Käyttäjän Horjumaton kirjoittamat vastaukset
-
Jees h-valta ; Ehdottomasti metsänomistajankin oikeutta ajaa parhaiten todella arkivirallinen ja faktoihin perustuva oikeuslaitos. Näitä taivaalle kurkottelijoita voidaan minun puolesta alkaa kuskata marsiin niin pääsee luomaan oman ideologiansa mukaisen valtakunnan.
*** Haluamatta ampua jesseä alas lennokkaista ajatelmistaan joudun silti toteamaan , että kaikissa kartellijutuissa vahinko on jouduttu arvioimaan. Näin tulee tapahtumaan raakapuukartellinkin kohdalla.
Jees h-valta ; Joitain sitten on ihmetyttänyt, minua ei ollenkaan. Arkirealismia pitää olla ja sillä ainakin minä olen pärjännyt huomattavasti pidemmälle kuin joka kaahotuksen perään hiihtäjänä. Ladun aukaisu itse on paljon mielekkäämpää kuin perskärpäsenä peesaus. Säästyy paskan nielemiseltä.
*** Komiikka on haastava laji. Mutta nyt pitää antaa täydet pinnat !
Muutoinhan ylläolevaa ei voine käsitellä. Kielikuvasi ovat loistavia. Tuovat elävästi mieleen hännystelyn. Luulenpa sinun harrastaneen vahvaa itseironiaa.*** Kuten ehkä jotkut hoksasivat minulla oli kanteesta luopumiseen merkittäviä uusia muuttujia. Se vaan aikoinaan ihmetytti kuinka passiivisesti metsänomistajat omaan hyväksikäyttöönsä suhtautuvat. Ehkäpä metsätuloilla ei ole merkitystä 99.9 % metsänomistajista.
Kieltämättä tällä palstalla esiintynyt voimakas teollisuuden toimien ymmärrys ja savottaan lähtijöiden arvostelu ihmetytti. Pohjat kyllä vetäisi Metsälehti tänä syksynä kolummistinsa toimesta. Motiiveja moiseen kirjoitukseen ja sen julkaisuun voi vain arvailla. Noh , kyseisen oksennuksen voinee kuitata lyhyesti – VMP.Todellakin menestystä savotoijille ja meille kaikille Metsähallituksen kautta.
suorittava porras ; Puusta maksetaan leimikkotekijöiden mukainen hinta .
Vaihtelua löytyy jo niiden perusteella kymmeniä prosentteja . Kuinka yksittäinen metsänomistaja voi osoittaa lähes 20 vuoden takaa , että hänen puista saamansa kauppahinta on olosuhteet huomioon ottaen liian alhainen ? Voi olla ja onkin liian vaikea rasti .*** Kartellissa on kysymys keinotekoisesta kilpailunrajoittamisesta. Siitä on selkeä näyttö kilpailuviraston toimesta annettu. Ja sen vaikutus on ulottunut ihan jokaiseen kauppaan. Loppupeleissä oikeus joutuu vahingon suuruuden arvioimaan. Siihen kyllä vielä taitaa tovi jos toinenkin mennä. Ja tottakai yhtenä mahdollisuutena on että oikeus päättää tämän olleen maailmankaikkeuden ensimmäinen kartelli joka on vastapuolta hyödyttänyt. Suomessa on kaikki mahdollista. Metsänomistajien oma etujärjestö on mm. lähinnä tätä mieltä ollut. Siinäpä oiva aihe vaikka Metsälehden kolummistille ( Jauhiainen ) , samassa jutussa kannattaa toki tuoda ilmi myös MTK.n omistussuhteet Metsäliittoon ja sen tyttäriin ja päällekkäiset luottamustoimet mainituissa organisaatioissa.
Tärkeintä on saada tästä ennakkotapaus myös metsäteollisuudelle jotta pelisääntöjä olisi syytä noudattaa. Edes niitä alkeellisempia. Ikävä kyllä toimialalla rehottava kulttuuri jättää niitä pelin paikkoja runsaasti myös ihan sinne kannolle asti. Siellähän ne kuitataan maantapana toteuttajia myöten. Surullista.
Puun takaa ; Vahingonkorvaus-oikeudenkäynneissä kun ei paranneta maailmaa, vaan haetaan näyttöä korvausperusteille.
Joillakin tuntuu myös tämä asia olevan jotenkin epäselvä.*** Rohkenen olla eri mieltä.
Se että kartelleja harjoittavat yhtiöt joutuu korvausvelvollisiksi uhreilleen parantaa maailmaa. Muutaman kymmenen miljoonan sakot jotka kilpailuvirasto lätkäisee on näille miljardi bisnestä pyörittäville firmoille pajatsorahoja. Mutta pelko että oikeasti joutuisi jotain vastapuolelle ketkuilustaan korvaamaan tervehdyttäisi markkinaa ja toimintatapoja.Näinkin yksinkertainen yhtälö on valitettavan vaikea joillekin mieltää. Ajatellaan että kaiken painaminen villaisella olisi eduksi itselle. Näin ehkä saduissa mutta maailma on tyly ja armoton. Ja heikkoja käytetään surutta hyväksi. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää että teollisuus saisi muistutuksen siitä että lakien rikkomisesta seuraa merkittävä näpäytys. Maailmalla yhtä törkeästä kartellista voi napsahtaa liikevaihdon verran rankkua.
*** Tuohon ylläolevaan ole muuta lisättävää kuin se , että Isänmaan etu olisi aina ollut maksaa puusta sille kuuluva arvo. Nythän tuo kartelli on hyödyttänyt pörssiyhtiöiden omistajia , joista UPM.n ja Storan osalta valtaosa on ulkomaisia eläkerahastoja. Amerikan mummon etu ei todellakaan ole kansantalouden etu millään muotoa. Nämä on niitä täällä mainittuja isompia ympyröitä , jotka monelta sen hilserajan ylittää.
metsuri-motokuski ; Kyllä tuo hyvässä leimikossa tukkiprosentti onkin tuota luokkaa kuin Timpalla ovat olleet. En usko että Timpan tarkastukset on tukkiprosenttia nostaneet vaan hyvä puunlaatu sen on tehnyt. Huonossa leimikossa isäntä saa pyöriä vaikka kuinka mutta kun tukkia ei saa niin ei saa. On sitten kyseessä sahafirman tai sellufirman leimikko.
*** Sen verran tuohon lisäisin että ne laatuvaatimukset tukiksi kelpaavaksi vaihtelee rajusti. Sellufirmoilla ne on tiukimmat. Yksityisellä puolella on jalostajia joille esim. tukin järeys on ratkaisevaa , kaikkihan riippuu lopputuotteesta. Tuskin kukaan kieltää että sellufirmoilla on houkutus tukkia kuituun haaskata keinoja kaihtamatta. Ilmiö joka oletettavasti vain lähitulevaisuudessa voimistuu.
Anneli ; Pitäisi olla semmoinen systeemi että näitä paikan päällä kyttäämisiä ei tarvittaisi. Ei sinne kaikki kerkiä kuitenkaan.
*** Kovastihan sitä nykyään hehkutetaan kuinka ollaan siirrytty uuteen aikaan ja kaikki alkaa käydä sähköisesti ja etänä. Se että esim. hakkuuta voisi seurata reaaliaikaisesti omalta tietsikalta olisi varsin helppo toteuttaa muutaman webbikameran avulla. Ja tottakai ihan niinkuin motokuski voi tulostaa milloin vaan kesken hakkuun tulosteen kertymistä, pitäisi se olla toki mahdollista myös sille jonka omaisuutta käsitellään. Halua vaan jostain syystä tällä saralla tuntuu toteuttavalla taholla puuttuvan.
*** Kyllähän näillä kolmelle suurelle tukit on pelkkää pakkopullaa. Tai ongelmajätettä kuten Osuuskunnan ostomies loihe lausumaan. Kiima on sellunkeittoon hirmuinen ja siihen pitää raaka-ainetta haalia kiihtyvään tahtiin ja jo valmiiksi halpaan hintaan eli siihen samaan nimellishintaan kuin 35v sitten. Teollisuuden tavoite on pitää kaikkien puutavaralajien hinnat mahdollisimman alhaalla , tottakai.
Sellufirmat elää kuidusta ja piste.
