Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pihkatappi, moniko noista tutkimuksista perustuu vertailukelpoiseen tietoon toteutuneesta kasvusta ja moniko perustuu tutkijan kirjoituspöydällä kasvatettuun metsään?
MIKANDER: ”1.enskaanteho jos teetduuniksesi sahan
Teho 2.2-2.4.KW.Sahasin viikonTILHIkauppiaan
201.sahalla ei mikään erikoinenpeli verrattuna
vanhaan metsäduunarienrakettiin 200.TILHI”Turha pelkkiä tehoja on tuijottaa, kun 200:n tehoksi ilmoitetaan 1,7 kW ja 201:n tehoksi 1,8 kW.
Tietokoneversio 201:stä tulee olemaan 1,8 kW moottorilla, joten jäädään odottelemaan sitä. Tällä hetkellä vanhaa mallia myydään ilmeisesti uuden alta pois aika edullisesti, joten hinta varmaan pomppaa aika tavalla uudessa mallissa.
Jos desimaalipilkun jälkeinen luku voidaan ilmoittaa, on se minusta tässä tapauksessa sama asia kuin tarkalleen. Sinä tunnut siihen tarkkuuteen pääsevän ainakin puheissa, miten lienee todellisuudessa. Mutta se on hienoa, että pääsimme yhteisymmärrykseen hoitorästien vaikutuksesta. Enää ei tarvitse keskustella hirvikannan tavoitekoon yhteydessä hoitamattomista puskista. Toki vahinkoja voi hyvällä hoidolla taimikoissa vähentää, mutta hirvikannan suuruus silti määrittelee vahinkojen kokonaismäärän niin metsissä kuin liikenteessäkin.
Testissa 193 osoittautui mopoksi, vielä mopommaksi kuin 192. Toki suuri yllätys tuon kyvyt metsätöissä ei ollut, kun 192 ei sekään tahdo riittää. Toki pienikokoisen puuston perkuussa vanhalla pärjää ja keveys kompensoi tehottomuutta. Muuten hyvä timpurin saha, mutta kakkosnelosnipun sahaaminen ei onnistu.
Toivottavasti lehti testaa vielä Husqvarna 439:n, kun paperitietojen perusteella se saattaisi olla sopiva ensiharvennuksen tekoon. Vai onko Stihl 201 ainoa hyvä, kun Husqvarna 339XP:tä ei enää saa?
Ammatti Raivooja: ”Säännöllisesti puuta myyvähän ei häviäisi tässä mitään.”
Nyt tarkkana. MT:n jutussa luki seuraavaa: ”Mallin mukaan metsänomistaja maksaisi metsäntuotosta vuosittain noin 10 prosentin veron. Sen voisi vähentää puunmyyntitulojen verotuksessa, jos myisi puuta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jos puukauppoja ei syntyisi, jäisi veronpalautus saamatta.”
Onko siis kyse vähennyskelpoisesta kustannuksesta, josta saa vain osan takaisin verotuksessa vai veronpalautuksesta?
Toisessa vaihtoehdossa kuluja tulisi n. 70% veron määrästä, muolemmista vaihtoehdoista aiheutuisi lisätyötä puumyyjän ja verottajan hallintoon. Inflaatio syö molemmissa osan hyödystä.
Putten kommenttiin voisi todeta, että kemeran kohtaloa tuskin kannattaa kytkeä tämän asian käsittelyyn.
Jees: ”Heh, Glata voisi tuon perusteella kutsua jopa niuhottajaksi,nipottajaksi ja kuivattajaksi. Mutta en väitä. Onhan noissa vissi peräkin ja yritän muistaa juhlia runsaasti kera vähäisen alkoholin.”
Vaikka nipottajan leiman tässä saisinkin, katsoisin sen kunniaksi itselleni, kun en kuitenkaan nollalinjaa vedä.
Edellä yritin sanoa, että syyt ja seuraukset täytyy pitää tiukasti erillään. Juhlat voi olla minun puolestani kosteat, kunhan pidetään mielessä se, mitä ollaan tekemässä. Mielestäni juhla ei synny siitä, että halutaan lähteä juomaan. Mutta jos on syytä juhlia, mikään ei estä alkoholin käyttöä siinä yhteydessä. Sen sijaan jos juhliminen ei onnistu ilman alkoholia, ollaan ison ongelman ääressä.
Samaan sarjaan helposti lipsahtaa oluen käyttö palautusjuomana. On ihan ok juoda pullo silloin tällöin kunhan tunnustaa syyn siihen. Kannattaa kysyä itseltään, juoko oluen siksi, että pitää sen mausta vai jostain muusta syystä. Sen jälkeen kannattaa vielä varmistaa itseltään, onko vastaus rehellinen. Perinteisesti olutta on pidetty nestettä kehosta poistavana hukkaenergian lähteenä, joten melkoinen vallitsevan tiedon kumoaminen on kyseessä sillä, joka vilpittömin mielin juo olutta muun kuin nautiskelun takia. Mutta ainahan jää mahdollisuus selittää asiaa henkisen kunnon ylläpidolla ja stressin purkamisella. Sanotaanhan raskaan työn vaativan raskaat huvit. Itse olen sitä mieltä että tavanomaisestakin työstä tulee pian raskasta, jos huvit ovat raskaat. Henkisiäkin juttuja voi tarkastella rehelliseltä pohjalta.
