Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tanelin kommenttiin ostopalstojen kannattamattomuudesta voisi todeta, etten ainakaan minä tiedä, miten kukin hankintojensa kannattavuutta laskee. Korkovaatimusta pudottamalla melkein mikä tahansa edes jollain tavalla tolkullinen tilakauppa tulee kannattavaksi. Jos käytät 2% korkoa, 3000 € on perusteltu hinta.
Jos kuusikko on hyvässä kunnossa, 10 vuotiaana 5 metrisen taimikon ennuste on hyvä. Suurimpana riskinä etelän kuusikoissa pidän sitä, onko hakatussa puustossa ollut lahoa. Jos sitä on vähänkin ollut, pitää puuston arvon laskennassa tehdä reipas tukkiosuuden pudotus. Keski-Suomen tilannetta lahon suhteen en tiedä.
3000 €/ha voi hyvällä sijainnilla olla lähellä toteutuvaa kauppasummaa tuosta tilasta. Sinun asemassasi pohtisin lähinnä sitä, millaista hyötyä rajanaapurista itsellesi koet saavasi ja muodostuuko tilalle hyvä kulkuyhteys nykyisen tilasti kautta tai onko siellä sellainen jo olemassa ja saatko kasvatettua omien kuvioittesi kokoa. Vähintään mahdollisuus samalla kertaa käsiteltävien alojen kasvuun luultavasti paranee, joten itse miettisin tosissani, paljonko yli 3000 raskisin tuosta maksaa.
Kohta joku saattaa tulla kertomaan tänne, että tuollaiset taimikot pitää saada tilakauppojen yhteydessä ilmaiseksi. Näin varmaan noissa +sadan hehtaarin kaupoissa onkin. Realismia ei kuitenkaan ole, että kaikilla olisi mahdollisuus niitä hankkia ja toisaalta miksi rajoittaa tarkastelua edes tilan kokoon. Vaihtoehtoja on muitakin, joten halutessaan ko. tilan hankinnan saa näyttämään hyvinkin epäedulliselta tai kannattavalta. Lisäksi jos nyt maksaa tilasta markkinahinnan, tilan arvo tuskin mihinkään putoaa, koska tilojen hinnat ei ole tähänkään saakka pudonnut. Jollei muuta, niin ainakin rahat on siinä kohteessa tallessa, eikä tuon kokoinen raivattu kuusikko edes lähivuosina oleellisesti omistajaansa työllistä.
’
Pinta-ala tosiaan voi heittää pienillä kuvioilla reilustikin. Itsellä on 0,5 ha männikkö ja kun sitä tarkemmin aloin tutkia, paljastui männikkö 0,3 ha kokoiseksi. Kuvioon on laskettu osa viereisestä kuusikosta. Näin ilmeisesti siksi, että kuusikosta tuo reunaosa on suunnilleen saman kokoista kuin männikkö.
En kuitenkaan usko, että tämä selittää ainakaan täysin Jessen kuusikon surkeutta. Lukujen perusteella voi olettaa, että tässä tapauksessa silmälläkin näkee, että puusto on kasvanut heikosti. Jessen virhe tulee siinä, että syy olisi puulajivalinnassa. Monia muita, paljon todennäköisempiäkin syitä on olemassa. Kun kuvion historia on kahvipöytäkeskustelujen, hevosmiesten ja olettamusten varassa, tiedot ei välttämättä ole kovin luotettavia. Mutta jos ekat 10 vuotta on kulunut ryönän kanssa taisteluun, harvennus ja kenties ojituskin viivästynyt, ennuste on linjassa lopputuloksen kanssa ja päätehakkuu on täysin perusteltu ratkaisu tässä tapauksessa. Mielestäni ainoa virhe, minkä Jesse on tehnyt/tekee, on syyttää tilanteesta puulajia.
Ote suorittavan lainauksesta:
”Hirvivahingot ovat vähentyneet viime vuosina. Viime vuonna niitä oli jälleen vähemmän kuin sitä edellisenä. Vuonna 2013 maksettiin noin 870 000 euroa korvausta hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista. Viljelysvahinkoja korvattiin noin 176 000 eurolla. Korvaukset maksetaan hirvenmetsästäjiltä pyyntilupamaksuina kerätyistä varoista, joita käytetään myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn, hirvitutkimukseen sekä kannan seurantaan.”
Ellen väärin ole liikenneturvan tilastoja lukenut, liikenteessä hirvikolareiden määrä on kasvanut viime vuosina 31%. Miten vahinkojen määrää mitataankaan (henkilövahingot ja omaisuusvahingot yhteismitallisiksi), mutta kolareiden määrän kasvun sivuuttaminen on puhdasta harhaanjohtamista. Lisäksi kolarit maksetaan ajoneuvojen omistajien maksamista vakuutuksista, ei kaatolupamaksuista.
SP:”Milläs perustelet , että hirviä ei olisi yritetty kaataa ?”
En edes yritä perustella. Kyse on pyrkimyksestä alentaa hirvikantaa nykytasosta. Kyse ei ole siitä, että vuodesta 2001 seuraavien 10 vuoden aikana hirvikanta puolitettiin.
Hirvikanta on suunnilleen metsästäjien keskenään yhteisesti sopimassa tavoitetasossa, joten kantaa ei luonnollisestikaan edes yritetä alentaa.
SP: ”Gla voisi kokeilla kutsua koolle kyläkokousta hirvikannan vähentämisen merkeissä . Kun susiasioita käsiteltiin vastaavassa tarkoitusessa , olivat käyttöön varatut tilat tupaten täynnä ja jonoakin oli pihalle asti . 99% väestä oli susien hävittämisen kannalla , mutta
edistystä tähän suuntaan ei ole tapahtunut .”Esimerkistäsi huomaat, miltä tuntuu kun itseä lähellä olevat asiat päätetään jossain muualla. Susien kaatolupia vastustaa porukka, joka ei asu susilauman keskellä. Ihan vastaava on tilanne metsätalouden harjoittajan näkökulmasta.
En tiedä, paljonko sudet aiheuttavat vahinkoa, josta ei uutisoida. Täällä lounaassa on vähän ajan sisään kerrottu tapauksista, jossa susi tappoi Oripäässä shettiksen ja Kiskossa 13 lammasta. Perniössä jopa kissan katoaminen laitettiin jokin aika sitten suden piikkiin. Kiinnostavaa on ollut seurata lehdistä metsästäjien reaktioita. Halua susien ampumiseen on yllättäen löytynyt varsin runsaasti, vaikka suorittava meille on kertonut ongelmista saada metsästäjiä liikkeelle, kun mahdollisuus runsaaseen lihasaaliiseen heikkenee. Peruste susien ampumiseen on ollut halu vähentää petovahinkoja. Hirvien kohdalla ei halua vahinkojen vähentämiseen (1566 kolaria) enää riitä. Erikoista ja ihmetyttää minua paljon enemmän kuin mahdollinen petovahinkojen uutisointiin liittyvä epäjohdonmukaisuus.
MTK:n mielestä hirvikannan koon tulisi olla 1-2 yksilöä/1000 ha ja liikenteen nollavisiossa lukee, että hirvikannan tulisi olla niin alhainen kuin se luonnon puolesta on mahdollista.
Sidosryhmillähän on lain mukaan ainoastaan oikeus tulla kuulluiksi. Valta on riistahallinnolla, vastuun se ulkoistaa liikenteelle sekä maa- ja metsätaloudelle.
”Miksei hirvikolareita ei voi verrata muiden onnettomuuksien määrän ?”
Koska niillä ei ole mitään riippuvuutta toisistaan. Hirvikolareiden määrän ratkaisee hirvikanta, eikä esim. alkoholitapausten osuus liikenteessä. Lisäksi hirvikolarit tilastoidaan varsin luotettavasti, muista onnettomuuksista tilastoidaan ainoastaan henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet. Omaisuusvahinkoon rajoittuneiden onnettomuuksien määriä voi yrittää arvaillaeri lähteiden perusteella, mutta yksikään tilasto ei ole luotettava.
”Minusta on aivan oikein että hirvikolareiden prosenttiosuutta verrataan muihin onnettomuuksiin. Sehän antaa juuri sen suunnan ja kuvan mihinkä hirvikanta on menossa.”
En osaa verrata kuten et sinäkään. Hirvikolareiden määrä on kuitenkin vuodesta 2011 vuoteen 2014 kasvanut 31%. Samanlaista kehitystä ei ole havaittavissa ainakaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrässä. Hirvikolareissa kuolleiden määrä on niin pieni, ettei niistä saa tuolta ajanjaksolta tilastoa aikaan.
Minun mielestäni hirvikolareiden määriä ei pidä verrata muihin onnettomuusmääriin, koska niillä ei ole minkäänlaista riippuvuussuhdetta keskenään. Kaikkia onnettomuustyyppejä pitää voida vähentää. Olisi naurettavaa todeta, että kun muutkaan onnettomuudet eivät ole vähentyneet, ei hirvikolareiden määrääkään ole tarvetta vähentää. Lisäksi ajatus sisältää matemaattisen umpikujan. Hirvikolareiden määrää ei tule vähentää vasta kun muita onnettomuuksia on saatu vähennettyä. Mikä olisi se onnettomuustyyppi, jonka perusteella annettaisiin suunta yleiselle kehitykselle? Toisaalta jos muut onnettomuustyypit lisääntyisivät, antaisi se perusteen hyväksyä hirvikolareiden määrän kasvu. Täysin kestämätön ajatus.
Ajokortillisia henkilöitä lienee Suomessa n. 2 miljoonaa. Osaatteko esittää, miten tämän joukon asenteet saataisiin muuttumaan niin, että menetelmä olisi kilpailukykyinen hirvikannan vähentämiselle? Onko kuljettajien asennemuokkauksen onnistumisesta näyttöä jossain muussa yhteydessä, jonka takia pidätte sitä tässä yhteydessä hyvänä ratkaisuna? Kysehän ei toki ole siitä, että keskustelun ohjaaminen kuljettajan asenteisiin hirvikannan vähentämisen sijaan olisi keino väistää riistahallinnolle kuuluvaa vastuuta. Ihan kuten liikenteessäkin ne muut ovat niitä, jotka tekevät virheitä ja joiden tarvitsee muuttaa toimintaansa.
Liikenneturva on julkistanut onnettomuustilaston viime vuodelta. Hirvikolareiden määrä jatkoi kasvuaan jo kolmatta vuotta peräkkäin. 2014 niitä tapahtui 1566 kpl, joissa kuoli 2 kpl.
Kehityksen suunta on väärä, kun vuonna 2011 kolareita tapahtui 1195 kpl. Kasvua tuosta vuoteen 2014 on siis 31%.
Parannusta tuskin tulee tälle vuodelle, tuoreimmasta tapauksesta uutisoitiin äskettäin:
http://www.ksml.fi/uutiset/
kotimaa/moottoripyorailija
-kuoli-hirvikolarissa-konne
vedella/2114144sites/default/files/materiaalit/
Tutkittua/Tilastot/tilasto
katsaukset/tilastokatsaus_
hirvielainonnettomuudet.pdf
