Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Paha myllyjen vastustamista ja toiminnan motiiveja on yleistää, kun aihe koskettaa monia suomalaisia. Yhtä lailla myllyjen puolustajille voisi nauraa ellei kyse olisi varsin vakavasta asiasta.
Toivottavasti jatkossa keskitytään asioihin, eikä asioiden esittäjiin.
On hupaisaa, että melun vaikutuksia arvioidaan ilman, että kiinnitetään huomiota siihen, millä vauhdilla laite pyörii. Täälläkin eräs myllyn puolustaja kiistellyn kaavan yhteydessä kertoi samaa kuin sinä eli oli käynyt myllyn juurella, eikä melua kuulunut. Ei se meluakaan hitaasti pyöriessään.
Puun takaa: ”Myllyt ovat aivan uusia, en paremmin tunne niiden tekniikkaa. Väittävät näitä uusimpia hiljaisemmiksi. ”
Tuulivoiman edustajilla on paljon muitakin värittyneitä juttuja. Kehitys riippuu tietysti vertailukohdasta, mutta kuten sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla kerrotaan, uudet myllyt ovat kertaluokkaa isompia ja tehokkaampia kuin vanhat. Siksi myös meluvaikutus on kertaluokkaa aiempaa isompi ja suojaetäisyys pitäisi olla stm:n mukaan vähintään 2 km lähimpään myllyyn.
Puun takaa: ”Jos asiaa katsoo pelkästään metsänomistajan näkökulmasta, myllyille on rakennettu tasokkaat tiet ja mahtavat kääntöpaikat, joita voi hyödyntää puunkorjuussa.”
Toivottavasti voi, koska hehtaarin kenttä per mylly on aivan käsittämätön. Tuttavallani on oma mylly ja on siksi käynyt keski-euroopassa tutustumassa niihin. Siellä pystytys hoidetaan paljon pienemmällä tienrakentamisella kuin täällä.
Puun takaa: ”Puunkasvatukselle ei ole rajoitteita, sillä 30 metrin puunkorkeudella ei tämän kokoluokan myllyille ole mitään merkitystä ”
Ellei sitten matalataajuinen melu häiritse metsätöitä tekevän kroppaa. Toiset ovat sille herkempiä kuin toiset. Talvella täytyy varovainen myös siksi, ettei lavoista lennä jääkokkareita. Tosin eipä niitä muulla tavoin voi varoa kuin pysymällä riittävän kaukana eli kilometrin päässä myllyistä.
Antonin esillä pitämän sukupuuttoaallon myötä olisi kiinnostava tietää, miten melu ja magneettikenttä vaikuttaa luontoon tuulipuistossa, kun myllyjen vaikutusalueen pinta-ala alkaa jo Suomessakin olla merkittävä.
Ainakaan kannatusluvuissa ei ole merkittävää muutosta tapahtunut.
http://www.taloustutkimus.fi
/tuotteet_ja_palvelut/puolueiden
_kannatusarviot/puolueiden
-kannatusarviot-2014/Taitaa olla menossa vaalistrategioiden hionta. Kuulostellaan, millaisilla näkemyksillä äänet yritetään kerätä. Pieni oppositiopuolue saa tuohon työrauhan toisin kuin isommat puolueet.
Ainakin silloin, kun ropelin nopeus on n. 10 r/min tai enemmän. Kun ne pyörii n. 15 r/min humina kuuluu selvästi n 1,5 kilometrin päähän.
Kuinka lujaa se pyöri, kun ääntä ei kuulunut? Sen mitä itse olen myllyjä käynyt kuuntelemassa, vajaaseen kilometriin kuuluu lapojen humina selvästi. Vaihteiston hurina alkaa kuulua selvästi jossain 700 m päässä. Tietysti tuulen voimakkuus ja olosuhteet vaikuttaa paljonkin, ehkä myllyjen tyyppikin.
Tästä vähän mittakaavaa tuohon raskaasti tuettuun tuulivoimapuuhasteluun:
”Äänekosken tehdas on niin valtava, että pelkästään sen tuottama uusiutuvan energian lisäys on lähes kaksi kertaa suurempi kuin Suomen nykyinen tuulivoimatuotanto.”
http://www.mtv.fi/uutiset/talous
/artikkeli/selluinvestoinnit-
lisaavat-vauhdilla-uusiutuvaa
-energiaa/4668924AR: ”No katsoppa sieltä Metlan tilastoista ensinnäkin avohakattu pinta-ala ja sen jälkeen kaikki uudistustavat. Vaikka viime vuodelta. Saatat ihmetellä montakin asiaa.”
Ihmetellään. Jaetaan Suomi kahteen osaan. Pohjoisessa (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) mäntyä käytetään runsaasti, eikä kuusettuminen ole ajankohtainen keskustelunaihe. Sen sijaan etelässä luvut (osuus pinta-alasta) näyttävät seuraavilta:
Mänty 30%, kuusi 66%, muut 4%.
Kuusen ja muiden (käytännössä koivu) osuus vastaa melko tarkasti rehevien kasvupaikkojen osuutta metsätalouden käytössä olevasta maaperästä. Kun kuitenkin 2/3 alasta uudistetaan kuuselle, tarkoittaa se kuusta kuusen perään-ilmiötä eli metsän terveydelle vahingollista toimintaa.
AR: ”Tuosta kuusia liian karulla asiasta sanoisin, että täälläpäin suurempi ongelma on se, että mänty on arvottu liian rehevään enkä tarkoita nyt räkämänniköitä.”
Noin on tosiaan takavuosina tehty, mutta se tuskin on enää merkittävä ongelma. Toisaalta, mitä merkitystä asialla on tarkasteltavan asian kanssa? Jos löydetään isompi ongelma kuin kuusen istutus hirvivaaran takia männyn maalle, poistuuko hirviongelma tällä tavoin?
A. Jalkasen kommenttiin totean, että molemmat kannattaa lukaista, niin saa hyvän pohjan asioiden pohtimiseen.
Hemputtaja on oikeassa laittomuuden suhteen. Laki on usein tulkinnanvarainen ja joku niitä tulkintoja tekee. Ellen kuitenkaan väärin muista, tutkimus oikeuttaa metsälain soveltamiseen.
Jees: ”Glalle kommentoisin senverran ettei kyllä oikein olisi Corollalla pärjäillyt tai ainakin olisi saanut tepastella paljon enemmän kun metsäkäyntejä tekee.”
Jokainen omien tarpeidensa mukaan. Siinä kun minulla loppuu tie, ei ajouraa pitkin olisi järkeä jatkaa edes maasturilla. Toki sillä 200 m pidemmälle pääsisi, mutta tuon verran pidempään jaksan kyllä raivuria kantaa. Jollen jaksa, ajatan siihen hiekkaa sen verran, että tie henkilöauton kantaa.
Jos sinulla on käveltävää enemmän, joudut miettimään omista lähtökohdistasi. Yritin sanoa, ettei ole hyvää tai huonoa autoa. Jokaisella on omat vaatimuksensa, joihin pitää sopiva kalusto löytyä.
Jees: ”Kyllä se katumaasturi vain hiukan paremmin umpihankeenkin pistelee menemään.”
Niin menee. Hieman paremmin. Ehkä 5 cm saa olla lunta enemmän tiellä.
Jees: ”Toki ymmärrän Glata kun hän laskee niin tarkkaan että voiko edes lähteä metsään päin.”
Huvikseni en parin viikon välein kävelylenkille omaan metsään mene. Kuten laskelmistani muistat, sinulla menee kantorahat kokonaan ajomatkoihisi.
Jees: ”Poltinpuita tosin vain mutta kun se taas takaa että pystyn ajamaan sillä ”ökymaasturilla”. Ettei ninkö kulu pirtin lämmitykseen öljytuotetta vaan mieluummin auton tankkiin.”
Kärry minullakin yleensä on mukana, kun metsässä käyn. Tulee rangat paluukuormana. Tosin ökymaasturiin en säästöjä hukkaa, kun vähemmälläkin puut metsästä saan kotiini.
Jees: ”Enkä ny yhtäkkiseltään käsittänyt mitään mikä ny sitten siellä nelikon valinnassa nin kovasti sähköä kuormittaa.”
Useissa testeissä on todettu, että kytkeytyvien nelivetojen järjestelmät ovat kovin heppoisia. Kun autoa vähänkin vaativammissa oloissa käyttää, joko järjestelmä lyö nelivedon pois päältä tai sitten se alkaa toimia huonosti. Tuollaiset nelivedot on siis tehty avustaviksi järjestelmiksi helpoissa olosuhteissa, ei vaativaan käyttöön.
UM: ”Yhdyn mielelläni kantaan, että mitä harvempi metsä, sitä suuremmat mahdollisuudet luontaiseen taimettumiseen.”
Tiheyden lisäksi puulaji vaikuttaa. Tiheydeltään jaksollisen kasvatuksen näkökulmasta tavanomaiseen koivikkoon voi kasvaa ylitiheä kuusikko, kun taas vastaavan kuusen alla ei kasva mitään.
UM:”Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?”
Onhan tutkijoiden koealoja olemassa. Ne eivät ole laittomia.
UM: ”Millaiseksi muodostuu optimaatinen tiheys jk-metsässä? Miten määritellään tiheys?”
Kannattaa lukea Erkki Lähteen uusin kirja.
