Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ammatti Raivooja: ”Mikäs sitten se koko totuus on?”
Hirvien vahingoittamien taimikoiden määrä, kuten sanoit. 12% tulokseen oli huomioitu vain osa hirvituhoista.
Väitit, että tutkimusten mukaan 80-90% istutuksista onnistuu. Edelleen pyydän sinua kertomaan, missä tutkimuksissa tuo on todettu. Se ei ole kirsikoiden poimimista.
Ammatti Raivooja: ”80-90% istutuksista kun onnistuu hirvituhotutkimusten mukaan.”
Yksi tutkimustulos jo käsiteltiin ja todettiin, että siinä raportoitu vakavien vahinkojen määrä 12% on vain osatotuus.
Mitä muita tutkimuksia sinulla on mielessä, kun julistat asiaa totuutena tutkimuksiin vedoten?
Lavuaari: ”Hoitorästeistä (tms.) tuossa ei puhuta…”
Onkohan Lauri Vaaraan liittyviä keskusteluja poistettu, kun erästä hänen palstalle linkittämäänsä julkaisua en googlella löytynyt? Toisaalta tuli vastaan kuitenkin tällainen:
”Maamme metsien kasvuluvut näyttävät hyviltä, mutta todellisuus ei ole aivan yhtä kaunis. Hakattavaa kyllä riittää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin lähes viime vuosien tahtia. Mäntyä voitaisiin hakata jopa viime vuosina toteutunutta tasoa enemmän. Kasvulukuja pulskistaa kuitenkin epämääräinen pöheikkö, joka on saanut entistä laajemmin sijaa metsämailla.
Hoidon puutteet metsissä näkyvät inventoijien silmin selvästi, taimikonhoidon ja ensiharvennusten alat pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestä. Muuten metsistä saadaan tulevaisuudessa enemmän risua ja vähemmän käyttöpuuta. Korjuukustannuksetkin kohoavat, ellei harvennuksia tehdä ajoissa.”
http://www.pellervo.fi/maatila/
mp10_06/laadun_sijaan.htmKirjoittamasi havainnot eivät ole ristiriidassa tämän kanssa, koska määrätietoinen metsänparannustoiminta on edellytys sille, että kuutioita tuottavia pöheikköjä syntyy.
Lavuaari: ”Melkoista länkytystä jo kymmeniä vuosia kestäneessä tilanteessa, missä Suomen metsät kasvaa 100 miljoonaa kuutiota, ja käyttö on puolet siitä. Jos käytännön läheisesti ajatellaan, niin mitä enemmän on hoitamatonta pöheikköä ja joutomaata, sen helpommin ja kalliimmalla asiat hoitava puuntuottaja saa kalikkansa kaupaksi.”
Voihan asiaa yksittäisen tuottajan silmin noinkin katsoa. Teollisuutta kuitenkin kiinnostaa se, millaiset edellytykset heillä on saada aina tarpeen mukaan riittävän laadukasta raaka-ainetta kilpailukykyiseen hintaan. Meillä merkittävä osa kasvun lisäyksestä johtuu tällä hetkellä tiheiden nuorten metsien määrästä eli hoitorästeistä. Vaikka ne lukuja kaunistavatkin kun kuutiomääräinen kasvu on kunnossa, mihinkään suureen riemuun ei tämä tilanne anna aihetta.
Edelleen on syytä muistaa, että metsänhoito on pitkäjänteistä toimintaa ja markkinat muuttuvat huomattavasti metsiä nopeammin. Lisäksi on syytä muistaa, että kestävä toiminta edellyttää uusiutuvan raaka-aineen käyttöä. Kun vielä mietimme, mitä uusiutuvia raaka-aineita niin meillä kuin muuallakin on mahdollisuus merkittäviä määriä tuottaa ja paljonko uusiutumattomia tällä hetkellä käytetään, yhtälön pitäisi aueta hitaammallekin. Muutama vatukko ei kokonaisuuteen mitään vaikuta, mutta jos tuon suuntainen toiminta yleistyy, se alkaa jo vaikuttaa ja siitä tässä on ollut kyse.
6m3: ”Mutta annas olla kun metsäpeuraa, joka myös on alkuperäislaji, ollaan palauttamassa.
Niin silloin on itku ja hammastenkiristys.
Ne syö metät ja juoksee auton alle.”Minullakaan ei ole mitään metsäpeuraa vastaan, eihän niitä ole kuin runsas prosentti hirvien määrästä. Jos peuroista puhutaan, kiinnostavampi on valkohäntäpeura. Se on meillä vieraslaji ja ainakin täällä suunnalla kanta on turhan suuri. Metsästäjät kuitenkin siitä tykkää, kun ilveskantaa halutaan alentaa, mutta ei tuota vieraslajia.
Mitä Venäjä edellä, sitä Espanja perässä. Jospa vihreät jäisi meillä jatkossakin oppositioon, ehkä silloin ympäristöterrorismiin alettaisiin suhtautua asian edellyttämällä vakavuudella ja mm. Hautalan tempaukset jäisivät surulliseksi osaksi maamme historiaa. Timo Soini onkin jo sanonut olevansa haluton jakaa hallitusvastuuta vihreiden kanssa. Positiivista on havaita samaa henkeä löytyvän muidenkin puolueiden kansanedustajilta, vaikka eivät puolueensa suulla puhukaan.
http://www.hs.fi/ulkomaat/
a1416370518944Suorittava porras.
En minä torellisuuresta tiedä, mutta virallisia tilastoja ei ole vuosituhannen vaihteen osalta vielä korjattu väitteitäsi vastaavaksi, vaikka muutoin tilastoja takautuvasti korjataankin.
Kun puhun kannan määrittelyssä metsästäjistä, tarkoitan koko orkesteria eli myös riistahallintoa.
Jotta voisin ymmärtää nykyistä paremmin metsästäjän sielunelämää, lainasin kirjastosta Ase ja Erä lehden vuosikerran 2012 ja selasin sen läpi. Hämmästyttävä havainto oli se, että jo tuolloin henki oli sellainen, että hirvet ovat loppuneet ja kantaa pitää alkaa kasvattaa. Toinen hämmästyttävä havainto oli se, että metsästäjien mielestä riistahallinto myöntää liikaa lupia, koska se on metsänomistajien talustusnuorassa. Metsänomistajien näkemys poikkeaa tästä aika tavalla, kun MTK:lle ei kehuja ole aiheesta tippunut. Kolmas havainto ei liity hirviasiaan, mutta Antonilla voi olla muussa yhteydessä jotain sanottavaa siitä.
Sinä tarkastelet hirvikantoja oman ja naapuriseuran näkökulmasta. Minä tarkastelen asiaa tilastojen perusteella, jolloin kyse on kokonaisuudesta toisin kuin sinun hirvityhjiössäsi, josta jahdin aikaan yllättäen löytyykin hetkessä kaatolupien verran hirviä.
Vastuu kokonaisuudesta on riistahallinnolla, koska muilla ei ole valtaa. Tällöin on turha alkaa selitellä, miksi 90-luvun puolivälissä mopo karkasi käsistä.
Samaa mieltä olen siitä, ettei vuosituhannen vaihteen kaltaista sirkusta enää kaivata minkäänlaisena versiona. Tästä eteenpäin kyse onkin vain kannan suurudesta. Minusta n. 30% olisi varaa pudottaa heti ja katsoa sitten tilannetta uudestaan. Metsästäjien näkemys on muuten suunnilleen sama, mutta valitettavasti muutoksen etumerkki on toinen.
Reima Ranta: ”Miksi Gla oikeuttaan hakevien innostusta hämmästelet?”
Ensinnäkin, tässä ei ole kyse pelkästään oikeuttaan hakevien innostuksesta, kun median edustajatkin aplodeeraavat Lahtosen kisastudiossa. Eikös heidän pitäisi olla jo journalistien eettisten ohjeiden mukaan puolueettomia? Pitäisi tietysti, mutta ei siitä sen enempää.
Toisekseen, nyt ollaan vaiheessa 2/6, jos juttu päättyy myyjien voitoksi. Toki iloinen saa tuosta käänteestä olla, mutta tässä turnauksessa yhdellä erävoitolla ei ole mitään merkitystä, kun pokaalit jaetaan vasta viimeisen erän tuloksen perusteella. Oikeassa olet siinä, että peli voi päättyä koska tahansa ja jokainen voitto on askel oikeaan suuntaan. Samaa mieltä olen siitä, että jotain on pielessä, kun homma on tällaista arpomista. Onko vika lainsäädännössä vai oikeuslaitoksen toiminnassa, siihen en osaa ottaa kantaa. Maallikkona ajatellen vain tuntuu käsittämättömältä, että juristien palkoilla ei asioita saada kerralla ratkaistua oikein.
Suorittava porras: ”Vaikka hirvien määrä on saatu vapaaehtoisvoimin pudotettua reilusti alle puoleen tasosta , jolloin hirventappotalkoot alkoivat , kolarien määrä kolmasosaan ja metsävahingot neljäsosaan , saavutusta vähätellään tai ei noteerata ollenkaan . Vaikka kaikki tämä on tehty , valitus tuntuu vain yltyvän .”
Huiput oli n. 140000, nyt ollaan jossain 70000 suuruusluokassa. Se ei ole reilusti alle puolet.
Muistatko, mistä tässä 2000-luvun taitteen jutussa on kyse? Siitä, että hirvikannan hallinta karkasi metsästäjien näpeistä täysin hallitsemattomasti. Tuo vahinko sai alkunsa n. 20 vuotta sitten ja nyt ollaan vahinkoa edeltäneessä tilanteessa. Korkeaksi päässeen hirvikannan takia 20 vuoden jakson aikana kolareita ajettiin pahimmillaan 2000 kpl vuodessa enemmän kuin nyt, useita ihmisiä kuoli enemmän kuin nyt ja metsätaloudelle aiheutui suurta vahinkoa. Kun hirvikanta on korjattu vahinkoa edeltäneelle tasolle, joka ei vielä ole liikenteen tai metsätalouden kannalta riittävän hyvä, aletaan toivoa kiitosta vastuullisesta toiminnasta? Hyvä juttu, että pahimmat mokat on korjattu, mutta siitä aiheutuneet seuraukset eivät ole mihinkään hävinneet. Kuolleet ei ole heränneet henkiin, eikä puustolle aiheutuneet kasvutappiot ole kadonneet. Sen sijaan meillä on 20 vuoden aikana istutettu kuuselle aloja, joiden ennuste on surkea lahon ja kuuselle soveltumattoman kasvupaikan takia. Tuota taakkaa täytyy maanomistajien, joko nykyisten tai seuraavien sukupolvien, kantaa vielä vuosikymmenien ajan.
Suorittava porras: ”Tästä on ilmeisesti tehtävä se johtopäätös , että rajoitetaan vähäksi aikaa metsästystä , että valitukseen on todellista aihetta.”
Toivottavasti metsästäjät eivät ole noin huonoja tunnustamaan omia virheitään.
Suorittava porras: ”Alle 1 hirven tiheyksillä tuhatta hehtaaria kohden tarvitaan todella vilkas mielikuvitus mahdollisten haittojen havaitsemiseksi.”
Kunpa olisikin 1/1000, mutta kun luku täytyy kertoa piillä, jotta päästään vallitsevaan tilanteeseen.
Minua ihmetyttää riemu, joka asiasta on jo tässä vaiheessa syntynyt. Hovin mielestä kartelliasia ei ole vanhentunut ja että korvausasiat voidaan ottaa käräjillä käsiteltäväksi. Tosin ostajat vievät asian todennäköisesti korkeimpaan oikeuteen, joten lopullinen päätös vanhenemisasiasta saadaan ehkä vuoden tai parin päästä. Jos se toteaa, että asia ei ole vanhentunut, vasta sitten varsinaista asiaa eli myyjien saamatta jääneitä tuloja aletaan käsitellä. Siitä pitää vakuuttaa kolme porrasta oikeuslaitoksessa, joten pitkä ja kivinen tie on vielä edessä. Oikeuslaitoskin jo tuskaili, miten se noin tuhannen osapuolen jutusta ylipäätään selviää.
Yhtä paljon ihmetyttää se, miksi yhtä asiaa täytyy käsitellä kolmeen otteeseen, jotta tulos saadaan arvotuksi.
