Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Viimeksi sanoit, ettet aitaa koivikoita eli mikä olikaan neuvosi?
”Jos tilakokoa halutaan kasvattaa,niin yksi ideologia olisi,että alle 10ha tiloilla hankintaolettama olisi 80% ja suuremmilla tiloilla pienempi”
Ideologioita voi olla monenlaisia. Itse en pidä kastijaosta, jossa rakennetaan keinotekoisia raja-aitoja.
Ainakin etelässä iso osa tiloista on pieniä, silti ne ovat merkittäviä puun myyjiä. Mitään syytä ei ole väheksyä niitä ja niistä muodostettavia isompia kokonaisuuksia. Ei, vaikka yli 1000 ha kokonaisuuksiakin joitain kymmeniä löytyy.
Joskus sanot käyväsi tarkistamassa aitoja parin-kolmen viikon välein. Tein laskelman, jossa oletin matkaksi 30 km/suunta eli 60 km/kerta. Vuodessa käyt kolmen viikon välein yhteensä 17 kertaa tarkastamassa aitojasi eli ajat niiden takia 1020 kilsaa. Jos kustannus on 0,25 €/km, maksaa se 255 €. Oletetaan, että aitoja tarvitaan neljän vuoden ajan, joten taimikon suojaaminen maksaa tonnin. Aikaa ajamiseen kuluu n. 17 h/vuosi + tarkastus 1 h = 34 h. Neljän vuoden aikana aikaa menee 136 h eli 17 työpäivän verran.
Viimeksi laitoit tuon lenkkeilyn piikkiin, toki verovähennykset kuitattuna. Itse lenkkeilen muulla tavoin kuin autolla tuhansia kilometreja ajaen.
Aiemmassa listassasi ei ollut liikenteen edustajaa. Se, että riistakeskuksen kavereilla on ajokortti, ei tee heistä liikenteen edustajia. Voi MTK:n kaverillakin olla aseenkantolupa, joten annetaanko kenkää riistahallinnolle ja tälle valtuus edustaa metsästäjiä?
Kuten laissa sanotaan, riistahallinto päättää. Muiden valmisteluun osallistuneiden rooli on tulla kuulluksi. Se ei ole yhteistä sopimista varsinkaan, kun jo lähtötilanteessa metsästäjien edustajilla on vähintään 2/3 enemmistö.
VMI:ssä kartoitetaan tuhot, joten päällekkäistä, yksityiskohtaista ja siksi kohtuuttoman kallista järjestelmää ei mielestäni tarvita. Selvitysten teon sijaan pitää keskittyä poistamaan ongelman aiheuttaja.
Ainakin minulla on metsään.fi-tiedoissa niin paljon virheitä, etten usko niitä maastokäynnillä tarkastetun.Kysyin Metsäkeskuksen tarkastajalta vahingon arviointiperusteita, mutta ne oli tuolloin uudistuneet, eikä tarkastaja itsekään niitä tuntenut. Oli vasta menossa koulutukseen. Tämä tapahtui syksyllä 2013.
Maastossa laskettiin kuviolta vaurioitunut puusto (jako vaurion vakavuuden perusteella neljään luokkaan) ja puustoa täydentävät kasvatuskelpoiset luontaiset taimet. Toimistolla tarkastaja syötti koealojen tulokset tietokoneeseen, joka arpoi tuloksen vahingon vakavuudesta ja sen perusteella korvausperusteet.
Minun tapauksessani taimikko tuomittiin kasvatuskelvottomaksi. Tällöin tarvittiin metsäalan ammattilaisen laatima kustannusarvion sisältävä suunnitelma kuvion uudistamisesta. Lähetin sen metsäkeskuksen tarkastajalle. Aikanaan tuli korvauspäätös enimmäiskorvauksesta. Se sisälsi tarkastajan arviointikustannukset, kasvun ja laadun menetyksen sekä uudistamiskulut sisältäen suunnitelman laatimiskulut. Mhy:n kautta tehtynä uudistaminen pysyi suunnitelman mukaisissa hinnoissa eli kaikki tuli korvatuksi. Käytännössä minun tappiokseni jäi heinää ja vattua rehottava pusikko, jonka perkaamisessa riittää lähivuosina ylimääräistä töitä. Tätä ei korvata.
Kysyin ennen maastokäyntiä tarkastuskustannuksista ja koska tässä tapauksessa summa oli 100 €, en ollut huolissani asiasta. Käytännössä tuo ei riittänyt kuluihin, koska aikaa maastokäyntiin meni muistaakseni n. 3-4 h ja tarkastajan matka palstalle oli yhteensä yli 70 km eli tunti. Muutenkin tarkastaja antoi ymmärtää, että rajatapaukset voidaan laittaa maksuttoman neuvonnan piikkiin. Mutta se varmaan riippuu tarkastajasta ja maanomistajan pärstäkertoimesta.
Omavastuuta ei minulla korvaussummassa ollut. Mutta jos sellainen on otettu käyttöön, varsin näppärällä tavalla saadaan taas korvauksiin käytettyjen eurojen määrä tilastoissa eli virallinen käsitys hirvivahinkojen määrästä laskuun. Vahinkotason määräytymistäkään on vaikea todentaa, kun se muodostuu monen tekijän summasta, eikä kaavaa meille kerrota.
Suorittavan listaamassa kokoonpanossa on 24 jäsentä, joista 16 eli 67% on metsästäjien edustajia. Muita on 8 eli 33%. Noista 3 eli 37,5% on vihreitä ja yksi eli 12,5% on metsästäjiin vahvasti kytköksissä oleva rktl:n edustaja. Yksityisten metsätalouden harjoittajien edustajia on 1 kpl eli koko joukosta 4%. Liikenneturvallisuutta ei edusta kukaan.
Voidaanko yhteisesti sopia, että haudataan puheet yhteisesti sopimisesta tämän asian yhteydessä?
En minulla ainakaan ole uudistuksissa tavoitteena tilastollinen keskimääräisyys, mikä on saavutettu harsintakaudella alkunsa saaneiden puustojen kehityksestä. Uskoa tässä kohtaa tarvitaan, koska en ole päätehakkuuseen saakka yhtäkään puuta kasvattanut. Sen verran näyttöä aiheesta kuitenkin on olemassa, että kovinkaan paljon ei vaadita kasvun liki tuplaamiseen nyt päätehakattavien harsintakuusikoiden osalta.
Jos Anton lannoittaa, se on eri juttu. Jos Jees aitaa, se ei ole eri juttu. Iän lisäksi pitäisi kai määritellä sekin, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Tai sitten voidaan todeta, että keinot ovat lain puitteissa vapaat ja lopputulos ratkaisee.
Vaikka tällä hetkellä hakataankin 80-90 v kuusikoita, se ei kerro kuusen kasvusta mitään. Nuo kuusikot ovat syntyneet eri tavoin kuin nykyiset ja jos uutta sukupolvea hoitaa alusta asti hyvin, tietenkään edellisen sukupolven perusteella ei pidä päätellä tulevaisuutta.
Suorittava on oikeassa siinä, että palloiluseurojen johdossa ei ole vastaavaa edustusta kuin riistaneuvostossa. Erona on silti muutama juttu. Riistaneuvosto ei ole urheiluseura. Ei metsästysseurankaan johdossa ole ulkopuolisia. Lisäksi metsästystä on tarpeetonta verrata palloiluseuran toimintaan, koska juuri mitään yhteistä ei näiden toiminnassa ole. Metsästystä pitää arvioida niistä lähtökohdista, jotka metsästykseen vaikuttaa. Ja kun kyse on eri intressiryhmiin vaikuttavasta toiminnasta, parempi vertaus löytyy niistä tilanteista, joissa sovitaan esim. työelämän pelisäännöistä, lainsäädännöstä yms. asioista. Johan alkaa löytyä työryhmiin edustajia eri suunnista.
