Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
UM: ”Juuri nyt, kun digitaalisuuden vaikutuksesta kuitupuun menekki pienenee ja öljyn hinnan lasku vähentää oleellisesti polttopuun kysyntää, olisi oikea aika siirtyä suuremmassa määrin tukkipuuta tuottavaan jk-metsään.”
Olisi suuri virhe tehdä muutoksia metsänhoidossa siksi, että öljyn hinta on alhaalla. Vuoden tai parin kuluttua tilanne voi olla päinvastainen. Vai ennustiko joku vuosi sitten öljyn hinnan laskun?
Kuten Puun takaa totesi, jk-metsä ei tuota yhtä aktiivisesti hoidettua jaksollista metsää enempää tukkia. Sen sijaan metsän muuttaminen teorioiden mukaiseksi optimaaliseksi jk-metsäksi vie lähtötilanteesta riippuen vuosia tai muutaman vuosikymmenen ja siirtymäaika ei tuotannon tehoa paranna.
Siis ihan kuten suomalainen metsäteollisuus!
Tässä vielä yhteenveto erästä katumaasturien testistä:
http://tekniikanmaailma.fi
/autot/vertailut/tm-vertailu
-katumaasturitVarmasti erittäin käyttökelpoisia autoja tarkoitukseen, johon ne on suunniteltu. Kunhan vaan maasturimaisen olemuksen ei anna hämätä kuvittelemaan liikoja.
Taneli: ”Lisäksi olen sanonut OMAN mielipiteeni, mutta en ole sanonut sitä sinun enkä kenenkään muunkaan ulkopuolisen suulla.”
Ok, et ole puhunut muiden suulla. Mutta tiedät paremmin kuin naapuri, millaisen auton naapurin kannattaisi ostaa.
Taneli: ”Mitään lumiketjuja autoni pyöriin en ole koskaan harkinnut, enkä tosiaankaan koskaan laita.”
Olethan jo sijoittanut useita tuhansia euroja nelivetoon ja sen käyttöön, joten pitäähän sen riittää ja riittäähän se, kun henkilöautosta puhutaan, ei mistään metsäkoneesta.
Taneli: ”Pitää ymmärtää milloin on paras palata takaisin ja pyytää auraajaa tai kesällä kävellä.”
Tuo pätee aina kalustosta riippumatta.
Taneli: ”Neliveto siksi ettei jokaista kuuraa tarvitse aurata ja ettei kengänpohjat jatkuvasta kävelystä kulu.”
Kalliita on kengänpohjat.
Lehdet noita testaavat ja monille ns. nelivetoisille tuo rullatesti on vaikea. Vaikka autossa kaikki pyörät olisivatkin maassa, kitka vaihtelee ja ainakin minun kaksipyörävetoisessa yleensä alkaa sutia vain yksi pyörä ajonhallintajärjestelmästä (eräänlainen tasauspyörästön jarru) huolimatta. Normalisti molemmat pyörät siis vetää, mutta tasauspyörästön takia veto herkästi karkaa sinne, missä kitka on pienempi eli voima ei riitä kuljettamaan autoa eteenpäin.
Vanhan BJ40:n neliveto on metsäteillä sikäli parempi kuin nykyiset katumaasturit, että siitä puuttuu keskitasauspyörästö. Vaikka kitka olisikin epätasainen, yksi etuakselin ja yksi taka-akselin pyörä pyörii aina. Katumaastureissa, joissa on keskitasauspyörästö tai vastaava ohjausjärjestelmä ilman lukitusmahdollisuutta, on pakotettu pyörimään vain yksi pyörä koko autossa. Tämä heikentää väistämättä etenemiskykyä. Mainosten mukaan noissa tasauspyörästöissä on jos jonkinlaista sähköistä ohjausta, jonka pitäisi säätää vetoa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Mutta kuten rullatesteista huomaa, käytännössä noin ei tapahdu tai sitten vedon määrä on liian vähäinen auton liikuttamiseen. Tuskin oma kaksivetoinenkaan selviäisi rullatestistä, vaikka siinäkin ajonhallintajärjestelmä ja luistonestojärjestelmä jarruttaa sutivaa pyörää. Auto on tuossa tilanteessa siis käytännössä yksipyörävetoinen. Lisäksi testeissä on todettu, että monissa nelivetoautoissa voimaa ohjaavat järjestelmät rasittuvat herkästi, jolloin niissä suojajärjestelmät kytkevät nelivedon pois päältä. Hienosta katumaasturista tuleekin ihan tavallinen kaksivetoinen silloin, kun nelivetoa tosissaan tarvitaan. Eroja on, mutta listan teko niistä on mahdotonta. Toteutukset vaihtelevat malleittain ja vuosimalleittan. Esim. Subarun manuaalivaihteisia pidetään tässä suhteessa toimivina, mutta viime tai edellistalven testissä automaattia vaivasi juuri em. vaivat. Siinä onkin viskokytkin toisinkuin manuaalissa.
Noin se minullakin menee. Talossa on suora sähkölämmitys ja varaava uuni. Lämmitys puilla alkaa syys-lokakuussa, kun ainakin yölämpötila edellyttää lämmitystä. Kausi loppuu vapun tienoilla. Noin 7 kk tuosta tulee eli n. 200 pv.
Moni sanoo, että polttaa parin päivän välein puuta uunissa, mutta kauden alkua ja loppua lukuunottamatta itse poltan päivittäin.
Nelivetojen yleistymisestä vielä sen verran, että ne ei syrjäytä kaksivetoja. Siitä pitää huolen paine päästöjen vähentämiselle. Kohta normikulutuksen mittaustapakin menee uusiksi, joten nykyään vallalla oleva huijaaminen ei jatkossa ole yhtä helppoa.
Jossain hybrideissä on takaveto sähkömoottoreilla tavanomaisen etuvedon lisäksi, mutta ainakaan toistaiseksi ne eivät ole autolehtien talvitesteissä toimineet metsäkäyttöä ajatellen kelvollisesti.
Taneli: ”Kenen suun minä nyt sitten olen tässä varastanut? Sinunko?”
9.1.14 ja 11.1.14 olet ollut sitä mieltä, että metsämiehen auton pitää olla nelivetoinen. Et sinä voi toisten puolesta autojen ominaisuuksia päättää, kun et toisten tarpeita tiedä.
Tänään kävin raivaamassa erään ojalinjan reunat. Lunta oli sen verran, että henkilöauton maavara melkein riitti. Lumesta osa oli suojakelien ja vesisateen tiivistämää, joten etenemiskyky joutui koetukselle. Etuvetoisella henkilöautolla ei käytännössä eteenpäin päässyt edes ilman peräkärryä, vaikka ehkä vauhtia ottamalla olisi pienen palan päässyt. Lumiketjutjen (70 euron kustannus) avulla homma alkoi sujua. Muutaman kerran kun ajoi raiteet kovaksi, kärrykin tuli jo perässä ja rankakuorman kanssa pääsin takaisin auratulle tielle. Mitään ei siis jäänyt tekemättä, vaikka alla olikin tavallinen matala kaksivetoinen farkku.
Todennäköisesti neliveto olisi edennyt paremmin kuin etuveto ketjuilla. Tuosta paljon ei enempää olisi tarvinnut olla lunta, kun nelivetokin olisi jäänyt paikoilleen. Jos maavara ei riitä, ei se riitä. Seuraava autoni tuleekin todennäköisesti olemaan etuvetoinen, mutta nykyistä (14 cm) korkeammalla vaaralla. Kesällä yleensä maavara loppuukin ennen kuin pito.
Horjumaton piti Passatista, mutta valitteli sen maavaraa. Autosta on ollut markkinoilla Alltrack-versio, jossa on muutama senttiä korkeampi jousitus. Nyt sitä ei VW:n hinnastossa näkynyt, mutta jonkin verran niitä liikenteessä näkyy, joten käytettynä sellaisen voi löytää. Golfista on vastaava malli tulossa.
Putkiurakointi onkin hyvä esimerkki. Kun tulet aliurakoitsijana työmaalle, pääurakoitsijan velvollisuuksiin kuuluu järjestää sinulle sosiaalitilat, kulkutiet, sähköt 20 m päähän työpisteestä, huolehtia työmaan turvallisuudesta, aputyöt, kuten kuormien purkukone jne. Käytännössä siis kaikki muu paitsi punainen matto on siellä valmiina.
Tanelin kommenttin vielä kerran se, että sinulle Forester voi olla erinomainen valinta, mutta et voi muiden suulla asiasta puhua.
Uusi Forester maksaa bensakoneella perusmallina 32 865 €, dieselinä 37 644 €. Tiloiltaan vastaavan alemman keskiluokan auton eli esim. Octavian saa alkaen 23 319 € tai 26 017 €. Tässä tietysti voi heti sanoa, että vertailukohde on väärä. Toki löytyy Foresteria kalliimpia malleja kaksivetoisenakin. Perusautojen äiti eli ylemmän keskiluokan Avensis maksaa bensamallina alkaen 26 000 ja dieselinä alkaen 29 000 €. Nelivedon hintaa voi haarukoida paremmin haarukoida niiden merkkien hinnastoista, joissa on vastaavat mallit molempina versiooina. Ei neliveto Subarussakaan ilmaiseksi tule.
Kukaan ei ole väittänyt, että kaksivetoinen menisi yhtä hyvin kuin nelivetoinen. Kyse on siitä, millä autolla pärjää niissä oloissa, joissa itse ajelee. Minä totesin, että metsämies ei välttämättä nelivetoa tarvitse, tästä on useita esimerkkejä olemassa. Kannattaako maksaa 7000-8000 euroa enemmän Foresterista, jos Avensiksellakin pärjää.
Taneli: ”Metsämiehen auton pitää olla nelivetoinen.”
Miksi ihmeessä pitäisi olla? Niin tämän palstan jutuissa kuin elävässä elämässäkin on metsämiehiä, jopa ammattilaisia, jotka pärjäävät kaksivetoisella. Mielestäni kannattaa ihan oikeasti laskea, montako hehtaaria pitää tehdä, jotta hintaeron saa vuosittain kuitettua ja onnistuisiko noiden hehtaarien hoito ilman nelivetoa.
