Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tässä keskustelussa on tullut paljon hyviä asioita esille. Ainoa vika niissä on se, että ne ei riipu millään tavalla ilmastonmuutoksesta, vaan ainakin itse suosin niitä ilmastonmuutoksesta riippumatta.
Reima Ranta: ”Taimikot tulevat usein kaupantekijäisenä – niin Kristiinankaupungin tapauksessakin. No siitähän voi tietenkin kinastella maailman tappiin, mitä kulloinkin on arvostettu.
Niin juuri, eli emme voi tietää, miten ostaja on hinnoitellut taimikon ja miten varttuneemman puuston ellet sitten ostanut kyseistä palstaa.
Reima Ranta: ”En ymmärrä sinua Gla ollenkaan, kun pidät metsien hintaa liian korkeana, mutta korkeat uudistamiskulut eivät huoleta ollenkaan – minulle se on aivan käsittämätön ristiriita.”
Valitettavasti en voi auttaa sinua ratkaisemaan ongelmaa, joka on syntynyt mielikuvituksessasi.
Reima Ranta: ”Metsäisiä mielipiteitä jutuu tulkitsemaan aina mielipiteen esittäjän asema huomioiden, eikö niin Gla.”
Totta. Nalle on tästä hyvä esimerkki.
Reima Ranta: ”Minä ymmärrän, että taimikkon hinnoittelussa arvioidaan taimikon laatua ja kokoa, eikä sitä, kuinka kalliisti se on perustettu ja maapohjahan hinnoitellaan erikseen.”
No millainen taimikko Kristiinankaupungissa oli ja millä perusteella se oli puustoarviossa määritelty 800 euron arvoiseksi?
Reima Ranta: ”Sinänsä koko summa-arviomenettely on hakoteillä, koska siinä ei puututa oleellisimpaan, eli korkotekijään ollenkaan.”
En minäkään summa-arviota käytä, mutta itsehän puustoarvioon vetosit, joten nyt on kyse siitä, mitä puustoarviossa sanotaan.
Suorittava porras: ”Veikkaisin , että riistapellon omistaja kuuluu metsästysseuraan . Tällöin on aivan luonnollista käyttää riistapeltoa monimuotoisuutta lisäämään ja jahdin kulkua helpottamaan.”
Tuo on varmasti totta, eikä tarvitse jakaa lihojakaan ulkopuolisille, kun kaato tehdään omilla mailla. Mutta pääasia on että kaadetaan (sanoo naapuri matkalla prismaan sikanaudan tarjousjauhelihaa ostamaan).
Suorittava porras: ”Mehän pojalle olisi merkittävämpikin huolestumisen kohde.
Vuosittain maassamme tapahtuu 145 000 kaatumista , joiden seuraukset vaativat hoitotoimenpiteitä .”Jos aletaan laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, aina löytyy isompi juttu ja pienempi jää hoitamatta. Aika huono menettelytapa vai mitä?
Abietis: ”Kyseessä on pohjoiseen viettävä muuttuma kosteasta kuivaan lehtomaiseen metsätyyppiin Joka osin sisältää myös kuivaa lehtoa.”
Istututuksen onnistumisen muokkaamattomaan ratkaisee maalaji. Savimaa, etenkin jos siinä on sankka heinikko, voi olla liian tiukkaa pottiputkelle. Leukojen avaaminen vaatii voimaa ja se rasittaa putkea. Moreenin kanssa tuota ongelmaa tuskin on, jos heinikon juurakko on rikottu esim. laikutuksella.
Sopivien taimien saanti ei ole ongelma, pitää vain muistaa mainita istutuspaikasta tilauksen yhteydessä.
Muokkaamattomassa etenkin alkuvuosina kasvu on hiukan hitaampaa kuin mätästetyssä, mutta merkittävä ero on heinäyksen ja varhaisperkauksen työläys. Mättäästä taimet löytyy paljon helpommin ja teettää vähemmän töitä. Tietenkään ihan pienelle alalle ei kannata konetta tuoda, mutta kannattaa ennakoida muutamien vuosien päähän ja miettiä, olisiko palstalla muutakin konehommaa, joista niputtamalla saisi kasattua järkevän työmaan?
Minulla ei ole tullut vastaan arviota, jossa varttunut taimikko olisi arvioitu 800 euron arvoiseksi. Toki toimin hiukan arvokkaammalla alueella. Jos Kristiinankaupungin palstan puustoarvio on tehty summa-arvomenetelmällä, jolla se yleensä myytävissä kohteissa tehdään, niissä on taimikon hinta erikseen ja maapohjan hinta erikseen. Tuoreen mt-kankaan arvo on 5 vuotta vanhan taulukon mukaan 190 €/ha ja varttuneen taimikon hinta puulajista ja valtapituudesta riippuen n. 1300-3000 €/ha. Nuo summat laskemalla yhteen ja niistä vähentämällä kokonaisarvonkorjaus päästään lopulliseen hintaan. Käytännössä kaupat syntyy suunilleen hinnalla, joka saadaan ilman kokonaisarvonkorjausta. Toki vaihtelua tämän suhteen esiintyy, mutta yleensä mennään noin. Ostaja voi myös käyttää taimikoissa kovempaa korkoa ja näin pudottaa niiden hintoja, mutta vastaavasti muiden kehitysluokkien korkoa pitää pudottaa. Makuasia on tuo, miten tilan hinnoittelee, kun kokonaishinta kauppojen synnyn ratkaisee. Nyt kuitenkin on kyse puustoarviossa esitetystä hinnasta, joten käsitellään sitä.
800 euron kuvio (puusto+maapohja) voi olla esim. luontainen 6 metrin hieskoivikko. Sitä ei kannata verrata 1500 euron kustannuksilla uudistettavaan alaan, koska ennuste hakkuutuloistakin on erilainen. Vaihtoehtoisesti 800 euron taimikko voi olla kuivan kankaan 5-metrinen männikkö. Sitäkään ei voi verrata 1500 euron uudistamiskustanuksiin, koska tuollaista tuskin kannattaa istuttamalla uudistaa.
Millainen taimikko tässä tapauksessa oli kyseessä ja millä perusteella sen hinnaksi muodostui 800 e/ha?
”Mikäli Sipilästä tulee pääministeri, Suomi lisää Venäjän pakotteisiin yhden konkreettisen tuotteen. Suomi kieltää koivun tuonnin Venäjältä.”
Lähettäjä: uudehko metsänomistaja”Ja kun koivun tuonti Venäjältä loppuu, niin pannaan pari sellulinjaa seisomaan.”
Lähettäjä: TimppaTuosta ja monesta muustakaan syystä Sipilä ja keskusta ei harrasta yhtä aggressiivista politiikkaa Venäjää kohtaan kuin kokoomus Stubin johdolla. Suomessa on perinteisesti ymmärretty, että Venäjän kanssa ei pärjätä uhittelemalla vaan neuvottelemalla ja kaupankäynnillä. Nuorempi polvi, joka on astunut remmiin vasta eu-kaudella, on sokeutunut kuvitteellisen joukkovoiman takia tälle tosiasialle ja tekee suurta vahinkoa Suomelle. Onneksi Tuomioja on nykyhallituksessa edes jonkinlainen juppien vastavoima, jolla on kokemuksen tuomaa laajempaa näkemystä näihin asioihin. Tosin pakotteet päätetään jossain muualla kuin meidän eduskunnassa, mutta noin siis, jos eri tahojen kantaa asioihin haetaan.
Ammatti Raivooja: ”Eikö karkeasti voisi arvioida siis ainakin puolet pois noista hirvivahingoista kun eihän niistä siellä haittaa ole.”
Tuo pitää paikkaansa sillä olettamuksella, että puustoa ei hakata koskaan ja että kyseessä on omistajan tietoinen, muista tekijöistä riippumaton valinta. Todellisuudessä tuollainen tilanne voidaan todeta vain poikkeustapauksissa, joten arviointitapasi ei ole pätevä. Joko metsää aletaan hoitaa myöhemmin, esim, omistajan luovuttua omaisuudestaan tai sitten metsä on jäänyt vaille aktiivista hoitoa hirvituhojen takia. Molemmissa tapauksissa aiheutuu taloudellista vahinkoa, joten ne on otettava laskelmissa huomioon.
Taneli: ”Laserkeilauksella tulee sitten aikanaan koko tilalle päivitys.”
Viis päivityksestä, kun pitäisi tulla korjaus. Omalla palstallani kävi todistettavasti ainakin kaksi kertaa mittaryhmä tekemässä keilauksen kontrollimittauksia. Silti kuviolle, jolla tarkistukset tehtiin, päätyi järjestelmään puustoksi 2990 kpl koivua, iältään 17 v ja paksuudeltaan 10 cm. Ei toimenpide-ehdotuksia.
Laserkeilauksen kanssa omassa työssäni painineena vielä ymmärrän, että keilauksen tulokset heittää. Se kuitenkin on vaikeata ymmärtää, että maastossa tarkistetut kuviotkin heittää. Kaikkein hämmästyttävin asia on se, että tulokset ja suositukset eivät ole linjassa.
Yhtään en ihmettele, että palvelun markkinointi tökkii pahasti. Itselläni ei ole mitään tarvetta palvelua ottaa edes ilmaiseksi. On täysin samantekevää, säilytänkö todellisia tietoja puustosta omassa excelissä vai viranomaisten järjestelmissä.
On vain hyvä asia, jos metsästystä voidaan tuolla tavoin tehostaa. Vaarana on kuitenkin se, että metsästyksen yleinen hyväksyttävyys kärsii ja siten edellytykset vähitellen heikkenevät. Jo nyt joissain yhteyksissä tulee selvästi esiin, kuinka metsästyksen nimittämistä riistanhoidoksi ei käsitetä, kuten ei myöskään metsästyksen merkitystä luonnonsuojelulle. Puhumattakaan siitä, että saalista houkutellaan ampumispaikoille.
