Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kovin osoittautuikin vaatimattomaksi Touaregin vetokyky, ellei kärry tule perässä. Kannattaisi kokeilla Corollan kanssa tai edes jollain autolla ennen vahvojen mielipiteiden laukomista. Mutta jos tienpäällä näkyy kärry viallisilla valoilla, miten se vaikuttaa oman kärryn valojen toimivuuteen? Samojen sääntöjen mukaan niillä pitäisi ajaa kuin tukkirekat tai vaikka jakeluautot, jotka toimittavat tavaraa putkikauppoihin. Tässä taloudellisessa tilanteessa minua ilahduttaa suuresti, mitä enemmän noita tien päällä näkyy, eikä tulisi mieleenikään valittaa niiden ajoneuvokohtaisesta nopeusrajoituksesta.
Yhden taimikon arvoa on vaikea hinnoitella, kun kauppasumma muodostuu koko tilan arvosta. Kun lasket arvon n. 2,5% korolla, ollaan lähellä summaa jolla kaupat syntyy. Sinun tehtäväksesi jää arvioida, kannattaako sen verran maksaa. Toki tuollaisen taimikon perkuuseen kuluu sitten aikaa ehkä 0,1 ha/pv, mutta jos aikaa on ja ennuste lopputuloksesta on kelvollinen, mikäs siinä. Ulkopuolisella tuskin kannattaa teettää kohtuuttomiksi kasvavien kulujen takia.
Rajanaapuri ja tieyhteys on yleensä kiinnostava kohde, joten muutama satanen ylihintaa ei olisi ainakaan minulle ongelma, jos kyse ei ole kovin isosta tilasta. Onko tilalla muuta kuin tuo taimikko ja kuinka suuresta taimikosta ja tilasta on kyse?
Suorittava porras: ”” puukaupan tulos ratkaistaan korjuuvaiheessa ”
Tuo väite osuu kohdalleen vain silloin , kun metsää on hoidettu suositusten mukaisesti eivätkä luonnontuhot ole vaikuttaneet metsän kasvua ja laatua alentavasti .”
Kun puhutaan puukaupasta, silloin ei puhuta aiempien vuosien hoitovirheistä.
Jees: ”Valitettavasti itelläkin homma on pakannut pelaamaan niin päin että ensin on tehty hakkuut sieltä kilometrin päästäkin ja sitten vasta on tietä rakennettu. Kahdestakin syystä: ensin pitää kaataa puut tiealueeltakin ja samalla on syytä tehdä hiukan enempi että saa kaupan. Toisteksi pitää saada myös rahaa sen tien tekoonkin. Joten tavallaan väärinpäin mennään olosuhteiden vaatimana.”
Minusta tuossa on kyse enemmänkin suunnitelmallisuuden puutteesta kuin olosuhteiden pakosta. Toki hakkuu voi tulla suunnittelemattomana vastaan vaikka myrskyn seurauksena, mutta yleensä ei kuitenkaan. Palstalla yleensä myös tehdään hakkuita aiemminkin, jolloin tielinja on mahdollista avata.
Jos kesämökkejä ja ökymaastureita ostellaan, ei rahasta voi olla tienteko kiinni. Päätehakkuun jälkeisen tien teossa kannattavuuslaskelmiin saa laittaa ihan uusia kertoimia, jotta hommasta tulee taloudellisesti kannattavaa. Eri juttu on se, että maasturilla on mukava ajaa kuvion laitaan.
Olet kehunut, kuinka yhteistyökumppanisi kautta saat kaupaksi 13-50 m3 leimikotkin, joten nyt käsittelyalan laajentaminen päätehakkuun kaupaksi saamisen perusteena tntuu yllättävältä kommentilta.
Jees: ”Voin aivan rehellisesti sanoa että oli koska olen joskus tiettömään aikaan sinne kilometrin päähän taimet,suojat, ja vielä aitavärkit kuskannut metsää pitkin kottikärryillä. Eikä järin monta vuotta siitä. Kyllä nyt on mitta kottikärrytöitä täys ja sinne minne joku ajoura menee mennään kyllä perille vaikka matkallisesti olisi hyvinkin vähän iloa.”
Minusta ei ole mitään merkitystä sillä, että kilometrin päähän on tylsää kärrätä tavaraa, jos nyt matka tieltä kuvion laitaan on kyhyempi kuin kuvion laidalta sen keskelle. Mutta tässäkin tapauksessa rahalla saa mukavuutta. Siinä ei ole mitään väärää, kunhan pitää sen erillään metsätalouden kannattavuudesta.
Puun takaa: ”Metsästysvuokrasopimuksessa ei kieltoja luetella erikseen, vaan ainoastaan sen eläimen nimi mainitaan, jonka metsästys sallitaan, eli tässä tapauksessa hirvi.”
Toki metsästys on kielletty ilman lupaa, mutta minulla on MTK:n sopimuspohjassa seuraavat kohdat:
Metsästysvuokrasopimus koskee (ympyröi valitsemasi vaihtoehto)
A. Kaikkea metsästystä
B. Hirvieläinten metsästystä
C. Petoeläinten metsästystä
D. Sopimus ei kuitenkaan koske seuraavien eläinten metsästystäYmpyröimällä esim. kohta A voi siis olla tarpeen tarkentaa oikeuksia kohdassa D ja näin olen itse tehnyt.
Jees: ”Silloin kun mikään ulkopuolinen taho ei sorki eläinten luontaista on selvää että kanta perustuu täydellisesti ravinnon saantiin.”
Periaatteessa noin, mutta luontaisesta puhuminen on turhauttavaa, jos tarkastellaan vain yhtä tekijää. Suomessa ei sellaista määrää luonnontilaista luontoa ole, että voitaisiin puhua luontaisesta kannasta.
