Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tanelin kommentti nopeusmittarille asetettavista vaatimuksista pitää paikkaansa. Käytännössä mittarit kuitenkin näyttää maantienopeuksissa n. 5 km/h liikaa. Jos kerrankin on ajanut nopeusnäyttötauluun autollaan, virheen tietää ja jatkossa asian osaa ottaa huomioon. Ei minusta ole kovin iso riesa. Sillä, heittääkö mittari 4 vai 7 km/h ei ole mitään merkitystä.
Jees: ”Ja Gla, en minäkään niihin tolpille ylinopeutta aja joten sen tilaston voit kyllä heittää roskiin täysin turhana tilastona.”
Kannattaa ottaa asioista selvää, ennenkuin muodostaa mielipiteen. Ajonopeustilasto tehdään LAM-pisteillä, joiden olemassaoloa et aina edes huomaa.
Minä en ala kinata Liikenneviraston tilastoja vastaan. Ehkä tunne nopeuksien noususta selittyy sillä, että iän myötä oma kyky tunnistaa riskejä on parantunut ja se on vaikuttanut niin omiin ajonopeuksiin kuin myös kokemukseen muiden ajonopeuksista.
Jollei jäsenyyden peruminen ole mennyt perille, yksi normaalia hyvää tapaa noudattava puhelinsoitto riittänee tuon asian hoitamiseen. Jostain syystä kuitenkin tietty osa porukasta näkee satasen laskussa kammottavia mörköjä ja sydämessä herää suunnaton halu holhota omista asioistaan huolehtimaan kykenemättömiä. Toivottavasti loogisuutta riittää muihinkin epäkohtiin vastaavalla innolla.
Omassa palkkatyössäni saan säännöllisesti aiheettomia laskuja, mutta vielä ei ole tullut mieleeni ilmoittaa niistä kilpailuvirastolle ja kertaakaan ei ole asian oikaisemisesta aiheutunut merkittävää vaivaa.
Jees: ”…kun se toinen auto sitten painottuu enemmän metsätalouden kalustoon niin aina löytyy sopivaa kiesiä nurkista. Toivottavasti.
…
Pitelen sitä enemmän nurkka-ajossa lähimetsien koluamiseen.
…
Ensinkin on verotuksellisesti asiallista ja selkeää pitää auto metsätalouden kalustossa mukana.”Tarkoitatko, että avolavasi on metsätalouden kalustossa mukana? Miten verottaja on tämän hyväksynyt etenkin, kun uudenkin auton ostit myös metsäajoja varten?
Jees: ”Toisteksi en omista metsää vain ihaillakseni sitä vaan yritän sieltä vuosittain saada myös rahaa. Ja kansantaloudellisesti on kait myös edullista pyörittää rahaa eikä makuuttaa sitä. Kolmanneksi minulla on siihen varaa. Mielestäni siihen kahden auton pitoon uskoisin aika monella kahta tulon (ja menon) lähdettä hallinoivan olevan. Ei ne nyt kyllä NIIN paljon maksa eivätkä kuluja kerrytä.”
Palkkatyössä käyvällä voi hyvinkin olla mahdollisuus pitää kahta autoa ja onhan monilla esim. moottoripyörä tai vene auton lisäksi. Kyse onkin siitä, lisääntyykö metsästä saatavat tulot auton kuluja vastaavan määrän verran eli onko kahden auton pito kannattavaa. Kun sinä ajat Touaregilla metsäajoja, väitän sinun makuuttavan avolavassasi rahaa turhaan, joten vaikka metsästä yritätkin rahaa saada, kahden auton pito etäännyyttää tuon tavoitteen saavuttamista.
Kun riskeistä puhutaan, ymmärtääkö ihan varmasti niiden merkityksen oikein.
Osa asioista vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen, osa seurauksiin ja osa molempiin. Esim. turvavyön käyttämättä jättäminen ei lisää todennäköisyyttä ajaa kolari, mutta kolaritilanteessa se pahentaa seurauksia. Ajonopeuden nosto saattaa tilanteesta riippuen lisätä kolarin todennäköisyyttä, mutta suurin vaikutus sillä on kolarin seurauksiin. Nopeuden nosto lisää henkilövahingon riskiä nopeuden muutoksen kolmannessa potenssissa, joten 10-15 km/h ylinopeudella on merkittävä vaikutus. Itse asiassa sillä on suhteessa suurempi vaikutus kuin rattijuoppoudella.
Mitä olisi kolarin estämisen todennäköisyyteen ja kolarin seurauksiin vaikuttanut, jos ns. syytön osapuoli olisi ajanut 10 km/h hiljempaa. Paljonko väistön kaarresäde kasvaa nopeuden muutoksen vaikutuksesta ja mitä nopeuden muutos vaikuttaa törmäysnopeuteen. Jos noinkin tavanomainen asia kuin 90 km/h ajonopeus 80 km/h rajoitusalueella tuntuu arjessa merkityksettömältä, kannattaa miettiä, kummalla lähtönopeudella mielummin ajaa tilanteeseen, jossa kolmion takaa tullaan eteen tai jope tekee itse havaintovirheen metsätyöpäivän päätteeksi.
Moni selittää ylinopeuksia sujuvuudella, mutta lisääntyykö vai väheneekö liikenteessä ohitustarve, jos ajaa 10-15 km/h ylinopeutta. Liikenneviraston seurantamittausten mukaan kesärajoitusten aikaan suurin osa ajoneuvoista pääteillä noudattaa rajoitusta. Ylinopeutta ajava siis heikentää sujuvuutta, koska nopeus poikkeaa enemmistön nopeudesta. Talvirajoituksilla hiukan yli puolet ajaa ylinopeutta. mutta 10-15 km/h ylinopeutta ajava kuuluu jo selkeään vähemmistöön. Nämä tiedot perustuvat Liikenneviraston n. 300 kpl 24/7 toimivien automaattisten mittapisteiden tietoihin, joten datan määrä on sen mukainen ja vuodessa 35 tkm ajavan omat näkemykset ovat kovin heikot tämän tietomäärän rinnalla.
Olisipa minullakin varaa tuollaiseen järjestelyyn.
Samaa mieltä ulkonäöstä ja korotettuna varmaan käyttökelpoisuudestakin. Vuoden auto-valinta ei kuitenkaan anna yksittäiselle kuluttajalle mitään lisäarvoa. Ainoastaan markkinointi hyötyy tittelistä.
Passat on liki 4,8 m pitkä ja yli 1,8 m leveä. Tuon kanssa alkaa olla ongelmia parkkipaikoilla ja autotalliinkin saa ajaa tarkasti, ettei peili osu ovenkarmiin. Se ei lisää arjen mukavuutta.
MJO: ”Ihan yhtä naurettava syytös, kuin syylistäisi alkon myyjää suomen alkoholiongelmista tai R-kioskin myyjää tupakan aiheuttamista sairauksista.”
Kyse on siitä, pitäisikö hirvikolareiden määrää saada vähennettyä ja onko hirvikannan alentaminen ensisijainen keino. Vai yritetäänkö ohjata huomio mielummin R-kioskin myyjän rooliin kuin asiasta puhumisen.
Metsuri motokuski: ”Onhan se valitettavaa tuollaine tapaus kun mehtäukko yllä kirjoitti. En tiedä korjaantuuko se kokonaan sittenkään vaikka nykyinen hirvikanta pienenttäisiin kuinka pieneen. Aina kun hirviä jossain on niin vahinkoja saattaa syntyä.”
Ei, kyse ei hirvikannan alentamisessa ole siitä, että vahingoista päästäisiin kokonaan eroon. Vain metsästäjät jostain syystä ottavat tuon binäärikortin säännöllisesti esiin aiheesta keskusteltaessa.
Kyse on siitä, että vahinkojen määrää saataisiin alennettua. Kun kaikki olemme yhtä mieltä siitä, ettei liikenteessä tapahtuvat tragediat ole hyvä juttu, mikä estää muodostamatta mielipidettä, jonka mukaan hirvikantaa pitäisi leikata? Saisiko tähän selvää vastausta?
MJO:lle ja suorittavalle portaalle vastauksena: Olen ilmoittanut havainnoistani paikalliselle seuralle ja tehnyt vahinkoilmoituksen metsäkeskukselle. Noihin en mitään jäsenyyttä tarvitse. Sillä, että liittyisin seuraan ei kuitenkaan hirvien tavoitekantaa laskettaisi yhtään. Tavoitekannan ja nykytilan suhdehan antaa raamit kaatolupien määrälle. Metsästäjät eivät tällä hetkellä halua alentaa hirvikantaa, vaikka liikenteessä tapahtuu 1500 kolaria ja määrä on ollut muutaman vuoden ajan kasvussa. Kasvu, jota suorittava porras nimittää lieväksi, on vuonna 2013 ollut 27% vuoteen 2011 verrattuna ja luultavasti jatkuu 2014 osalta. Se nähdään, kunhan tilastot valmistuvat.
Metsästäjillä tuntuu olevan auringontarkat tiedot alueen hirvikannasta, silti kaipaatte lisää havaintoja. Miksi, ettekö luotakaan omiin tietoihinne? Entä onko syytä epäillä, että hirvikolareiden dokumentointi olisi jollain tavalla puutteellista vai eikö tieto kulje hirvikannasta päättäville saakka?
Vastuu on helppo ulkoistaa syyttämällä minua käsien nostelijaksi ja sormella osoittajaksi, joka ei tee asialle mitään. Valitettavasti järjestelmä on kuitenkin luotu sellaiseksi, että valta on vain ja ainoastaan metsästäjillä. Reaktionne olisi oikea, jos väittäisitte riistanhoidon tavoitteiden asetannan olevan kunnossa. Ette kuitenkaan ota kantaa tuohon, vaan ohjaatte huomion täysin epäolennaisiin asioihin. Syy on täysin ymmärrettävä: Hirvikanta määrää hirvikolareiden määrän, ettekä millään tavoin voi sanoa 1500 hirvikolarin olevan ok. Ei käy kateksi niitä, jotka tuollaisen ristiriidan kanssa joutuvat elämään.