Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Selonteosta poimittua: ”Selonteon valmistelua ohjasi hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä liikenneministeri Merja Kyllösen johdolla.”
Sama kaveri siis, joka puolusti kallista ja epäoikeudenmukaista, kansanvälisen teknologiateollisuuden lobbaamaa gps-valvontaa jopa siinä määrin, että haukkui järjestelmän heikkouksien arvostelijat unohtaen, että hallitusohjelmaan oli kirjattu ainoastaan tarve selvittää gps-pohjaisen verotuksen käyttöä. Tarkoitus ei ollut ajaa verotusta kilometriveroon perustuvaksi.
Näin meillä toimii vasemmistovetoinen, urbanisoitunut politiikka, jossa näkemykset perustuvat taksilla ajeluun ja muihin veronmaksajien kustantamiin matkoihin. Ei ole Merjaa näkynyt polkupyörän selässä.
Panu: ”Vuonna 2022 autot kulkevat sähköllä.”
Suomessa autojen keski-ikä on yli 10 vuotta ja romutusikä liki 20 vuotta. Tällä hetkellä sähköautojen markkinaosuus on olematon. Vuonna 2022, noin 8 vuoden kuluttua siis, tänä vuonna ostamasi polttomoottorilla varustettu auto ei ole edes keski-ikäinen. Ei edes Helsingissä. Näin ollen vuonna 2022 liikenteessä ylivoimaisesti suurin osa on periaatteessa ihan samanlaisia autoja kuin nytkin. Aivan kuten vuosimallin 2006 autotkin ovat. Kulutukset ovat nykyään hiukan alemmat kuin 2006, mutta käytännössä ilmoitettujen normikulutusten alenemisesta 2/3 perustuu mittaustavan porsaanreikien hyödyntämiseen ja 1/3 tekniseen kehitykseen.
Liikennepoliittinen selonteko tarjoaa hyvät asetelmat kevään vaalikeskusteluille. Tavoite on hyvä, autoliikenteen määrä itsessään ei tuo hyvinvointia. Olennaista on toteutustapa. Siksi ei ole samantekevää, päättääkö tulevaisuudessa ohjelman toteutuksesta vihreät ja vasemmisto vai joku muu. Näissä asioissa tuntuu päättäjiltä unohtuvan kokonaan se, että Suomessa merkittävä osa teollisesta tuotannosta sekä raaka-aineiden ja energiantuotanto lähes kokonaan sijaitsee kehä III:n ja muiden suurten kaupunkien ulkopuolella. Niiden osuus Suomen bkt:sta on merkittävä, joten näiden alojen toimintaedellytyksistä täytyy pitää huolta. Se, että suurissa kaupungeissa asuvien tekemistä matkoista valtaosa liittyy muuhun kuin ansiotyöhön tai opiskeluun, ei anna aihetta romuttaa Suomen taloutta näköalattomilla päätöksillä.
”jos haluaisi nähdä merkittäviä hirvituhoja niin pitäisi tosissaan soitella vinkkejä jos joku tietäisi niistä.”
Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/
Kuva/?imageId=890&index=0Enää tosin on turha tulla katsomaan, kun koivut on raivattu maahan. Näin hirvituhot saadaan vähentymään.
Metsäsuunnitelma parin vuoden takaa muuten neuvoo tuolla uudistamaan rehevät kuusikot koivulle ja keskikarkeat mt-kuusikot männylle, joten ainakaan neuvontaa ei voi hirvipelon lietsonnasta syyttää. Noilla näytöillä omistajalla on kuitenkin totinen paikka päätöstä tehdessään. Raivaamattomuudestakaan ei voi tuon kuvion kohtaloa syyttää. Vai onko vika tällä kertaa liiassa harvuudessa? Tai ehkä kyse on vain turhasta huolesta, kun Jessen mielestä koivuista olisi voinut kasvaa kelpo puita.
Suorittava porras: ”Autuaasti unohdetaan se , että hirvien elinolosuhteet paranivat huimasti samanaikaisesti metsänkasvatuksessa tapahtuneen kehityksen seurauksena. Tämän tekijän vaikutusta kukaan ei osannut arvioida ennakkoon .”
Sekin puoltaa hirvikannan elinvoimaisuutta, vaikka kantaa pudotettaisiin. En tiedä, mitä 70-luvulla ajateltiin, mutta siitä on 40 vuotta aikaa ja ainakin nyt nuo asiat tiedetään ja ne on mahdollista ottaa huomioon. Tosin edelleenkään hirvikannan tavoitekokoa ei päätetä taimikoiden määrien perusteella, vaan metsästäjille turvattavan saalismäärän perusteella.
Suorittava porras: ”Hirvikannan puolittaminen vajaan vuosikymmenen kuluessa on vertaansa vailla oleva suoritus .”
Tarkoitat, että riistahallinnon 10 vuotta rakentama virhe saatiin korjattua 10 vuodessa. Eihän tuosta seurannut esim. liikenteessä kuin kymmeniä kuolleita, satoja loukkaantuneita ja tuhansia omaisuusvahinkoja nykyisen tason lisäksi. Vertaansa vailla oleva suoritus, kun vuonna -96 otettiin tavoitteeksi nolla kuolemaa ja vakavaa loukkaantumista.
Suorittava porras: ”Jotkut ovat ”onnistuneet” hävittämään hirvet alueiltaan lähes yhdettömiin. Toiset puolestaan pitävät halusta tai tahtomattaan
alueellaan yllä korkeampaa hirvitiheyttä , jotta keskimääräinen 2-3 eläimen tiheys / 1 000ha toteutuisi .”Juurihan sanoit, että hirvet ovat niin liikkuvaisia, että tyhjiöt täyttyy rajan takaa olevilla tulijoilla niin tehokkaasti, että ilman metsästystä seurauksena on hetkessä ylisuuri hirvikanta. Jos puheet pidetään linjassa, tuo ongelma ratkeaa ihan itsestään.
Suorittava porras: ”Eipä taida mikään harrastajaryhmä vastaavia kuluja joutua kustantamaan.”
Tiedetään, että hirvikanta korreloi onnettomuuksien määrän kanssa, mutta silti metsästäjät eivät suostu pudottamaan hirvikantaa ”niin alas kuin luonnon kannalta on mahdollista.” Se, että muutkaan harrastajat eivät joudu pelastustoimen kuluja maksamaan ei kumoa sitä, etteikö vastoin puheitasi metsästyksestä aiheutuisi kuluja, joita metsästäjät eivät maksa.
Rattijuoppoja en tämän asian käsittelyyn halua sotkea, vaikka liikenteessä paljon yhtäläisyyksiä hirvipolitiikkaan onkin.
http://yle.fi/uutiset/sanna_
ukkola_tielle_murskaantu
nut_elama/7486019Suorittava porras: ”Kerrataan vielä , että hirvien jahtaaminen ”virkamiestyönä” maksaisi nykyoloissa 150milj. ekua vuodesa .”
Toki asioille saadaan hintalappu laskettua, kun kaikki tehdään kalleiman mukaan. Kun riistahallinto on onnistunut ajamaan itselleen lain, jossa valta ilman vastuuta on vain sillä itsellään, toiminnan merkityksen hinnoittelu tuolla tavoin ei ole asiallista.
Suorittava porras: ”Edelleen kertauksena…Hirvikantaa lähdettiin pelastamaan sukupuuton partaalta . Tämä oli seurausta liiallisesta
metsästyksestä .”Entä sitten? Nykyisen kannan pudottaminen kolmanneksella ei ajaisi hirviä sukupuuton partaalle.
Suorittava porras: ”Metsästäjät maksavat hirvivahinkojen lisäksi oman toimintansa hallinnolliset kulut täysimääräisinä (=”riistakeskusmafiankin”). Verovaroja harrastus ei kuluta lainkaan .”
Metsästäjät eivät korvaa hirvivahingoista kuin pienen osan. VTV:n raportissa liikenneonnettomuuksien kustannukset ovat 29-kertaiset metsästäjien korvaamiin metsätalouden vahinkoihin verrattuna. Lisäksi raportin mukaan metsätaloudelle on aiheutunut kolminkertaisesti vahinkoa, jota ei ole korvattu.
Lisäksi kustannuksia aiheutuu mm. pelastustoimelle ja ne rahat menee verovaroista.
Timppa, hirvituhokorvaus on korvaus aiheutetusta vahingosta. Se ei ole tulonsiirto. Puuntuottajalle on aiheutunut vahinkoa, jota korvataan. Puuntuottaja ei saa tuossa itselleen penniäkään ylimääräistä rahaa vaan päinvastoin. Sinun ja yhteismetsäsi ajatuksista en tiedä, mutta minun mielestäni kannattavampaa on kasvattaa laadukasta puuta kuin syöttää ne hirville korvausten toivossa.
Muutama esitti, että kirjanpainajat, myyrät ja paljasjuuritaimet aiheuttavat enemmän vahinkoa puun laadulle kuin hirvet. En ole tilastoista tarkistanut, pitääkö väite paikkaansa. Kiinnostavaa on kuitenkin se, mitä noiden tekijöiden seuraukset vaikuttavat metsätalouteen. Jos samaa logiikkaa seurataan kuin millä hirvivahinkojen merkityksettömyyttä perustellaan (teollisuus saa tarvitsemansa puut muutenkin), nuokaan tekijät eivät heikennä metsätalouden kannattavuutta. Allekirjoittaako tämän joku? Minä en allekirjoita. Ne heikentävät kannattavuutta ihan samalla tavalla kuin hirvituhotkin.
Ammatti Raivooja: ”Minkä vahingon? Nollasummapeliä niinkuin sanoin. Nämä rahat vain tasaavat puuntituloja, mitäänhän ei varsinaisesti menetetä.”
Vahingon, joka on aiheutunut metsätaloudelle hirvistä. Vaikka rahoilla puunmyyntituloja tasattaisiinkin, ei korvausrahat taivaasta tipu, eikä ne ole kansantaloudelle eduksi.
Jos kuitenkin huomioidaan metsätalouden vahingoista 70% eli sama kuin kestävästä hakkuumahdollisuudesta nyt käytetään, edelleen vahingot ovat 2,7-kertaiset hirven lihan arvoon verrattuna. Jos otetaan mukaan myös ei-korvatut metsätalouden vahingot samalla osuudella, saadaan kertoimeksi 2,9.
Ammatti Raivooja: ”Vahinkoa kun kun määritetään niin eikö yksi reunaehto ole sille, että puulle voidaan menetetyle puule voidaan laskea joku arvo niin siitä olisi joku maksanu jotain?”
Siksi huomioin vain 70% metsätalouden vahingoista.
Ammatti Raivooja: ”Ei jokaisen puun kohdalla minkä raivuri kaataa maahan tai hirvi syö, voi laskea tulevaisuusarvoa kun ei sitä olemassa jokaiselle puulle.”
Siksi korvaukset lasketaankin pinta-alakohtaisesti, ei puukohtaisesti.
Ammatti Raivooja: ”Nykyinenkään ei uhkaa metsäteollisuutta sillä raaka-ainetta kyllä riittää kunhan hoidetaan taimikot siellä missä niitä kasvaa, että korjuu kannattaa.”
Merkittävä osa koivusta kasvaa sekapuuna kuusitaimikoissa hoitorästien ansiosta. HIrvimiehiltä usein unohtuu, että taimikoiden hoitovaatimus koskee myös kuusikoita. Silloin koivun määrä alenee ja hirvien syöntipaine ohjautuu nykyistä enemmän koivikoihin ja männiköihin.
Ammatti Raivooja: ”Korjuu kannattaa myös järeässä hirvituhon kohtaamassa männikössä kun se laitetaan energiaksi.”
Kannattavuutta voi arvioida niin, että saadaanko korjuukulut kuitattua puiden hinnalla. Kannattavuutta voi myös arvioida laskemalla investoinnille korko. Järeän männikön hakkaaminen energiaksi ei taatusti ole kannattavaa etelässä 0,5% suuremmalla korolla. Pohjoisessa mennään nollakorolla.
