Käyttäjän Horjumaton kirjoittamat vastaukset
-
Mitäpä arvon raati luulee suuren yleisön ajattelevan kun uutisoidaan kalliista puusta ? Juurikin sitä että se kantohinta on kaiken pahan alku ja juuri .
Häveliäisyys-syistä ei Nallet ja kumppanit pääjohtajat mukaan lukien halua ( uskalla ) kertoa että kannattavuuden syö matalasuhdanteessa palkkakulut jotka koko arvoketjussa nousevat vastustamattomasti ja heijastuvat kaikkeen. Metsänomistaja on ainut jota voidaan kurmoottaa.
Tietysti kuluja voidaan sopeuttaa lakkauttamalla laitoksia . Mutta sekään ei silmiä aukaise tilanteelle. Palkkakustannuksia vaan tullaan jatkossakin hinaamaan kilvan ylöspäin. Ja mikäs on hinatessa kun on ne kuuluisat turvaverkot ja saavutetut edut . Palkansaaja ei ole vieläkään kohdannut oikeita markkinavoimia. Ainoastaan napsinut rusinat pullasta – velaksi.
Se että metsänomistajien etujärjestökään ei asiaa esille tuo on kiusallista ellei samalla muista että toimittajatkaan palkansaajina eivät ala omaa oksaansa järjestelmässä sahaamaan vaan ollaan hys,hys -poikia.
Itse olen alaa viimeiset 45 v varsin aktiivisesti seurannut ja ihmetellyt ilmiöitä.
Mitä taas tulee tuohon Vajaakantin viittaukseen tukin hinnalla keitytystä sellusta. Se on varsin totta. Paljonhan sitä ostetaan kokonaisia tukkileimikoita suoraan sellukattilaankin. Eikä silloinkaan kun suhdanne on hyvä se ole kuin erittäin hyvää bisnestä. Sellun raaka-aineena tukkikokoinen puu on parasta.
Itseltä yksi näistä kolmesta iloisesta rosvosta ilmoitti suoraan ennen hakkuuta että käykö että hakataan kaikki 3m pätkiin. Kyseessä sentään oli laadukas tukkileimikko jossa runkojen keskikoko lähenteli mottia. Noh , olihan se tavallaan hyvä tarjous mutta toki jatkossa en enää tämän firman kanssa halua asioida. Paljonhan se tietysti silmiä avasi mitä peliä isot pojat pelaa.
Ja lopuksi kannatta muistaa että pelkkä puun energia-arvo on n. 100 € /motti. Hienoa tietysti on että sellunkeitolla arvo saadaan 10-15 kertaistumaan.
Kovasti paljon rönsyilee keskustelu aiheesta . Kirjanpidollisia lukuja ei kannata liian vakavasti ottaa , ne näyttää juuri siltä kuin viimekädessä firma haluaa. Tarkoitushan on aina näyttää minimitulosta.
Edelleen kiinnittäisin huomion siihen kun uutisoidaan kalliista puunhinnasta , sisällytetään siihen kaikki kustannukset kantohinnan päälle ja sillä perusteella leimataan metsänomistaja syylliseksi ongelmiin.
Se onko se reilua , on asian pihvi. Mitä lienevät palstan viisaat mieltä ?!
Tottakai tämä on vaikea aihe monelle ja monesta syystä. Mutta jos ajatellaan yksittäistä metsänomistajaa jonka ainoat tulot tulevat metsätaloudesta on tämä ehkä helpoin hahmottaa. Eläkeläiset ja palkansaajat elävät toisessa todellisuudessa , pumpulilla suojatussa. Näin kaikella ystävyydellä ilmaisten.
Ehkä kuitenkin laskelmissa kannattaisi käyttää sellun hintoja Euroopassa. Kiinan selluhinnat on eukalyptysselluun perustuvia. Kyseessä on varsin eri tuote ominaisuuksiltaan. Euroopassa pitkäkuituisen sellun hinta on noin 1400 €/t. Ja pitkäkuituinen n. 900 €/t. Toki nämäkään ei ihan päivänhintoja ole vaan vertailukelpoisia Kurjen käyttämien hintojen ajantasaisuuden kanssa.
Varsinainen pointti minulla oli se että raaka-aineen hintaan uutisoinnissa lisätään kaikki kulut ennen tehtaan porttia. Mikä vääristää pelkän kantohinnan osuutta. Kuten tunnettua kulut jotka on sidoksissa yleiseen kustannuskehitykseen ei nykyisin voi joustaa kuin ylöspäin yksikköä kohti.
Valitettavasti puuntuottamisen kustannukset seuraa luonnollisesti samaa kehitystä. Metsänomistajan kohtaloksi jää kärsiä syytökset korkeasta puunhinnasta ja olla se ainoa lenkki ketjussa joka joustaa tarpeen mukaan enemmän tai vielä enemmän.
Metsäyhtiöitten tuskaan liittyy oleellisesti se ettei kustannuksia voida sopeuttaa. Ja tällä en todellakaan tarkoita kantohintaa . Sehän on ollut työkalupakissa aina. Sen sellukalikan ympärillä hyörivien työkustannukset ja muut kulut on asian ydin . Jos Suomessa ei saada palkkoja joustamaan kuin ylöspäin ei täällä lopulta ole yhtään tehdasta . Vaikka metsäteollisuus saisi nyt puunsa kantohinnan osalta ilmaiseksi ei itku loppuisi vieläkään . No , kyllä se Siperia vielä opettaa .
*** Luken tutkija näyttää laskelmissaan päätyneen kartellin aiheuttamiksi vahingoiksi joitakin satoja euroja hehtaarille. Yksityisille metsänomistajille se tarkoittaisi laskennallisesti esim. 200 € / ha kaavalla sellaista 2,5 miljardin euron puhallusta. No vanha viisaushan on , että siltä otetaan kenellä on ja varsinkin jos halua tahi kykyä omistaan huolta pitää ei ole , on se kuin tikkarin viemistä lapselta.
Omalla laillaan huvittavaa oli lukea Maaseudun Tulevaisuuden juhlanumeroa , jossa menneitä kerrattiin ja todettiin Metsäliiton syntysyiksi talonpoikaisten metsänomistajien liittoutuminen suurteollisuuden kartelleja vastaan. Tavoitteen onnistumisesta ja toteutuksesta lienee useampia mielipiteitä.
Rane ; Korkein oikeushan tulkitsi yli puolet savottaryhmän kanteista vanhentuneiksi,eli ei käräjäoikeus ihan harhassa ollut.
*** Käräjäoikeus tuomitsi aikoinaan koko savottaryhmän kanteet vanhentuneiksi. Kyseessä oli siis se 1.ryhmä. Hovi kumosi päätöksen. Korkein oikeus rukkasi vielä vanhentumisen ajankohtaa hovin päätöksestä ja näin ne 2.ryhmän kanteet vanheni sen päätöksen myötä. Eli kaikkiaan lievästi sanoen vaikeaa tuntui olevan tulkita lakia oikein oikeusasteissa kun sekä käräjä-että hovioikeudenkin päätökset muuttui matkan varrella. Siksipä oikeuden päätökset alkoikin tuntua ihan lottoamiselta. Ei herättänyt luottamusta.
