Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Varsinais-Suomessa näyttää olevan hyvin. Pieneltä alalta keräsin ennätyssaaliin, vaikka kausi on vasta alussa. Kosteammissa ja varjoisemmissa paikoissa oli vielä hiukan raakoja, mutta ylempänä ok. Sienistä ei isompia havaintoja, mutta ihme on ellei näillä sateilla tule parin vuoden takaisia satoja.
Jees: ”Aina kuitenkin pitää muistaa että uutta pitää aina olla avoimesti vastaanotilla eikä vain jurnuttaa niissä kaivetuissa poteroissa.”
Periaatteessa noin, mutta usein kyse on silti vain oppimisprosessista, johon Puun takaa 40 vuoden kokemuksella viittaa.
Itselläni ei 40 vuotista historiaa metsätaloudesta ole, mutta silti lyhyemmälläkin kokemuksella ja tuttuja metsiä sillä silmällä katselemallakin huomaa, että Puun takaan lista pitää paikkaansa.
Tuskin nykyihmisiä mikään vaivaa. Sen sijaan ympäristöväellä (n. 8% ääniosuus vaaleissa) on suhteettomasti valtaa ja se näyttää keskittyneen ympäristökeskukseen.
Ympäristöasioita ei mielestäni nähdä kokonaisuutena. Päätöksissä painottuu se, mitä luonnossa liikkuja paljain silmin tai kiikareiden läpi näkee ja kokee. Päätöksissä ei korostu se, mitä ylisuuri populaatio ekosysteemille tai taloudelliselle toiminnalle aiheuttaa, eikä se, mitä metsästys tähän asiaan vaikuttaa. Poikkeuksena tähän taitaa olla vain vesistöt. Esim. kansallispuistoissa kalastuksen salliminen ei ole ongelma toisin kuin metsästys. Lisäksi ylitiheän särkikalakannan hoitokalastusta ei kukaan taida olla vielä vastustanut. Kalat ei ehkä ole tarpeeksi söpöjä saadakseen Ranen mainitsemaa hän-statusta. Siksi ehkä Teijon kansallispuistossa kirjolohen (vieraslaji) kasvatuksen ja kalastuksen sallimista ei luontoväki pitänyt ongelmana. Hirvieläinten metsästyksen kohdalla näkemykset heittivätkin jo toiseen äärilaitaan.
Ristiriitaista kansallispuistojen suhteen on se, että tärkeimpänä tavoitteena niissä pidetään retkeilymahdollisuuksien parantamista. Yhtään uutista kansallispuistosta ei ole ilman, että iloittaisiin kävijämäärien kasvusta. Ja mitä enemmän paljain silmin nähtäviä eläimiä siellä on, sitä houkuttelevampi kohde on. Lain mukaan kansallispuistojen tärkein tavoite on kuitenkin luontoarvot.
Ehkä välttämättömät päätökset jää tekemättä siksi, että tunne ohjaa liikaa valtaa pitävien ajatuksia.
Suorittava porras: ”Siltä taholta [vihreät] on muun muassa tullut esitys pohjoisen Suomen hirvikannan kasvattamiseksi . Tämä siksi , että alueelle toivotaan (hengissä säilyviä) lisää petoja , joiden pääruoaksi hirvi olisi tarkoitettu.”
Samansuuntainen käsitys vihreiden tavoitteista on minullakin. Metsästystä pitää rajoittaa, koska eläimiä ei saa tappaa-linjalla mennään.
Suorittava porras: ”Hirvitavoitteissa on pyritty ottamaan huomioon hirvien aiheuttamat vahingot ja riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteet perustuvat tietoihin, joita on saatu alueellisilta hirviin liittyviltä sidosryhmiltä kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisilta ja eri järjestöiltä.”
Kun hyötyjen ja haittojen suhdetta laskee metsästäjät, metsätalouden ja liikenteen näkökulmasta pyrkimyksenä on ainoastaan pitää huoli harrastuksen edellytyksistä. Onhan onnettomuuskehityksen suunta on ollut kolme vuotta väärä (2014 tilaston mukaan 27% kasvu 2011 verrattuna, 2015 lukuja ei ole, mutta kasvua vuoteen 2014 verrattuna tulee olemaan), eikä tänäkään syksynä asiaan millään tavalla reagoida. Asia kuitataan sillä, että 2000-luvun taitteeseen verrattuna tilanne on hyvä, eikä se siksi vaadi huomiota. Sama pätee talousmetsien tilanteeseen.
Minusta on erittäin surullista, että henkilövahinkoihinkin johtanutta epäonnistumisen huipentumaa (2000-luvun taitteen hirvikanta) käytetään näin härskisti hyödyksi harrastuksen edunvalvonnassa varsinkin, kun valta ja vastuu eivät kulje käsi kädessä.
Suorittava porras: ”Gla ei ilmeisesti oikein ymmärtänyt viittausta , jossa mainitsin ongelmia syntyneen siellä , jossa metsästysmahdollisuuksia ei ole tarjottu maattomille .”
Tavoitekanta on sama riippumatta siitä, pääseekö porukkaan maata omistamattomat vai ei. Ongelmien juuret ovat sen pöydän ympärillä, jossa tavoitekanta on päätetty.
Suorittava porras: ”Kun tuolla alueella hirvet alkavat olla ongelma , on muillekin tarjottava mahdollisuus osallistua talkoisiin . Myös niiden jotka kokevat ongelman omakseen , on syytä lähteä asiaa hoitamaan konkreettisesti osallistumalla metsästykseen valittamisen sijaan.”
En millään usko, että sinulla on tieto täkäläisistä olosuhteista ja että tiedät suuren hirvikannan johtuvan seuran sisäisistä ongelmista. Silti väität ongelmien johtuvan tuosta.
Hirvikannan tavoitekoko ei alenisi yhtään, vaikka seuraan tulisi minkälainen tunku uusia, metsätalouden toimintaedellytyksistä sekä liikenneturvallisuudesta ja ympäristön tilasta kiinnostuneita jäseniä. Päinvastoin, todennäköisesti vanha kaarti kaivautuisi vain entistä syvemälle poteroissaan, jottei tulokkaat alkaisi määritellä uusia linjauksia toiminnalle.
Suorittava porras: ”Korjataan ilmaisua sen verran , että tähän asti vallinnut heikohko metsänhoidon taso mahdollistaa edelleen hirvikannan nopean kasvun .”
Hirvikannan kasvu on seurausta viime vuosina vähennetyistä kaatolupien määrästä, eikä tyhjenevästä maaseudusta tai metsästäjien puutteesta. Ja kaatolupiahan on vähennetty siksi, että on saavutettu metsästäjien tavoitteleman hirvikannan koko.
Suorittava porras: ”Moniko muuten on oikeastaan näihin päiviin mennessä hoitanut taimikon biologisesti ja taloudellisesti oikealla hetkellä ?”
Tilastoista löytyy vastaus rästien määrään, mutta edelleenkään hirvikannan tavoitekokoa ei ole suhtetettu metsän hoidon tasoon, eikä laissakaan tuollaista rinnastusta ole. Riistanhoidon tavoitteena on pitää hirvikanta mahdollisimman tuottavana, joten nyt taistelet omien joukkojesi tavoitteita vastaan, kun ravinnon määrää haluat vähentää.
Vastaatko vielä 13.7.2015 esittämääni kysymykseen: Oletko eri mieltä?
Suorittava porras: ”On aivan sama , mitä yhteisesti sovitaan , jos jo nyt suurimmassa osassa maata ollaan mainitsemallasi tasolla tai jopa reilusti alle.”
Ei ole samantekevää. Kun jokunen vuosi sitten saavutettiin suunnilleen se taso, jota on tavoiteltu, kaatolupia alettiin vähentää. Jos tuolloin oltaisiin oltu 30-50% liian suuressa kannassa, kaatolupia ei oltaisi vähennetty.
Suorittava porras: ”Toisaalla , jossa resurssit puuttuvat , ei olla päästy nykyisiinkään tavoitteisiin .”
On kuitenkin päästy eli resursseja on riittävästi. Ei siis jossitella kuvitteellisilla asioilla.
Suorittava porras: ”Tilanne on kärjistynyt eniten alueilla , joissa suhtautuminen maata omistamattomiin metsästäjiin on ollut kielteinen .”
Jos tuo on totta, se on sisäsyntyinen ongelma, jonka vain metsästäjät voivat ratkaista. Se ei ole hyvä peruste, kun pohditaan miksi hirvikolarien määrä on yli 1500 ja määrä on kasvussa. Kannattaakin pitää kirkkaana mielessä, että metsästyslaki velvoittaa kannan hoitoon, eikä siihen anneta poikkeuksia tuollaisiin syihin vedoten.
Suorittava porras: ”PS. Varsin harvoin kuulee palokuntaa syytettävän siitä , jos rakennus palaa kivijalkaan asti tilanteessa , jossa paloturvallisuudesta( liikaa palokuormaa vert. hoitamaton taimikko ) ei ole huolehdittu .”
Palomiesten ja metsästäjien vastuut onkin määritelty laissa aivan eri tavoin.
