Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Ympäristökeskuksen sivuilla ilmoitetaan yhdyskuntien fosforipäästöiksi 4,9% ja haja-asutuksen 12,7%. Typen osalta luvut ovat 16,8% ja 4,2%. Kun tarkastellaan kokonaiskuormitusta, minä en ainakaan osaa typpeä ja fosforia summata yhteismitalliseksi. Lisäksi jätevedessä on muitakin vesistöjä kuormittavia tekijöitä kuin P ja N.

http://www.ymparisto.fi/fi
-FI/Kartat_ja_tilastot/
Vesistojen_ravinnekuormitu
s_ja_luonnon_huuhtouma

En myöskään tiedä, onko aiheesta olemassa toinenkin totuus ympäristökeskuksen totuuden lisäksi.

Timppa: ”Vuosikymmenten aikana kehittynyt tyyli olla valmiina reagoimaan koko ajan, kaiketi auttoi tällä kertaa välttämään onnettomuuden.”

Hyötysuhde on melko heikko, jos hirvikolareiden välttämiseen tarvitaan vuosikymmenten mittainen harjoittelu.

”Jatkossa alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvikannan hoidon tarkemmista tavoitteista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Näin alueelliset erityispiirteet tulevat huomioitua aiempaa paremmin ja eri tahojen vaikutusmahdollisuudet paranevat.”

Lain mukaan sidosryhmillä on oikeus tulla kuulluksi, mutta valtaa ei heillä edelleenkään ole. Vaikutusmahdollisuudet ehkä hoitosuunnitelman myötä paranee, mutta paljonko se vaikuttaa päätöksiin, siihen ei haluta ottaa kantaa.

”Hirvivahingot ovat vähentyneet viime vuosina. Viime vuonna niitä oli jälleen vähemmän kuin sitä edellisenä. Vuonna 2013 maksettiin noin 870 000 euroa korvausta hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista.”

Tuosta voi päätellä, että hirvivahingoilla tarkoitetaan vuosittain korvattavaa vahinkojen määrää. Sillä ei tarkoiteta määrää, joka Suomessa on hirvien vahingoittamaa, esim. hirvien vahingoittaman puuston määrä. Autot korjataan tai uusitaan ja viljelyt uusitaan vuosittain, joten ne vahingot eivät kumuloidu.

Timppa kertoi hidastavansa hirvimerkin vaikutusalueella. Kerrotko vielä, paljonko hidastat ja kuinka lujaa ajat tavanomaisella talvirajoitetulla päätiellä, jossa on 80 km/h nopeusrajoitus?

Liikenneturvallisuudesta tiedämme sen, että nopeuden muutos on merkittävä liikenneturvallisuuteen vaikuttava asia. Teho perustuu kuitenkin siihen, että alemmalla nopeudella onnettomuuden seuraukset ovat lievemmät. Onnettomuuksien määrään ei kohtuullinen nopeuden muutos juurikaan vaikuta. Tilastoihin asia kuitenkin vaikuttaa siten, että kuolemaan johtanut onnettomuus saattaisi alemmalla nopeudella muuttua loukkaantumiseen johtavaksi jne.

Nygrenin väitöskirjan perusteella tiedämme, että hirvikannan arviointi on epätarkkaa, joten Timppana olisin etsinyt syytä kolarien määrän nousuun myös hirvikannan koosta.

Rattijuoppojen vaikutus ei liity millään tavalla hirvikantaan. Tämän hetken painopiste liikenneturvallisuustyössä on alkoholi, iäkkäät kuljettajat sekä ajonopeudet. Hirveä ei edes mainita. Kun katsotaan kuolemaan johtaneita tapauksia, hirvi on kieltämättä pieni tekijä muihin verrattuna. Silti hirvestä aiheutuu niin paljon vahinkoa, ettei kantaa ole syytä säilyttää nykyisellä tasolla.

Itärajan takaa tulevia hirviä on turha syyttää tilanteesta. Kyse on siitä, että täällä on päätetty hirvien tavoitekannaksi 2-4 yksilöä/1000ha. Tuon päätöksen tekijät ovat vastuussa niistä vahingoista, jotka syntyvät kestävän hirvikannan lisäksi. Vaellushirviä ei pidä syyttää, koska hirvikanta on asetetussa tavoitteessa ja monin paikoin hirvikantaa halutaan jopa vahvistaa.