Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kalatkin ovat kivoja, vaikka niiden seuraaminen vaatiikin sukeltamista. Mutta perusvälineiden avulla siihen pystyy lähes kuka tahansa, jos vesi on kohtuullisen kirkasta. Kun järvessä on 200 kg/ha särkeä, lahnaa ja pientä ahventa, nähtävää riittää. Silti kukaan ei monimuotoisuudesta ilahdu ja hoitokalastuksen nimissä toteutettavasta karmeasta joukkomurhasta ollaaan yksimielisesti iloisia. Mutta kun lokkeja, hanhia, merimetsoja, naakkoja, variksia tai vaikka hirviä on ylisuuri kanta, niiden harventaminen onkin ympäristöihmisten mielestä huomattavasti vaikeampaa.
Paljonko hoitorästeistä tuollaisia kuvioita on ja paljonko niitä, jotka olisi pitänyt hoitaa, mutta eivät ole vielä ehtinyt mennä pilalle?
Mehänpojan kanssa olen samaa mieltä siitä, että hoitorästejä ei voi verrata hirvituhoihin niistä maksettujen korvausten perusteella. Hyvän hoidon määritelmää ei ole löysennetty samaa tahtia hirvituhojen määrittelyn kanssa.
Minulla sen sijaan on yhden kuvion raivaus/harvennus jäänyt rästiin hirvituhon takia. Hirvituhoalan uudistaminen ja heinääminen on teettänyt ylimääräistä työtä, joten toisen kuvion raivaus on siirtynyt tulevaisuuteen. Ei puusto pilalla ole, mutta itse luokittelen sen rästikohteeksi.
” 60 km/h rajoitusalueella ylinopeusprosentti on aika lähellä sataa, riippumatta siitä kuinka kinkkisessä paikassa ajetaan.”
Jep. Kesällä 81% ja talvella 77%.
Kuitenkin yli 10 km/h ylityksien osuus on kesällä 29% ja talvella 22%, joten ylivoimaisesti suurin osa mahtuu tuollakin haarukkaan 1-10 km/h.
Nämäkin ovat siis pääteiden lukuja, joihin ei sisälly alemman tieverkoston tiet ja kaupungit.
”Mikä on 100kilsan nopeusrajoituksen alueella autojen, jotka saavat ajaa 100 kilsaa tunnissa keskinopeus?”
98,2 km/h kesällä silloin, kun tieosuudella on 100 km/h kesät talvet.
93,9 km/h kesällä silloin, kun tieosuudella on talvella 80 km/h.Talvella 93,2 km/h.
Nämä ovat siis 1-ajorataisia tieosuuksia. 2-ajorataisilla tieosuuksilla on pääsääntöisesti hirviaita, jos hirvistä on vaaraa.
”Entäs autojen keskinopeus tieosuuksilla missä ei ole liikenteen mittauspisteitä? Ainakin keskihajonta on suurempi.”
Nämä luvut on laskettu niin suuresta datamäärästä, että kaikkien tieosuuksien nopeuksia on turha mitata. Noin 300 pistettä eri puolilla Suomea kerää aineistoa periaatteessa 24/7. En myöskään näe mitään syytä, miksi keskihajonta olisi suurempi siellä, missä nopeuksia ei mitata. Nopeudet ei riipu siitä, missä mittauspisteitä on. Nopeudet määräytyy muiden tekijöiden perusteella.
”Siellä missä kaikki tietää, että ei ole poliisista vaaraa.”
Kameravalvonta alentaa ajonopeuksia muutama km/h ja muu näkyvä valvonta varmaan saman verran. Nämä luvut ei kuitenkaan ole peräisin poliisin tutkasta, vaan tiehallinnon automaattisista mittauspisteistä, joita ei käytetä nopeusvalvontaan. Kuljettajat pääsääntöisesti ei huomaa mittauspistettä ajaessaan sellaisen ohi puhumattakaan, että tietäisivät, mikä laitteisto tien vieressä on.
1-ajorataisilla pääteillä kesäaikaan autojen keskinopeus on 80 km/h rajoitusalueella 82,3 km/h. Kun rajoitus on kesät talvet 100 km/h, keskinopeus on 96,9 km/h. Kun rajoitus on kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h, kesällä keskinopeus on 92,8 km/h. Ylinopeuksien osuus on noissa 63%, 42% ja 27%.
Talvella pysyvillä 80 km/h osuuksilla keskinopeus on 81,3 km/h, pysyvällä 100 km/h alueella 92,2 km/h ja talveksi 100 > 80 km/h alennetuilla osuuksilla 84,7 km/h. Ylinopeuksien osuus 58%, 26%, 74%.
En jaksa kaivaa ylinopeuksien jakaumaa, mutta näppituntumani mukaan osuus pienenee sitä mukaa, kun ylinopeuden määrä kasvaa poikkeuksena ehkä talvirajoitettu tieosuus. 10 km/h ylinopeutta ajavat edustavat selkeää vähemmistöä. Toki paikallisesti ja ajallisesti vaihtelua esiintyy, luvut ovat kooste kaikista pääteistämme.
AR: ”Voisit vähän tarkemmin selittää tätä gaussin käyrää tässä yhteydessä .”
Koska sanoit, ettei ilman 10 km/h ylitystä pysy liikenteen vauhdissa, aloin kysellä, että mitä vauhtia liikenne etenee. Totesin, että liikenne muodostuu kaikkista tienkäyttäjistä, eikä niillä ole yhteistä nopeutta. Jos jaetaan tienkäyttäjien nopeus tiettyihin lokeroihin, esim. yli 10 km/h alle rajoituksen ajaviin, -10…-5 km/h, -5…0 km/h, 0…5 km/h, 5…10 km/h ja yli 10 km/h ylinopeutta ajaviin, löydetään noille ryhmille osuudet koko liikenteestä. Jokin niistä on suurin ja muut pienempiä. Todennäköisesti noista muodostuu gaussin käyrä, mutta se ei anna vastausta siihen, mikä on liikennevirran nopeus. Koska käytit tuota termiä, voisit avata sen sisältöä ja sitä, miten sen autoa ajaessasi määrittelet.
AR: ”Ajonopeudet voi olla, että eivät ole keskimääräisesti lisääntyneet koska iäkkäiden autoilijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Toisaalla on taas teknologiaa hyväksikäyttävät nuoret, jotka ovat tietoisia kameratolpista ja todellisista nopeuksista.”
Turha tuollaisella on spekuloida, kun ajonopeuksista löytyy hyvinkin tarkat tilastot. Mittauspisteitä on satoja, jotka koko ajan keräävät dataa aiheesta.
”Ei liikenteen mukana enää pysy jos ei ole vähintään sitä kymppiä päälle rajoituksen”
Ajonopeuden muutos on seikka, mikä riskin muutoksen määrittelee. Ylinopeus on eri asia kuin ajonopeus. On todettu, että rajoituksen lasku alentaa ajonopeuksia, mutta lisää ylinopeuksia.
Liikenteen ajonopeuksia käsittelevän tilaston mukaan ajonopeudet eivät ole pitkiin aikoihin nousseet. Myöskään ylinopeuksien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Toisaalta, mikä on se liikenne, jonka mukana ei enää pysy? Lippispäiset nuoret miehetkö? Ei, liikenne on kaikki, jotka tien päällä liikkuvat. Se muodostaa nopeusjakauman, jolle voidaan määrittää keskiarvo, keskihajonta yms. matemaattisia määreitä. Yleensä gaussin käyrän mukainen jakauma tarkoitaa sitä, että joukon keskivaiheella olevaa kuskia nopeammin etenee puolet liikenteestä. Toisaalta pienellä nopeuserolla ajavien ajonopeus tasoittuu ohituspäätöksen jäädyttämiseen.
Itse olen huomannut, että iän myötä riskejä tulee arvioitua entistä tarkemmin ja se vaikuttaa ajotapaan. Samalla se vaikuttaa siihen, miten kokee muiden ajotavan. Vaikutus on sama kuin ajan kultaamilla muistoilla.
Suorittava porras: ”Nätä tosiasioita ei voi hallinnollisin keinoin muuksi muuttaa .”
Eli valta kelpaa muttei vastuu.
Suorittava porras: ”Hirvikanta räjähti kasvuun edellisenkin laman seurauksena . Nyt ennuste on vahvasti samansuuntainen .”
Syy ei kuitenkaan ole sama kuin edellisessä lamassa. Tuolloin kaatolupajärjestelmä organisoitiin uudelleen, eikä osaaminen riittänyt. Nyt ei tällaisia muutoksia tietääkseni ole tulossa. Hommaa on harjoiteltu 20 vuotta, joten eiköhän sen puolesta asiat ole kunnossa.
Puuntakusen heittoon irakilaisten ryhtymisestä metsästäjiksi protestoin vahvasti vastaan. Täällä kun on tavallisen puhtaan rikosrekisterin omaavan, työssäkäyvän perheellisen henkilön vaikea saada aseenkantolupaa varsinkin kiväärille, joten jos taustoiltaan epäselville, kieltä ja kulttuuriamme tuntemattomille henkilöille lupia annetaan, on jotain pielessä.
