Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras: ”Jos se aita kerran on niin varma kapine , ei pitäisi olla tarvetta vahtia sitä jatkuvasti”
Huomattavasti varmempi kuin metsänhoidolliset toimet. Samalla kuitenkin työläs. Missä kohtaa määritelmä meni pieleen?
Suorittava porras: ”Gla vilautti osoittavaa sormea metsästäjien suuntaan ja syyllisti yksin kyseiset harrastajat hirvikannan kasvun aiheuttajiksi .
Kyllä suurin syy hirvikannan kovaan kasvuun on tehostuneen metsätaluden tuottama lisäravinto ja paremmat elinolosuhteet .”Tietysti hirvikanta kasvaa, jos sen annetaan kasvaa. Mutta ties kuinka monetta kertaa totean sinulle, että laissa vastuu hirvikannan koosta on määritetty metsästäjille. Vastuuta hirvikannan koosta ei ole määritetty metsätalouden harjoittajille, eihän niillä ole edes päätösvaltaa asian suhten. Heille on ainoastaan annettu oikeus tulla kuulluksi hirvikannan koosta päätettäessä. Oletko eri mieltä?
Suorittava porras: ”Kysyn vain , missä oltaisiin , jos harrastajaryhmä nimeltä metsästäjät puuttuisivat maastamme kokonaan .”
Turha spekuloida kun ei ole siihen tarvetta. Yhtä arvokasta vapaaehtoistyötä tekee suomessa satoja tuhansia ihmisiä, mm. VPK:ssä, SPR:ssä ja lukemattomissa muissa organisaatioissa.
Suorittava porras: ”Gla voisikin antaa vinkin , kuinka voimavarat suunnataan nykyistä paremmin ?”
Aloitetaan siitä, että sovitaan yhteisesti tavoiteltavan hirvikannan kooksi 30-50% nykyistä alempi. Katsotaan sitten, tarvitaanko uusia keinoja, vai pärjätäänkö nykyisillä. Tällä hetkellä ongelmana on nimenomaan tavoitekannan koko. Sehän on saavutettu resursseilla, joita jatkuvasti surkuttelet ja jonka tulevaisuuteen liittyy mielessäsi pelkkiä uhkakuvia silloin, kun hirvikantaa pitäisi alentaan.
Kyse on hirvituhojen vähentämisestä olosuhteissa, joissa pukki tulkitsee kaalimaan 26§ toteutumista. Aitaaminen on taatusti tehokkaampi menetelmä kuin metsänhoidolliset toimenpiteet, joissa milloin pitää raivata kuviot tasarakenteisiksi monokulttuureiksi, milloin jättää houkuttelevia puskia ohjaamaan hirvet pois taimikoista. Ongelmana on aitaamisessa vain sen työläys ja kustannusten ohjautuminen aiheuttajalta vahingon kärsijälle.
Yksi tapa on ostaa lisenssi Ammattilaisen karttapaikalle.
http://www.maanmittaus
laitos.fi/aineistot-palvelut
/verkkopalvelut/kiinteisto
tietopalveluPieniä myönteisiä merkkejä on havaittavissa ainakin Varsinais-Suomen osalta, kun lupamäärissä on 10% kasvu. Satakunnan tiedote ei ole vielä valmis. Tosin kun lupia on vuosien ajan vähennetty, 10% kasvu ei sen jälkeen kovin iso luku ole.
http://riista.fi/hirvenpyynti
luvat-2015-alueittain/Hirvikolaritilastoja en ole löytänyt, mutta tiedotteen mukaan kasvua (Varsinais-Suomessa?) on ollut 14%. Surullista on se, että vuosituhannen vaihteen n. 20 vuotta kestäneen munauksen ja sen korjaamisen vaikutuksia hyödynnetään edelleen varsin härskisti: ”Hirvien aiheuttamat metsävahingot ovat pitkän ajan keskiarvoon nähden alhaisella tasolla.” Pitäisi sanoa, että edelleen hirvikanta muodostaa ison riskin liikenteen lisäksi koivun ja männyn kasvatukselle ja näin heikentää sekä metsätalouden toimintaedellytyksiä, että metsien terveyttä.
Suorittava porras: ”0,9 hirveä talvehtivana kantana tuhannella hehtaarilla on aika huomattava pudotus verrattuna siihen , että syksyssä on pistetty 27 päätä (= 6,5 eläintä / 1 000ha meidän mittakaavassa ) nutulleen ja muutamana pari kymmentä.”
Eli alueella, jonka piti olla hirvityhjiö, olikin 7,4 yksilöä/1000 ha? Mistä lienee sinne vaeltaneet, naapurin puolelta, jossa on sitten hiukan vahvempi kanta?
Suorittava porras: ”Enustankin , että hirvien määrä kipuaa pikkuhilja Ruotsin tasolle . Sielläkään ei mahdeta tilanteelle mitään , vaikka metsäomaisuus on siitä täysin riippuvaisten suurmetsänomistajien ja yhtiöiden hallinnassa .”
Ennenkin olen puolustanut varovaista suhtautumista muiden maiden tilanteista vedetyihin johtopäätöksiin, kun meistä harvalla on riittävä tuntemus noiden asioihin. Aiemmin olet todennut, että Ruotsissa pärjätään hyvin meitä huomattavasti suuremman hirvikannan kanssa. Tähän yhteyteen sopi sitten paremmin tulkinta, että hirvikannalle ei siellä mahdeta mitään.
Eikö ole pelottava visio, että hirvikannalle ei mahdeta mitään? Parempi puolittaa se vielä, kun sille jotain voidaan. Tämä vaan ei metsästäjille sovi, kun ovat itsensä kanssa yhteisesti sopineet tavoitekannaksi nykyisen tai hiukan nykyistä isomman kannan.
Laki Metsänhoitoyhdistyksistä:
https://www.finlex.fi/fi/
laki/ajantasa/1998/19980534Kun lain lukee läpi, herää kysymys sen merkityksiestä. Ihan heti en keksinyt, mikä lain sisällössä on sellaista, mille on tarvetta. Toisaalta en kyllä keksinyt sitäkään, miten laki rajoittaa yhdistysten toimintaa. Saattaisi olla yksi Sipilän sääntelynpurkuprojektin sopiva kohde.
Voisiko Santtu hiukan avata tätä asiaa tarkemmin, kun selvästikään en ole jutun ideaa ymmärtänyt?
