Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Yle: ”Lähde huomauttaa, että haastattelututkimukset muutaman vuoden ajalta kertovat, että 70 prosenttia kansalaisista vastustaa avohakkuita ja metsänomistajistakin yli puolet.”
Oikea prosentti on 69, mutta en takerru siihen. Sen sijaan kannattaa arvioida, miten nykyään WWF:n metsäasiantuntijana toimivan Annukka Valkeapään kyselytutkimuksen tuloksia kannattaa tulkita. Kannattaako poimia ainoastaan Lähteen mainitsema luku, joka tutkimuksen valmistumisen yhteydessä myös aiheesta lehdistötiedotteiden myötä uutisoitiin, vai kannattaako huomioida myös se, että kansa pääosin on tyytyväinen suomalaiseen metsienkäsittelyyn.
Huomiota kiinnittää myös se, että avohakkuiden vastustamistakin suurempi yksimielisyys on siitä, että on hyväksyttävää estää hakkuut luontokohteiden säilyttämiseksi. Kuitenkin yli 90% mielestä lakeja tulee noudattaa, vaikka ne eivät tuntuisi järkeviltä. Samoin metsään liittyvät lait ja säädökset (2008) palvelevat yhteistä etua ja varmistavat monimuotoisuuden säilymisen. Jostain ihmeen syystä näistä kansalaisten käsityksistä tai niihin liittyvistä ristiriitaisuuksista ei ole uutisoitu.
Ammatti Raivooja: ”Samaa mieltä siitä, että tutkijat tarvitsisivat paljon enemmän käytännön kokemusta metsänkasvatuksesta.”
Minä en osaa ottaa kantaa tutkijoiden käytännön metsänkasvatuksen kokemuksen määrään, kun en tutkijoita edes tunne. Oleellisempaa kuin tuon arvioiminen on kuitenkin tietoa hyödyntävän kyky selvittää, mitä on tutkittu ja millä reunaehdoilla. Ilman, että näitä asioita huomioi, ei kannata tulostakaan noteerata.
Antinpoika esitti, että jk:sta ei voi tietää, koska omakohtainen kokemus puuttuu. Tästä olen jyrkästi eri mieltä. Mielestäni tutkimustiedon tai siihen perustuvan kirjallisuuden lukeminen on täysin hyväksyttävä tapa kehittää omaa osaamistaan ja muodostaa aiheesta mielipiteitä. Vaikka jatkuvaa kasvatusta ei olisikaan harjoittanut isommassa mittakaavassa pidempää aikaa, maastossa voi silti tehdä havaintoja menetelmän ominaisuuksista. Harvalla meistä metsät ovat niin tasarakenteisia, ettei eri puulajien selviytymistä erilaisissa tilanteissa voisi arvioida. Toisaalta sekin, jos metsä pysyy tasarakenteisena tai aukkoon tulee huonosti luontaista taimea, on arvokas tieto jk-menetelmän kannalta. On kuitenkin vääin sanoa, että kuusen taimella kestää 50 vuotta kasvaa alikasvoksena metrin mittaan. Tiheässä kuusikossa tuo voi pitää paikkaansa, muualla ei. Täten tieto ei sellaisenaan ole käyttökelpoinen jk-menetelmää ajatellen.
Myönnän siis ihan rehellisesti, ettei minulla ole laajaa kokemusta jk-menetelmästä, eikä sillä saavutettavasta tukkiprosentista. Mutta ei minulla ole omakohtaista kokemusta tai mittaustietoa siitäkään, millaista rataa maapallo kiertää, mikä kiertää kenenkin ympäri jne. Silti olen rohjennut muodostaa aiheesta mielipiteeni ja se on vallitsevan tutkimustiedon mukainen.
Puun takaa: ”Meilläkin nyt kesällä kokeilukäyttöön tuleva 1500 euron arvoinen vanhan auton romutusseteli on ollut monissa maissa käytössä jo vuosia.”
Moniko vanhan auton romuttaja ostaa tilalle uuden? Käytetyn ostossa tuota seteliä ei voi hyödyntää. Tuskin siis hyödyttää pienituloisia, mutta onpahan taas puuhasteltu jotain asian eteen ja saatu aikaan byrokratiaa. Kuitenkaan 1500 euroa ei taivaasta tipu.
Puun takaa: ”Pienet ja vähäpäästöiset autot maksavat muualla vain 5000 euroa.”
Tuolla hinnalla ei saa ainakaan uutta autoa. Tavallinen Corollakin maksaa Saksassa 5000 euroa vähemmän kuin meillä eli hinnaston mukaan alkaen 18690 €. Malliston pienin eli Aygo maksaa kymppitonnin, meillä 13 500 €.
Puun takaa: ”Kun tästä hinnasta saa vielä vanhan auton romutushyvityksen, ei uuden auton hankinta ole pienituloisellekaan kovin korkean kynnyksen takana.”
Jos Autontuojat ry:n ajatus toteutuu, pienituloiselle ei jää rahaa yhtään enempää kuin ennenkään. Erona systeemissä on vain se, että vero maksetaan osamaksulla kun se nyt maksetaan kerralla ja valtion on helpompi kiristää vuosimaksua kuin autoveroa. Näyttöä tästä meillä jo onkin.
Autojen ikääntymisestä jatkuvasti osataan olla huolissaan, mutta harvemmin esitetään arvioita siitä, mitä muutos vaikuttaisi. Kyse on autokaupan edunvalvonnasta, joka myydään kansalle ja päättäjille kuluttajien etuna. Jos autojen keski-ikä nuortuisi vuodella tai kahdella, sillä ei tosiaankaan olisi suurta merkitystä päästöihin tai turvallisuuteen. Vai onko 2004 mallin auton ratkaisevasti parempia kuin 2003 tai 2002 malliset? Sen verran eroa on Suomen ja Ruotsin välillä, vaikka Ruotsissa ei autoveroa ole ollut. Keski-Euroopassa taas myynti painottuu pienempiin autoihin kuin täällä. Näin siitä huolimatta, että täällä autot ovat kalliita.
Samanlainen hurmos liittyy autoverokeskusteluun kuin mhy-pakon poistoon aikanaan. Tärkeintä on muutos. Sillä mitä saadaan tilalle, ei ole niin väliä.
Alennusprosenteilla ei ole merkitystä, vain euromääräisillä hinnoilla. Ei mikään takaa sitä, että jos jäsenet saavat alennusta, muut eivät saa.
Hinnasto olisi tosiaan hyvä olla näkyvissä, mutta käytännössä kiinteitä hintoja on vain harvoissa tapauksissa, joten ei sellaisella käytännössä olisi merkitystä. Itse olen tähän saakka saanut taimet suoraan tarhata samaan hintaan kuin mhy:ltä. Tällöin myös on valinnanvaraa ollut enemmän laatujen suhteen ja se on ohjannut valintojani toimittajan suhteen.
Volvolta on tulossa maksukykyisille kiinnostavalta vaikuttava malli:
http://www.volvocars.com/
fi/top/about/news-events/
pages/default.aspx?
itemid=183Etuvetoinenkin versio on tulossa, ehkä se aikanaan tulee myös Suomeen.
Jees: ”Niin, eihän siinä ole kuin se kymmenkunta vuotta kehityseroa mutta onhan se toki sama tavisautoilijalle kunhan eteenpäin liikkuu. Minulle ei.”
10 vuotta eroa mihin?
Nykyistä autoa ostaessani kävin kokeilemassa myös 300-sarjan Bemaria. Kyselyyni auton kovasta hinnasta myyjä vastasi teknologian olevan 5 vuotta taviksia edellä. Ihan hyvältä auto tuntui, mutta en kokenut sitä hintaeron arvoiseksi. Kellä rahat riittää, voi toki ne tuollaiseen laittaa.
Jees: ”Vaikken nyt aivan ”hifistelijäksi” itseäni noteeraa olen aina kokeillut eri merkkejä useamman vuoden periodilla ja kyllä ne saksalaiset kuitenkin pisimpään on miellyttäneet.”
Minä olen ajanut samalla autolla vähintään 7 vuotta, joten kovin montaa autoa en ole ehtinyt omistaa. Sen kuitenkin olen huomannut, että mitä vanhemmaksi auto tulee, sen tärkeämmäksi nousee luotettavuus ja kaikenlainen huolettomuus arjen käytössä. Jopa vanhan Corollankin fiilis nousee ihan uuteen mittakaavaan, kun kuulee noista 4000 euron remonteista, joita muut tekevät.
Jees: ”Etuvetoisena ja aika isoilla pyörillä se vielä oli aika maastokelpoinenkin ja kestävä.”
Tuossa onkin raamit minun ihanneautolleni. Vetopyöriin ketjut, niin pääsee todennäköisesti paikoista, joihin huonoimmat nelivedot jäävät kiinni. Harmi vain, että nykyään noihin laitetaan lisähintaa erikoisuuden tavoittelun myötä tai sitten pakettiin kuuluu neliveto, joka sekin nostaa hintaa.
