Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En ymmärrä, mitä AJ tarkoitat. Tietenkin tartunnan saaneen kannon käsittely on turhaa, mutta tuskin missään kaikki kannot ovat saastuneita. Näin ollen kantokäsittely on tarpeen, jotta voidaan välttää ongelman leviäminen. Näin myös silloin, kun on tarkoitus kasvattaa koivua. Onhan olemassa mahdollisuus, että koivun alle syntyy alikasvoskuusikko tai hirvet syövät koivut ja tilalle laitetaan kuusta.
Kantojen nostosta on ristiriitaista tietoa, joten sen varaan en tavanomaisessa menetelmässä mitään laske. Toki koivulle istutettaessa se lienee varma keino, luultavasti myös jopa luontaisen alikasvoksen suhteen.
Oma käsitykseni vastaa Panun käsitystä siitä, että 10 m riittää suojaetäisyydeksi. Juuriyhteyttä ei saa olla ja siihen tuo riittää. Käytännössä voi olla ongelmallista istutusvaiheessa merkitä nuo alueet. Lisäksi luontaiset kuusen taimet pitäisi muistaa seuraavien vuosikymenien ajan perata noilta alueilta, joten käytännössä pikkutarkkuus ei toimi.
Timpalle suosittelen, että googletat tältä palstalta juurikääpä keskustelun, johon olen linkittänyt hyviä artikkeleita Metsätieteen aikakauskirjasta.
Ei haapojen ilmaa puhdistava vaikutus riipu omistajan autovalinnasta.
Sikäli olet oikeassa, että mitään hyvää ei hirvituhosta seuranut. Kaivuri muokkasi maata uudestaan, uuden puuston kasvu viivästyi ja metsäkeskus siirtelee tuottamatonta rahaa taskusta toiseen.
Olennaista kuitenkin on se, että käytännössä vaihtoehdot metsätaloudessa on tuollaisissa tilanteissa vähissä ja glyfosaatti on eräs ratkaisu. Riippumatta siitä, syökö taimet hirvi vai myyrä tai johtuuko poikkeuksellinen heinäystarve jostain muusta syystä. Jotain on kuitenkin mennyt pieleen, joten kyse on vahinkojen minimoimisesta. Ei tavoitteellisesta glyfosaatin käytöstä.
Maastureiden verovapaus perustui puolustusvoimien vaatimukseen, jolle ei enää nähty perusteita.
Joka tapauksessa autoveron alennus rahoitettiin käyttömaksuilla. Uusien autojen hinnan laskuhan on liki yksimielinen toive kansan keskuudessa. On ollut 80-luvun lopun hulluina vuosina ja on edelleen. Perusteet on pysyneet ennallaan eli turvallisuus ja taloudellisuus.
Jos asiat olisi kuten haluaisin, maailma olisi kovin toisenlainen paikka. Vaan ei ole.
Aitaaminen ei ilmaiseksi pelasta yhtään koivua. Jostain syystä et ole vieläkään halukas tunnustamaan kustannuksia, jotka sinulle aitaamisesta aiheutuvat. Muutaman glyfosaattilitran ruiskuttamisesta olet ympäristösyistä huolissasi, mutta ökymaasturin mukavuus on sen polttoaineen kulutusta merkittävämpi asia.
Kukin painottaa asiat omalla tavallaan, mutta kuka meistä onkaan oikeassa.
Uusimmassa Tekniikan Maailmassa on koeajettu Subaru Outback. Isokokoinen, mutta muuten mukavan oloinen auto. Selvittää rullakokeen yhdelläkin pyörällä, mutta nelivetojärjestelmä ei edellenkään sovellu raskaaseen käyttöön. Ajonhallintaa ei saa kokonaan pois ja testin mukaan se saattaa halvaannuttaa menon kokonaan. Lisäksi järjestelmä voi ylikuumentua. Takaveto palautuu vasta auton jäähtymisen myötä.
Lehdessä oli teesit uudelle hallitukselle. Yksi kohta oli otsikoitu: Metsätilat nuoremmille.
Hyvä tavoite, mutta miksi siinä pitää keskittyä vain perintöasioihin? Onko metsätalouden harjoittamisen edellytys kultalusikka suussa syntyminen? Miten edistetään niiden asemaa, jotka ovat onnistuneet metsää ihan oma-aloitteisesti hankkimaan ja joilla olisi halu laajentaa toimintaa? Miksi perillisiä pidetään etuasemassa?
Toinen asia on omistusmuotojen yhdenvertaisuus. Onko yhteismetsän saama veroetu hyvä asia? Omistus halutaan toisen teesin mukaan yksiin käsiin, mutta yhteismetsässä päätökset tekee joku muu kuin omistaja.
Timppa, edelleenkään ei totaalisuuteen (kaikkien hirvien ampuminen Suomesta) tarvitse pyrkiä. Jälleen kerran kyse on kulmakertoimesta. Tällä hetkellä se on muuten hyvä, mutta etumerkki on väärä.
Valtakunnallisia tilastoja odotellessa joudutaan tyytymään eri uutistista saatavaan ennakkotietoon. Sen mukaan tilanne näyttää olevan sama muuallakin kuin Pohjois-Savossa.
Monilla on käsitys, jonka mukaan metsätaloudessa ei glyfosaattia tarvita. Onko käsitys oikea vai väärä, riippuu tietysti siitä, miten määritellään tarve. Kun kaikki on mennyt edeltävät vuosikymennet ja tulevat vuodet kuten kuuluukin, ei glyfosaattia tietenkään tarvita. Mutta aina kaikki ei ole mennyt/ei mene noin. Esimerkiksi kun hirvet syövätkin haavanvesojen sijasta parivuotiaan istutuskoivikon pilalle, tuloksena on metriseen heinikkoon/vatukkoon tehtävä uudistaminen. Tietysti tuosta selviää mekaanisella heinäyksellä, kun seuraavat vuodet jaksaa pari kertaa vuodessa taimet pelastaa. Ihan varteenotettava vaihtoehto silti on tällaisissa tilanteissa hoitaa homma glyfosaatin avulla henkilösuojauksesta huolehtien. Ei toki mielekkäin menetelmä, mutta ei ylisuuren hirvikannankaan ylläpito sitä ole. Satakunnasta tarjotaan pian lääkkeeksi nopeakasvuisten taimien kasvatusta. Hyvä ajatus, mutta kun ne satakuntalaisen esimerkin valossa edellyttää aitaamista. Sen ylläpito taas edellyttää ainakin satakunnassa muutaman vuoden ajan säännöllisiä tarkastuskäyntejä n. 3 viikon välein. Jos edestakainen matka on 80 km ja V6-moottorilla varustettu nelivetoinen maasturi kuluttaa satasella 9 litraa syöpävaarallista ainetta eli vuositasolla n. 120 litraa, ei aitaaminenkaan osoittaudu kilpailukykyiseksi ratkaisuksi.
Sama tulos kuin hirvituhoalueilla, on edessä esim. rehevillä mailla epäonnistuneen jk-harrastuksen jälkeen tai pellonmetsityksessä.
SInänsä uutisointi on hiukan hämmentävää. Vanhoja keskusteluja selaamalla käy selväksi, että uudesta asiasta ei ole kyse. Omat kommenttini viestiketjun toisella sivulla:
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId
=1314
