Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ammatti Raivooja: ”Taisit silti jättää laskelmaan kasvutappioiden teoreettisen arvon.”
Otin mukaan rahat, jotka on vahinkojen seurauksena maksettu. Maksamattomia vahinkoja on VTV:n raportissa kolminkertainen määrä maksettuihin verrattuna.
Voit toki halutessasi huomioida metsävahingoista vain 70%, koska hakkuumäärät ovat tällä hetkellä tuon verran kestävästä hakkuumahdollisuudesta. Suhdetta hirvenlihan arvoon se ei kuitenkaan heilauta yhtään mihinkään.
Ammatti Raivooja: ”Epävarmuus harrastuksen jatkuvuudesta saa etsimään muuta tekemistä. Pyyntiluvista luopuminen johtaisi totaaliseen anarkiaan missä toisaalla olisi kannan kasvattajia ja toisaalla vähentäjiä. Minkäänlaisia arvioita ei saisi enää kannan koosta.”
Minä en kannata pyyntiluvista luopumista. Nykyisessä systeemin merkittävin vika on se, että se määrittelee hirvikannan tavoitekoon liian suureksi.
Saanko perustellun mielipiteesi hirvikannan vähimmäiskoosta, jotta metsätysmahdollisuudet ja toiminnan jatkuvuus vaarantuisi?
Jos raportissa esitetystä laskelmasta jätetään metsätalouden ei-korvatut vahingot pois, konkreettisia kustannuksia aiheutuu 2,7-kertainen määrä lihan arvoon verrattuna.
Se, että joidenkin ajoittaiset metsästystauot ovat isompi ongelma kuin liikenne- ja metsätalouden vahingot, on mielestäni paljon puhuva metsästäjän kannanotto ja antaa aihetta tarkastella metsästyslaissa mainittua vahinkojen kohtuullisuuden määritelmää.
Ammatti Raivooja: ”Taloudellisuuden parantamisella voidaan saada muutama euro mutta e. 30% vähennys hirvenlihassa on 30 miljoonaa euroa. 7 miljoonaa kiloa x 15e/kg – 30%.”
Millaisen päättelyketjun tuloksena päädyit muutamaan euroon?
Hirvenlihan arvo voi pudota määrän vähentyessä, mutta samalla putoaa myös vahinkojen määrä. VTV:n raportissa vahinkojen arvo oli nelinkertainen hirvenlihan arvoon verrattuna, joten tilanteessa, jossa hirvikantaa ei alenneta, lihaa kannattaa syödä hartaasti sen todellinen arvo muistaen.
Ammatti Raivooja: ”Olen suorittavan kanssa samaa mieltä, että se kanta ei voi olla liian alhainen tai muuten harrastus loppuu ja sitten jos kanta räjähtääkin niin ei ole enää ampujia.”
Mikä on mielestäsi liian alhainen kanta?
Ammatti Raivooja: ”Mulle on itsestäänselvyys, että se laitetaan koivulle.”
Eli et vertaa kuusta ja koivua, vaikka ihmettelit, miksi noita ei pidä verrata.
Ammatti Raivooja: ”Liiketoimintaan liittyy aina riskejä ja silti metsätalous on ainakin vielä ihan kannattavaa. Se mikä se kanta pitäisi olla on muiden päätettävissä ja nyt toimitaan ja tehdään päätökset sen mukaan.”
Osaatko sanoa edes yhden syyn, miksi riskejä ei pitäisi pienentää ja näin parantaa kotimaisen taloudellisen toiminnan kannattavuutta?
Ammatti Raivooja: ””Ei kuusta tarvitse koivuun verrata” mitä ihmettä?”
Tavoitteena on mahdollisimman kannattava metsätalous, eikä välttää kaikkein huonoin ratkaisu. Ota esimerkiksi vaikka lahon kuusikon uudistaminen. Mitä enemmän lahoa, sitä suuremman hirvikannan se mielestäsi kestää, jos kuusta verrataan koivuun. Eikö vain, että tuo on täysin väärä lähtökohta?
Ei kuusta koivuun tarvitse verrata. Ainoa olennainen asia on se, että hirvikanta pidetään niin alhaalla, että riskit niin liikenteessä kuin metsätaloudessakin pysyy metsästyslakiin kirjatun mukaisena eli kohtuullisena. Tällä hetkellä hirvikolareita ajetaan yli 1000 kpl vuodessa ja suunta on nouseva. Mielestäni se ei ole kohtuullista, kun vastapainona on vain halu turvata metsästäjille hyvä saalis.
Ammatti Raivooja: ”Kannan ttiputtminen lähivuosien aikana sinne 10000 kieppeille olisi melkoinen lahtausurakka. En jaksa uskoa, että lähivuosina näin kävisi. Hirviriski vain pienenisi, ei poistuisi.”
En tiedä, mistä otit luvun 10000. Et ainakaan minun kommenteistani.
Hirviriskiä ei pidä poistaa, mutta se täytyy pitää kohtuullisena ottaen huomioon hirvikannan elinvoimaisuus. Minun mielipiteeni on, että kantaa voidaa pudottaa nykyisestä n. 30% ja arvioida sitten tilanne uudestaan.
Ammatti Raivooja: ”Kannattaa varmaan kysellä jeessiltä metsänkasvatusohjeita.”
Jos aitaamiseen viittaat, Jees aitaa vain haapataimikot, ei koivikoita. Muilta osin olemme varmaan samaa mieltä kasvatustiheyden ja taimikonhoidon merkityksestä eli eri mieltä Jessen kanssa.
Ammatti Raivooja: ” En iha hoksinu millä väitteelle ei ole perusteita. Sun pitäs varmaan esittää jotain parempaa kuin vedota virhemarginaaliin.”
Väitteesi on, että ”Pelko on se vihollinen, ei hirvi. 80-90% istutuksista kun onnistuu hirvituhotutkimusten mukaan.”
En ole vedonnut virhemarginaaliin. Olen toistaiseksi turhaan pyytänyt sinulta täsmällistä tietoa esittämistäsi luvuista. Olen sanonut, mitä reunaehtoja 12% lukuun sisältyy ja että Saksan tutkimuksesta emme tiedä kuin luvut eli todellisuudessa emme tiedä yhtään mitään, koska emme tiedä, millä kriteereillä luvut on saatu.
Jos pelko on pahin vihollinen, on aiheellista pohtia, mistä pelko on syntynyt ja mitä sille on tehtävissä. Kun tällä hetkellä pyrkimys on vahvistaa hirvikantaa, minkä viestin riistahallinto mielestäsi antaa lahon kuusikon uudistajalle?
Ammatti Raivooja: ”Hirvikanta kun on samahko kuin 90-luvun alussa niin voidaan kait olettaa, että tuhot merkittävät tuhot olisivat laskeneet takaisin sinne 7 prosenttiin.”
Tiedämme, että vakavien tuhojen osuus 12% on saatu VMI:stä, jonka kriteerien takia osa tuhoista jää kirjaamatta. Tämän lisäksi lievempiä tuhoja on vastaavin kriteerein kirjattu 22%. Saksan tutkimuksessa mainitun luvun kriteerejä emme tiedä, joten edelleen alkuperäinen väitteesi on vailla perusteita. Sen kuitenkin tiedämme, että hirvikolarien määrä on kasvussa, joten koivun kasvattajan kannalta tilanne ei näytä hyvältä. Itselläkin on lähivuosien ohjelmassa muutama lahosta kärsivä rehevä kuusikkokuvio. Kun edellinen taimikko on syöty parissa vuodessa kasvatuskelvottomaksi ilman hoitorästejä, ei pyrkimys hirvikannan vahvistamiseen sovi alkuunkaan tähän yhtälöön.
On selvää, että hoidetut taimikot kärsivät hirvistä vähemmän kuin hoitamattomat. Hirvituhojen määrä Suomessa ei kuitenkaan riipu taimikoiden hoitoasteesta, vaan hirvikannasta. Sen suuruuden puolestaan päättää riistahallinto, joten syy-seuraussuhteissa ei pitäisi olla mitään epäselvää.
Ammatti Raivooja, tuokaan ei vastaa kysymykseen hirvituhojen määrästä ja koska Saksan tutkimus ei ole netissä luettavana, ei nyt voida tarkistaa, mitä prosentit tarkoittavat. Luetaan kuitenkin siteeraamaasi kirjaa hiukan eteenpäin. Jo seuraavalla sivulla sanotaan näin:
”Muuten hyvän kehityksen jarruksi ovat tulleet hirvieläinten aiheuttamat tuhot, jotka ovat lisääntyneet eläinkantojen kasvaessa. Käytännössä rauduskoivun istutusta pidetään nykyisin mahdollisena vain lähellä asutusta ja liikennettä, jolloin koivun taimikot voivat jäädä hirvieläimiltä rauhaan. Syrjemmälle ei rauduskoivuja kannata istuttaa, ellei taimikkoa voida suojata aitaamalla.”
