ja kun muutostahti on tietyillä aloilla kova, on kieltä ja kulttuuria osaavallakin kova tyyö pysyä perässä. Miten nämä, joilla lähtökohta on muutamaa kertaluokkaa heikompi, voivat pärjätä. Luodaanko tässä selkeästi jakautunutta yhteiskuntaa, jossa toisten asema muodostuu hyvin heikoksi ja joka jollain aikavälillä kärjistyy vakaviksi ongelmiksi?
