Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
MJO: ”Ihan yhtä naurettava syytös, kuin syylistäisi alkon myyjää suomen alkoholiongelmista tai R-kioskin myyjää tupakan aiheuttamista sairauksista.”
Kyse on siitä, pitäisikö hirvikolareiden määrää saada vähennettyä ja onko hirvikannan alentaminen ensisijainen keino. Vai yritetäänkö ohjata huomio mielummin R-kioskin myyjän rooliin kuin asiasta puhumisen.
Metsuri motokuski: ”Onhan se valitettavaa tuollaine tapaus kun mehtäukko yllä kirjoitti. En tiedä korjaantuuko se kokonaan sittenkään vaikka nykyinen hirvikanta pienenttäisiin kuinka pieneen. Aina kun hirviä jossain on niin vahinkoja saattaa syntyä.”
Ei, kyse ei hirvikannan alentamisessa ole siitä, että vahingoista päästäisiin kokonaan eroon. Vain metsästäjät jostain syystä ottavat tuon binäärikortin säännöllisesti esiin aiheesta keskusteltaessa.
Kyse on siitä, että vahinkojen määrää saataisiin alennettua. Kun kaikki olemme yhtä mieltä siitä, ettei liikenteessä tapahtuvat tragediat ole hyvä juttu, mikä estää muodostamatta mielipidettä, jonka mukaan hirvikantaa pitäisi leikata? Saisiko tähän selvää vastausta?
MJO:lle ja suorittavalle portaalle vastauksena: Olen ilmoittanut havainnoistani paikalliselle seuralle ja tehnyt vahinkoilmoituksen metsäkeskukselle. Noihin en mitään jäsenyyttä tarvitse. Sillä, että liittyisin seuraan ei kuitenkaan hirvien tavoitekantaa laskettaisi yhtään. Tavoitekannan ja nykytilan suhdehan antaa raamit kaatolupien määrälle. Metsästäjät eivät tällä hetkellä halua alentaa hirvikantaa, vaikka liikenteessä tapahtuu 1500 kolaria ja määrä on ollut muutaman vuoden ajan kasvussa. Kasvu, jota suorittava porras nimittää lieväksi, on vuonna 2013 ollut 27% vuoteen 2011 verrattuna ja luultavasti jatkuu 2014 osalta. Se nähdään, kunhan tilastot valmistuvat.
Metsästäjillä tuntuu olevan auringontarkat tiedot alueen hirvikannasta, silti kaipaatte lisää havaintoja. Miksi, ettekö luotakaan omiin tietoihinne? Entä onko syytä epäillä, että hirvikolareiden dokumentointi olisi jollain tavalla puutteellista vai eikö tieto kulje hirvikannasta päättäville saakka?
Vastuu on helppo ulkoistaa syyttämällä minua käsien nostelijaksi ja sormella osoittajaksi, joka ei tee asialle mitään. Valitettavasti järjestelmä on kuitenkin luotu sellaiseksi, että valta on vain ja ainoastaan metsästäjillä. Reaktionne olisi oikea, jos väittäisitte riistanhoidon tavoitteiden asetannan olevan kunnossa. Ette kuitenkaan ota kantaa tuohon, vaan ohjaatte huomion täysin epäolennaisiin asioihin. Syy on täysin ymmärrettävä: Hirvikanta määrää hirvikolareiden määrän, ettekä millään tavoin voi sanoa 1500 hirvikolarin olevan ok. Ei käy kateksi niitä, jotka tuollaisen ristiriidan kanssa joutuvat elämään.
Matti Kärkkäinen otti Metsieni kirjassa kantaa metsämiehen autoon. Näkemykset olivat linjassa kanssani, ajan kultaamat muistot Kuplan ja Saabin ominaisuuksista saivat kiitosta. Nykyautojen matalat muovihelmat moitteita. Osansa tuohon tekee myös nykyautojen pyörien sijainti, jossa etäisyydet toisiinsa ovat isompia kuin ennen. Maavarahan ei yksin määrittele käyttökelpoisuutta, akseli- ja raidevälikin vaikuttaa maastokelpoisuuteen. Mutta kun keskustelu kääntyi turvallisuuteen ja nyt hämmästellään kuskien asennetta, sen osalta voisi muutaman perusasian laittaa paikoilleen. Asenne ei koskaan tule olemaan täydellinen tai edes riittävän hyvä, joten kehityksen suunta on se, mikä kiinnostaa. Ollaanko täällä yleisesti sitä mieltä, että nykyautojen hienot ominaisuudet ovat heikentäneet asennetta ja siksi entistä huonommin otetaan olosuhteet ja tilanne huomioon? Onko esimerkiksi rekkamiehellä alan ammattilaisena perusteltua näkemystä aiheesta?
Suorittava porras: ”Valtakunnan tasolla metsävahingot ovat vähentyneet dramaattisesti vuoden aikana . Hirvikolareiden lievä lisääntyminen puolestaan saattaa kieliä vain siitä , että hirvi joutuu kaverin löytääkseen liikkumaan paljon enemmän ja on näin useammin alttiina kolareille.”
Metsävahinkojen tarkastelujakson pituus ei ole yksi vuosi toisin kuin hirvikolareiden kohdalla. Lisäksi metsävahinkojen tilastoinnin tarkkuus on ihan eri tasolla kuin hirvikolareiden.
2000-luvun alusta eli riistahallinnon munauksen konkretisoitumisen huipentumasta laskien vahinkojen määrä niin liikenteessä kuin metsissäkin on vähentynyt. Kysymys kuuluukin, onko tilanne nyt riittävän hyvä vai pitäisikö vahinkojen määrää saada edelleen alennettua.
Käsi pystyyn, kuka on tyytyväinen siihen, että vuosittain tapahtuu 1500 kolaria ja määrä on ollut kolmen vuoden ajan kasvussa. Jos syytä tyytyväisyyteen ei ole, mikä olisi ensisijainen toimenpide tilanteen korjaamiseen? Voisiko esim. suorittava porras vastata?
Ammatti Raivooja: ”Ensinnäkin, kuinka moni nukkuva sitten on käyttänyt ja kuullut metsään.fiistä voin vain arvailla. Se, että on tietoinen omista mahdollisuuksista oman talouden parantamiseen ja saa metsätaloudellista opastusta, että ylipäätään ymmärtää mitä siellä lukee, ei minusta ole niin negatiivinen asia.”
Yhden omistajan näkemys on tietysti kovin suppea, kun arvioidaan järjestelmää. Minun kohdallani kuitenkin suositukset ovat niin pahasti pielessä, että ilman omistajan selkeää näkemystä asioista suositusten noudattaminen todennäköisesti vähentäisi kiinnostusta puukauppaan kuin lisäisi sitä. Nuoret koivikot saisivat kasvaa rauhassa ylitiheiksi, varttuneet kuusikot lahota pystyyn, varhaisperkuut tulisi myöhässä jne. Tuolla tavoin jos mentäisiin vaikka 5-10 vuotta, käsissä olisikin todellinen suuri savotta ainakin, jos tavoitteena olisi talousmetsä.
Pitkässä juoksussa eli 50-luvulta tarkastelu aloitettuna ajonopeudet ovat nouseet. Jos kuitenkin aletaan tarkastella asiaa 70-luvun alusta, vapaiden nopeuksien viimeisinä aikoina pääteiden ajonopeudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin tällä hetkellä. Rajoitusten käyttö pudotti nopeuksia, mutta siitä ne hiljalleen nousivat niin, että 90-luvun alussa oltiin samalla tasolla. Sen jälkeen ei nopeudet enää ole nousseet. Sen sijaan turvallisuudesta tuli noihin aikoihin merkittävä myyntivaltti kaikilla valmistajilla, jonka takia autojen yleinen turvallisuuskehitys nopeutui selvästi. Kesti kuitenkin aikansa, ennenkuin se alkoi näkyä liikenteessä. Jos keski-ikä on 10 vuotta, 90-luvun alussa keskimäärin ajettiin 80-luvun alun kalustolla. Jos siis autojen ominaisuuksien ulosmittausta tarkastellaan viimeisen neljännesvuosisadan ajalta, mielestäni ominaisuuksien paranemista ei ole ulosmitattu. Tällä hetkellä ainoa vuosittain merkittävästi positiiviseen suuntaan kehittyvä asia on autokanta kuolemien määrän lisäksi, joten itse en ainakaan osaa asiaa muulla tekijällä selittää. Ohittajia on aina tuolla ajanjaksolla ollut, eikä 25 vuotta sitten sen enempää matkaa kelin takia siirretty kuin tälläkään hetkellä. Ennen samat ajot hoidettiin samoilla ajonopeuksilla ilman ajonhallintajärjestelmiä ja neljän tähden kolariturvallisuuden omaavaa koria. Tai oikeastaan nykyään liikennesuorite on 25% isompi kuin 90-luvun alussa, mutta kuolleiden määrä alle puolet siitä.
Mikä tai mitkä Tanelin mielestä ovat merkittävimmät viime vuosien turvallisuuskehityksen selittävät tekijät, jos autojen ominaisuudet on ulosmitattu?
Sikäli olet oikeassa, että kuolemaan johtaneista kolareista merkittävän osan aiheuttaa ne, joilla ei ole kykyä kuljettaa autoa. Näitä ovat rattijuopot/huumekuskit tai yleensä iän puolesta muuten vain puutteellisen ajokyvyn omaavat. Oma lukunsa on itsemurhan tekijät. Jos nuo raakataan pois, jäljelle jää vajaa puolet nykyisestä määrästä moottoriajoneuvolla tilastoon päätyneistä.
Väsymys on tekijä, jonka arvellaan vaikuttaan noin kolmasosassa tapauksista, mutta sitähän on mahdotonta pitävästi osoittaa. Tämä muistutuksena. Kolariin ei tarvita nukahtamista, kuskin suorituskyvyn heikentyminen riittää.
Onnettomuuden syiden pohtimisessa täytyy muistaa, että yleensä kolari on pitkän tapahtumaketjun seurausta, jossa yhdenkin tekijän poistaminen saattaa estää kolarin.
Taneli: ”Valitettavasti vain tähän asti turvallisuuden lisääntyminen on yleensä ulosmitattu pois suuremmilla nopeuksilla ja olosuhteista piittaamattomuudella.”
Ajatko itse lujempaa, kun nykyään autossasi on ajonhallintajärjestelmä ja lukkiutumattomat jarrut? Jos et aja, mistä päättelet muiden ajavan?
Meillä on autolla ajetut kuoleman johtaneet kolarit vähentyneet jatkuvasti ja merkittävä osa tuossa on ollut autojen parantuneella turvallisuudella. Ajonopeudet ovat Tiehallinnon/Liikenneviraston mittausten mukaan pääteillä säilyneet ennallaan.
Oli melkein sula ajoura etelässä, mutta ei se keliä paljon parantanut. Märkä savensekainen maa tukkii renkaan kuviot. Ketjuilla tosiaan siitäkin selvisi ilman ongelmia ihan tavallisella kaksivetoisella henkilöautolla, kärry perässä. Pyhävaatteissa ei kuitenkaan kannata yrittää, kun hihansuut saattaa vähän kuraantua ahtaissa lokasuojissa. Sikäli katumaasturi olisi parempi, vaikka sitten etuvetoisena.
