Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Totta vai tarua, ylen 9 myyttiä hirvikärpäsestä:
”8. Hirvikärpänen on tarpeeton luontokappale
Tarua. Hirvikärpäset ovat ainakin tiaisten ja päästäisten ravintoa.”Miten mahtaa kyseiset otukset Suomessa pärjänneet silloin, kun hirvikanta pysyi kurissa.
”9. Tehokasta keinoa hirvikärpästen karkottamiseen ei ole
Mene ja tiedä. Jotkut vannovat välttyvänsä hirvikärpäsiltä laittamalla metsään mennessään runsaasti hajuvettä. On mahdollista, että hirvikärpäset karttavat voimakkaasti ei-hirveltä tuoksuvaa olentoa. Toiset luottavat vaaleaan pukeutumiseen metsässä, jopa neonväreihin. Ainakin hirvikärpäsen erottaa silloin vaatteesta helposti. Monet tyytyvät siihen, ettei hirvikärpäsiä voi karkottaa, mutta niiden pääsyn iholle voi estää laittamalla takin kaula-aukkoon ja hihansuihin kaksipuolista teippiä, jolloin hirvikärpänen jää siihen kiinni.”Miten olisi hirvikannan leikkaus?
http://yle.fi/uutiset/hirvikarpanen
_munii_ihmisen_niskaan_ja_
muita_uskomuksia__purimme
_9_myyttia_hirvikarpasista/
8301106Arvostelu on vaikea laji. Kun jääkiekossa hävitään Ruotsille ja jäädään neljänneksi, on tämä maailman neljänneksi paras joukkue surkea. Mutta kun joukkue voittaa kultaa, me suomalaiset ollaan hyviä.
”Itselläni on hirvikoiria, enkä kyllä päästä koiraa maastoon missä voi mahdollisesti olla susia.”
Hirvikolareita tapahtui viime vuonna keskimäärin 4 kpl päivässä eli kuuden tunnin välein pamahti jossain. Paljonko susivahinkoja tuli?
Vaatimusta hirvituhojen määrästä ei ole metsästyslaissa suhteutettu susien määrään.
Metsästäjätkin myötävät ylisuuren hirvikannan heikentävän metsän virkistysarvoa:
Yle: ”Hirvikärpästen suuri määrä, lämmin syksy sekä myöhässä olevat maataloustyöt. Siinä lisää syitä aloittamisen siirtoon.”
http://yle.fi/uutiset/hirven
metsastysta_lykataan__
syina_lammin_syksy_ja_
hirvien_kiima-aika/8312923”Ostaja kertoi, että myös kannonnostoalueiden kannot pitää käsitellä.”
Ehkä siksi, että hyvän metsänhoitosuositusten mukaan osa kannoista pitää jättää maahan. Samoin vesistöjen suojakaistoilta kantoja ei pidä nostaa.
Töissä olen, ellei sitten ole turhaa mennä toteamaan muiden lakkoilua. Tällöin voi pitää vaikka pekkaspäivän, jolloin otan työn alle hehtaarin varhaisperkuun.
Käsittämättömän typerästi ay-liike ja demarit tällä hetkellä kyllä toimivat. Tällä tavoin Suomen kilpailukykyä parannetaan. Kaksi kertaa on Sipilä yrittänyt hakea ratkaisua ja vastauksena on ollut, että ei käy. Kolmannella kerralla halua sovitteluun löytyy, vaikka pitäisi löytyä ratkaisuehdotuksia.
Tämä on vasta alkua, mutta moni ei vieläkään ymmärrä, kuinka syvällä ollaan. Ihan kuten 90-luvun alussa. Radiossakin joku ay-tyyppi ihmetteli hallituksen toimia, eihän Suomen pelastamiseen näin järeitä toimia tarvita. Mutta jollein muuta niin ainakin tämän jutun pitäisi herättää hitaimmatkin kaverit todellisuuteen, lakkoillaan tai ei.
AC: ”Ja toivosen täti peesaili viimeisessä makasiinisssa.”
Jos viittaat ekosysteemipalveluihin ja mainintaan metsästyslupien merkityksellisyydestä Keski-Euroopassa, itseänikin hieman ihmetytti kirjoituksen näköalattomuus.
Kantorahoja tulee Suomessa vuosittain tosiaan 1,5-2 Mrd €, mutta tuota summaa ei pidä verrata edes moninkertaiseksi kuviteltuun ekosysteemipalvelun arvoon. Kyse on metsätaloudesta, jossa puiden jalostusarvo on kymmenkertainen kantorahoihin verrattuna, yhteensä siis yli 20 Mrd €. Se ei synny tyhjästä, vaan monivaiheisen ja vuosikymmeniä pitkän tapahtumaketjun seurauksena. Lahokuusesta ja kampiakselikoivusta ei tuollaista synny.
Erilaisia tuloksia riskeistä löytyy ja käsittääkseni vallitsevan näkemyksen mukaan 4-5 cm suuremmat on todettu riskiksi. Sellaista en kuitenkaan ole nähnyt, jossa osoitettaisiin tietyn kokoisen puuston raivaaminen turvalliseksi. Siksi itse raivaan kuusia vain talvella.
”Täällä on nyt huomioitava että hirvikanta on kasvanut eikä enää koivikkoakaan voi aivan oman onnensa nojaan jättää.”
Muutama vuosi tuonkin koivikon syönnistä on aikaa eli sen hetken tilanteessa sitä on kasvatettu.
Nosta välkkyvistä teipeistä yms. virityksistä en välitä. Tutkimustiedon mukaan ne eivät juurikaan auta. Omilla kokemuksilla saa niin vähän tietoa aiheesta, että sattumalla on tilastollista vaikutusta suurempi merkitys.