Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin niissä tutkimuksissa, joista on kirjallisuudessa kerrottu ja joista olen lukenut, korjuukulut eivät ole muodostuneet markkinaehtoisesti.
Sivullinen: ”Edellisen kiertoajan lopussa päätehakkusta saamasi tulo EI kuulu alkavalle kierrolle vaan edelliselle. Teet vain niistä rahoista tuon 1300 € sijoituksen.”
Juuri näin. Mutta koska sinäkin lasket metsätalouden kannattavuutta tilakokonaisuuden kuvioden summasta, ei yhden kuvion kassavirran aikataulu ratkaise peliä. Timppa on samaan aikaan sekä oikeassa, että väärässä. Hän yrittää sanoa, että paremmat kantohinnat kuittaa homman plussalle, vaikka laskeekin ne seuraavan sukupolven hyödyksi.
Sivullinen: ”Tarkoitukseni on ollut vain osoittaa, että aukoksi hakatun alueen metsittämis- ja hoitokustannukset pitää laskea sijoitettuna pääomana, jolle pitää laskea korkokustannus.”
Sama pätee jk-metsään.
Sivullinen: ”Tilan muiden kuvioiden tarkastelu ei kuulu eikä vaikuta tähän, koska niillä voidaan tehdä joko jaksottais tai jatkuvaa kasvatusta.”
Alunperin tartuin huoleen jaksolliseen kasvatukseen liittyvästä negatiivisen kassavirran ajanjakson pituudesta. Koska jaksollinen menetelmä on kilpailukykyinen koko kiertoajan pituuden mukaan laskettuna, menetelmään liittyvä huono piirre menettää merkityksen, koska tilakokonaisuuden muiden kuvioiden takia kassavirta pysyy plussalla. Siten muiden kuvioiden tarkastelu liittyy tähän. Asiasta voi murehtia, jos omistaa vain muutaman kuvion ja joutuu uudistamaan ne.
Jees, jaksollisen tilan kehitysluokkajakauma ei sulje muita kasvatusmuotoja pois. Sen sijaan se vesittää puheet siitä, että päätehakkuun jälkeen tuloja kassavirta alkaisi kääntyä vasta 30 vuoden kuluttua. Toki yhtä kuviota kerrallaan tarkasteltuna näin tapahtuu, mutta onko ainoa oikea tapa tarkastella asiaa kuviotasolla? Jk-metsänhoitajalla puun kehitys taimesta tukkipuuksi kestää pitempään kuin jaksollisella, joten siinä kassavirta on pakkasella vielä pitempään.
Jees: ”Toyot vain on niin tuttuja raktorimaisuudestaan näistä edellisen työpaikan Hiaceista esim.”
Eikös tuo ole metsämiehen autossa vain hyvä asia? Tosin Toyotan henkilöautoja en traktorimaisina pidä, päinvastoin. Ainakin hiukan vanhemmat mallit ovat usein ennemminkin pehmeitä ja vähän tahmeita ajotuntumaltaan. Uusista ei ole kokemusta. Oma lukunsa on Hilux (kokemukseni niistäkin perustuu vanhempiin vuosimalleihin), jota voisi luonnehtia traktoriksi, mutta mielestäni positiivisessa merkityksessä auton käyttötarkoitus huomioiden. Ihan mielikseni sellaisella ajelisin, jos kustannukset pysyivivät kurissa ja jos avolava sopisi muuhun arkeen. Tuossa on kuitenkin liikaa jossittelua, joten henkilöautolla mennään.
Tulojen tasaisuus hoituu tilakokonaisuuden kehitysluokkajakaumalla. Mielestäni metsätalouden kannattavuuteen liittyviä asioita ei kannata arvioida yhden kuvion perusteella. Johan kooltaan keskimääräinen suomalainen 30 ha metsätilakin kasvaa hyvin hoidettuna 8 m3 vuodessa, joten siitä saa kelpo leimikkoja kohtuullisen usein.
Touaregin jakopään ongelman takia Jessen kommentit japanilaisista katumaastureista alkaa tuntua enemmän asenteellisilta kuin kokemuspohjaisilta. Ostitko autosi samasta paikasta, jossa jakopää on nyt tutkittu? Todettiinkohan siellä, ettei tarvetta korjaukseen ole, koska tuoreen kaupan jälkeen vastuu viasta saattaisi kaatua myyjän niskaan. Kun aikaa kuluu ja tiedossa olevasta viasta huolimatta jatkat ajamista, vastuu siirtyy täysin sinulle, eikä 4 000 euron remontin maksajasta ei ole epäselvyyttä. Hinauskulujen hyvitys on pikku juttu siinä kokonaisuudessa.
Kummallista on sekin, että citikan korjailun kalleus pilaa muuten kivan auton, mutta ökymaasturissa tämä yhtälö ei päde. Yhtä kummallista kun epäilysi siitä, että vikaherkän ketjun vaihto hihnaan heikentäisi laatua.
Uusimman korimallin C5 hydraulijousituksella voisi muuten olla kiinnostava auto parin vuoden ikäisenä ostettuna. Pelko viosta kuitenkin rajoittaa kiinnostusta, lisäksi auto on ulkomitoiltaan turhan iso, painoa parisataa kiloa liikaa ja vastaavat tilat löytyy pykälää pienemmistäkin autoista.
Toissavuonna laitoin palstalle kuvan pienaukosta. Jk-menetelmästä poiketen se on todennäköisesti istutettu koivulle. Tähän aiheeseen sen kokemuksia voi kuitenkin soveltaa.
Pienaukko on keino saada muutakin kuin kuusta kasvamaan. Tällä kuviolla n. puolet kasvoi vain heinää ja horsmaa. Istutustaimet siitä kohdasta olivat hävinneet, eikä kasvatuskelpoisia puita ollut tullut tilalle. Siellä, missä koivuja oli ennestäänkin, oli myös luontaista taimea. Ilman täydennysistutusta tukin saanto jäisi siis todella vaatimattomaksi.
Puuston määrän lisäksi ongelmaa tuottaisi laatu. Koska pienaukko suurella todennäköisyydellä heinittyy voimakkaasti, seassa ilman heinäntorjuntaa (jk:ssahan ei sellaista juurikaan tarvita) kasvavat luontaiset taimet ovat lenkoja. Yhdellä sivulla kuusta oli pienehköllä alalla läpipääsemätön puska ja tuosta kuvittelin valikoivani sopivat jäljelle. Hyvin usein kuitenkin runko oli vioittunut ja koska tuossa puskassa näkyvyys on nolla, tyven lenkoja ei raivatessa nähnyt ilman, että erikseen ryömi tyviä tutkimaan. Kun useammassa kohdassa tuli lenko jätettyä, loput tein ryömimistekniikalla ja sain kelvolliset yksilöt jätettyä.
Tyhjät kohdat on nyt heinätty, täydennysistutettu ja taas heinätty sekä tiheiköt perattu, joten suurin työ on takana. Itsestään se ei vielä kelvolliseksi taimikoksi kasva, heinäystä jatkuu muutaman vuoden ajan.
Tässä on siis kokemukseni pienaukon potentiaalista. Itse en ikinä tuollaiseen menetelmään pyri ja toivottavasti en enää sellaista joudu hoitamaan. Itse tehden varsinaisia kustannuksia ei mahdottomasti synny, mutta aikaa kuluu kohtuuton määrä. Sen voisi käyttää tehokkaamminkin.
Stihlin stivujen mukaan 201:ssa ei ole tietokoneohjattua moottoria. Saksan sivuilla on rinnakkaismalli 201 C-M, jossa tuo motronic-järjestelmä on. Numerot on kuitenkin samat, joten mahtaako tuolla olla käytännössä merkitystä? Oliko vanha 200 myös ilman tietokoneohjausta?
Husqvarnalla on ilmeisesti malli 439 paras vaihtoehto tuolle. Tehoa ilmoitetaan olevan hiukan vähemmän, mutta onko tuota jollain käytössä, millainen saha se rankahommassa on 201:een verrattuna?
