Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Reima Ranta: ”Tämä poukkoileva metsäpolitiikka on yksi merkittävimmistä uhkista, jonka vuoksi joudun suhtautumaan varauksella paljaaseen maahan tehtyihin investointeihin.”
Poukkoilevuus on tosiaan huono juttu, mutta se on osa metsätalouden toimintaympäristöä. Ne jotka sopeutuvat, pärjäävät ja niiden kohtalon, jotka eivät sopeudu, voi lukea luonnonhistoriasta. Kysymys kuuluukin, miten pitäisi toimia. Sinä painotat riskiä, joka syntyy kalliista tuotantomenetelmistä. Totesit kuitenkin, kuinka maailma on muuttunut 50-100 vuodessa. Muitakin vaihtoehtoja siis on. Oma kristallipalloni kertoo, että uusiutuvien raaka-aineiden merkitys tulee kasvamaan, samoin suojelun määrä. Johan wwf esitti, että Suomessa ei hakkuiden määrää pidä nykyisestä kasvattaa. Sinänsä hilpeä kommentti vihreältä porukalta, mutta minulle tuo viestii sitä, että pinta-alat jakautuu tulevaisuudessa selkeämmin. Missä tuotetaan puuta, pitää tuottaa tehokkaasti, muualla painotetaan enemmän muita arvoja. Lisäksi jos jonkinlainen puunpakkomyyntivero meille tulee, täytyy ostajia kiinnostavia leimikoita olla tarjolla. Kovin kevyillä uudistamismenetelmillä niitä ei välttämättä synny tai ainakin kiertoaika pitenee eli hakkuita tehdään harvemmin ja sen seurauksena iloisesti maksellaan verot omasta pussista.
Monta puolta on siis tässä asiassa. Vaan kukapa osaa oikein ennustaa.
Hyvä havainto mettämieheltä. Tapion suosituksissa 2006 ala-, ylä- ja laatuharvennus ovat kaikki vaihtoehtoina eli edustavat vallitsevaa menetelmää. Pihkatappi kuitenkin puhui harsinnasta tuottavimpana menetelmänä, mutta siinä ei ole tarkoitus poimia juuri tukin mitat täyttäviä runkoja. Mielikäinen on laskenut yläharvennuksen joissain tapauksissa kilpailukykyiseksi menetelmäksi, mutta ei harsintaa.
MIKANDER: ”1.enskaanteho jos teetduuniksesi sahan
Teho 2.2-2.4.KW.Sahasin viikonTILHIkauppiaan
201.sahalla ei mikään erikoinenpeli verrattuna
vanhaan metsäduunarienrakettiin 200.TILHI”Turha pelkkiä tehoja on tuijottaa, kun 200:n tehoksi ilmoitetaan 1,7 kW ja 201:n tehoksi 1,8 kW.
Tietokoneversio 201:stä tulee olemaan 1,8 kW moottorilla, joten jäädään odottelemaan sitä. Tällä hetkellä vanhaa mallia myydään ilmeisesti uuden alta pois aika edullisesti, joten hinta varmaan pomppaa aika tavalla uudessa mallissa.
Jos desimaalipilkun jälkeinen luku voidaan ilmoittaa, on se minusta tässä tapauksessa sama asia kuin tarkalleen. Sinä tunnut siihen tarkkuuteen pääsevän ainakin puheissa, miten lienee todellisuudessa. Mutta se on hienoa, että pääsimme yhteisymmärrykseen hoitorästien vaikutuksesta. Enää ei tarvitse keskustella hirvikannan tavoitekoon yhteydessä hoitamattomista puskista. Toki vahinkoja voi hyvällä hoidolla taimikoissa vähentää, mutta hirvikannan suuruus silti määrittelee vahinkojen kokonaismäärän niin metsissä kuin liikenteessäkin.
Testissa 193 osoittautui mopoksi, vielä mopommaksi kuin 192. Toki suuri yllätys tuon kyvyt metsätöissä ei ollut, kun 192 ei sekään tahdo riittää. Toki pienikokoisen puuston perkuussa vanhalla pärjää ja keveys kompensoi tehottomuutta. Muuten hyvä timpurin saha, mutta kakkosnelosnipun sahaaminen ei onnistu.
Toivottavasti lehti testaa vielä Husqvarna 439:n, kun paperitietojen perusteella se saattaisi olla sopiva ensiharvennuksen tekoon. Vai onko Stihl 201 ainoa hyvä, kun Husqvarna 339XP:tä ei enää saa?
