Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä ketään, joka olisi eri mieltä siitä, kannattaako valita tarpeeseen sopiva auto.
Keskustelua syntyi Tanelin kanssa siitä, mitä autoja kannattaa verrata keskenään. Tanelin mielestä kun autoon lisätään hiukan suurempi maavara, neliveto ja kunnolliset ajo-ominaisuudet asfaltillakin, niin löytyy useita malleja, jotka eivät juurikaan poikkea kaksivetoisista maataviistävistä, hintansa eikä kulujensa puolesta.
Minä olen sitä mieltä, että kun autoon lisätään sekä akseleita voimansiirtoon, että korin otsapinta-alaa 10-15%, siitä seuraa kustannusten kasvua niin ostovaiheessa kuin jokapäiväisessä käytössäkin. Juurihan Volkkarikin mainostaa päivän lehdessä uutta Golfia, jossa on hiukan suurempi maavara, neliveto ja kunnolliset ajo-ominaisuudet. Ilmaiseksi tuo ei kuitenkaan tule. Katumaasturin koriin (Tiguan) puettuna se on ollut markkinoilla jo pitempään, mutta vähintään saman verran siinäkin on ominaisuuksista joutunut maksamaan.
Kulutuseron kustannuserolla oli keksitty parantaa teitä.
Jos verrataan kaksi- ja nelivetoa, verrataan kahta muuten samanlaista autoa keskenään. Silloin kun autoni ostin, tutkin tätä asiaa enemmänkin. Käytännössä 0,5…1,0 litraa vie nelivetoinen malli testeissä enemmän kuin vastaava kaksiveto. Kylmänä vuodenaikana ero kasvaa, kun voimansiirron lämpiäminen hidastuu. Kun tuon kertoo vuotuisella 35 tkm ajokilometrimäärällä, alkaa kulutuksella olla jo rahallistakin merkitystä.
Toki katumaasturien hintaisia malleja löytyy kaksivetoisista henkilöautoistakin. Meillä yleisimmän luokan (Rav4, CRV, Forester jne.) tilat ja varustetaso löytyy kuitenkin 25000 euron Golf-luokasta litran tai parin pienemmällä kulutuksella.
Jos kaksivetoisia autoja löytyy tulevaisuudessa vain museosta, silloin ostetaan nelivetoisia. Tuollaista tilannetta ei minun elinaikana kuitenkaan tule vastaan. Siitä pitää huolen ympäristövaatimukset ja hintakilpailu.
Jopas sattui, tarkastajalla oli Skoda. Ei Fabia, vaan Octavia. En tarvinnut häneltä kyytiä. Sinne, mihin palstoillani autolla pääsee, pääsee henkilöautolla. Rahaa olen käyttänyt teiden tasoittamiseen saman verran, kuin minulla kuluisi vuoden tai parin aikana nelivetoauton ja kaksivetoauton kulutuseroon. Puhumattakaan siitä, että ajaisin maasturilla henkilöauton sijaan.
Muuten hyvä laite, mutta vähästä käytöstä huolimatta valjaat särkyivät. Itse en harrasta lottoa, siksi ostaisin ns. ammattikäyttöön tarkoitetun laitteen. Kuten ammattimies sanoi, kyse on pitkäikäisestä investoinnista ja siinä ei satasen tai parin säästöllä ole merkitystä (joka hukataan valjaiden uusimiseen). Tärkeintä on se, että ominaisuudet ovat kohdillaan ja kun laitetta tarvitsee, täytyy sen pelata.
Oma raivurini on luultavasti kisin toivomaa raskaampi, joten sitä en ala suosittelemaan. Mutta jos tunnet jonkun, jolla raivuri on, pyydä lainaan niin saat tuntumaa siihen, miltä paino tuntuu. Sitten ostat niin raskaan laitteen kuin mitä uskot jaksavasi käyttää. Jos nyt on tarve esim. varhaisperkuulle, tulevaisuudessa voi olla tarvetta muuhunkin työhön. Pikkuraivurin vinguttaminen ennakkoraivauksella käy sekin raskaaksi.
”Itä-Suomen yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että kasvukeskusten hyvinvointi leviää heikosti valtaosaan Suomesta.”
Tuo varmasti pitää paikkaansa. Valitettavan yleistä on korostaa sitä, kuinka kasvukeskuksissa tuotannon määrä on suuri. Kuitenkin mm. energia- ja elintarviketuotanto muun ns. biotalouden lisäksi, jotka ovat Suomessa merkittäviä sektoreita, sijaitsevat pääosin kasvukeskusten ulkopuolella. Ulkomaista rahaa maahamme tuova ala on matkailu, mikä sekin suurelta osin on kasvukeskusten ulkopuolisen juttujen varassa. Se, että nämä ja muutkin kasvukeskusten ulkopuolella toimivat alat voivat jatkossa kehittyä, edellyttää läpi Suomen toimivaa infraa. Huomion keskittäminen suuriin kaupunkeihin vaikeuttaa huomattavasti muiden alueiden toimintaedellytyksiä.
Puuntuottajat: ”Istutuksen kustannuslaskentaa laskien metsänviljelyn kannattavuutta on tehty hyvin harvoin, eli miten metsänuudistaminen Pohjois-Suomessa kannattaa.”
Kyllä jokseenkin jokaisessa metsätaloutta käsittelevässä kirjassa, jonka olen lukenut, on tämä asia huomioitu. Uusimmasta Tapion suosituksista en tiedä kun en ole lukenut, mutta ainakin edellisessä oli oma lukunsa pohjoisten metsien kasvatusten erityispiirteille. Portimon kommenttiin liittyen pitää muistaa, että kasvumallit meni hiljattain uusiksi.
