Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 161)
  • husse

    Tolopainen: On siis todella edesvastuutonta leikata maahanmuuton kustannuksista, tai oikeastaan edes puhua niistä. Sen sijaan on hyvä leikata lapsilta ja vanhuksilta

    Kulutamme Suomessa nyt jo 3,8 naapalloa, mitä tuo luku onkaan kun kasvatamme suomalaisten määrää ottamalla tänne kehitysmaalaisia, jotka lisääntyvät entisestään. Tänne tuodut nostavat hiilijalanjälkensä moninkertaisiksi, kun aloittavat elämään täällä korkean elintason ja maailman pahiten saastuttavimmassa Suomessa.

    Tässä on ikiliikkujan ainekset. Kapitalistinen maailma tarvitsee jatkuvaa taloudenkasvua, väkiluvun kasvua ja halpatyövoimaa saadaan kolmannen maailman kehitysmaista. Sitten taas talous tarvitsee lisää kasvua, ettei rattaat pysähdy. Lisää väkeä löytyy sillä Afrikka ja Aasia on jo ylikansoitettu. Vihervasemmiston oppien mukaisesti olemme pitäneet hiilinielun näennäisesti pienenä, kun olemme lopettaneet metsien hakkuut ja maidon juonnin. Muutama ilmastomarssi väliin, ”vaadimme tekoja”. Ikiliikkuja pyörii, mutta tosin tämäkään ei ole ikililiikkuja, kun homma ajaa päin seinää jo nykyisten sukupolvien aikana.

     

    husse

    Eero Paloheimo on saatu pidettyä poissa, ei oteta esiintymään mediaan, eikä pyydetä kommentteja. Juuri nyt kaiken järjen mukaan Eeron pitäisi olla asiantuntijana Ylellä, Hesarissa, MTV:llä, kun ilmastonmuutos ja hiilensidonta ovat ykkösaiheita tapetilla.

    Kun professoritason tutkija sivuutetaan, jolla olisi kompetenssia ja pitkän linjan kokemus aiheeseen, tulee väkisin mieleen salaliittoteoriat median puolueellisuudesta.

    Paloheimo ei ole mikään kylähullu hörhö näennäistutkija. Tai ehkäpä hän nykyilmapiirissä antaa vaikutelman kylähulluna ja hörhönä, mikä on surullista, jos se sivuuuttaa vakavasti otettavan asiantuntemuksen.

    Odottaisin vaikkapa Metsälehdeltä artikkelia, joka käsittelee Suomen metsätaloutta globaalissa mittakaavassa, ilmastonmuutosta ja mitä voisimme ja pitäisi tehdä. Eero Paloheimolta aiheeseen lausunnot asiantuntijana.

    Nyt jotkin Paloma Hannoset ja Emma Karit  ovat ”asiantuntijoina” näkyvästi esillä liittyen näihin aiheisiin. Oikea mielipide pätevöittää asiantuntijaksi.

    husse

    Puurakentaminen on nykyään liimapuusta rakentamista.

    Siinä sitten haistellaan ja hengitellään liimaa, kun talon seinissä on puun seassa puolet liimaa.

     

     

    husse

    Onko lannoituksessa ja tavoittelussa lyhentää kiertoaikoja skenaario riskien realisoitumiseen. Tukista maksetaan edelleen se 60€, mutta sen pitää olla laadukasta tukkia. Lannoitetut ja oksaiset tukkipuun mitoissa olevat menevät kuituna.

    Sellukartellin propagandan nielleet kasvattelevat biotalouden rattaisiin motteja.

    Siinä sitten metsänomistaja on monttu auki, kun puunostaja ilmoittaa mittaustodistuksen: Ei tullut tukkia tästä leimikosta. Mo panostanut lannoitukseen ja uskonut lannoitefirman mainospuheeseen: ”kasvata arvokasta tukkia kuidun sijaan”

    Turvemaiden lannoitukseen panostuksessa näen selvän riskin. Lannoitus toki parantaa kasvua merkittävästi.

    Mutta ei kukaan halua ostaa rämelaadun tukkia, lylyä ja janhukaista, siihen päälle lannoituksen aikaansaama höttö. Kuidun hinta pitäisi olla paljon nykyistä korkeampi, jotta kuidun kasvatus lannoittamalla kannattaa. Todennäköisemmin puunhinnat tulevat alaspäin, kuin nousevat. Ei ole metsäteollisuuden etu jos puunhinnat nousevat.

    Suometsät ovat myös järjestään talvikohteita, mikä näkyy heikommassa puunhinnassa ja kysynnässä leimikoihin.

    husse

    Itse olen ymmärtänyt, että tämä jatkuvan kasvatuksen uusi nouseminen on oire metsänhoidon kustannuksien noususta ja puunhinnan junnaamisesta paikallaan.

    Oire myös lyhytnäköisyydestä, kun ei harjoiteta sukupolvien yli ulottuvaa metsätaloutta, missä lapset ja lapsenlapset saavat tukkisadon metsänkierrossa.

    Jatkuvassa harsinnassa siis tavoitellaan itselleen lyhytnäköisesti tuottoa, jättäen tulevaisuuteen kehityskelvottomiksi luettavat metsät. Menetelmä on kannattava 0-30 vuoden lyhyellä aikajaksolla, perustuen uudistamis-ja metsänhoitokustannuksista luistamiseen, sekä saamalla jotakin rahaa harsimalla tukkipuustoa. Eli jatkuva kasvatus on kannattavaa, kun sen oikein tulkitsee.

    husse

    Itse olen hyvin kriittinen ja arvostelen metsätaloudesta jotakin tietävänä suomalaista metsätaloutta. Olen tavallaan kriittinen hyviä toimintamalleja ja hyvää järjestelmää kohtaan. Että paremmasta parempaa…Olen iloinen, että metsätalous on ottanut luonnonhoidon parempaan hoitoon 2000-luvulla.

    Tunnustan, että voi veljet, jos puoletkaan maapalloa toimisi kuten Suomessa tehdään…

    Suomalaista ammattitaitoa kun veisi Venäjälle ja Kanadaan. Nuori ja voimissaan oleva sukupolvi herätys, olisi tuottoisaa bisnestä osaaville ja jaksaville maapallon pelastamisen varjolla, vanhat ei enää jaksa…

    husse

    Nyt on ollut käsillä ilmiö, metsärahastot ja sijoitusyhtiöt ostavat palstoja isolla hinnalla. Tehtyjen tila-arvioiden päälle laittavat mottipäisen summan ja siihen vielä lisää. Heillä on jokin oma laskenta metsän odotusarvolle. Tätä ovat metsätaloudesta ymmärtävät arvostelleet, rahastot yliarvioivat lähes kaiken mahdollisen. Älyttömimpänä jotkin rahastot uskovat jatkuvan kasvatuksen tuottoon. Nuo rahastojen 5-9% tuotot ovat liikaa, miten jatkuvalla kasvatuksella pääsee tuohon, tai jos edes harjoittaa sitä pienellä osalla palstaa. Mm. tällä palstalla on 200 sivua keskustelua jk:sta, miten asiat ovat.

    Metsät eivät ole mikään kultakaivos, vaan pienen tuoton sijoituskohde.

    Metsärahastot taitavat laskea, että sadan vuoden päästä sijoitus on maksanut itsensä takaisin. Osakemaailma menee aivan eri ulottuvuuksiin ymmärryksessä.

    Jälki on rumaa ja surullista metsissä, kun asetetaan korkea tuottovaatimus. Siinä ei piiperellä, kaikki hakataan palstalta. Tässä on muuten paljastunut hauska ilmiö! Pk-seudun kaupunkilaiset vihreät luonnonsuojelijat sijoittavat näihin: Koska haluavat sijoittaa suomalaiseen luontoon ja metsään. Mielikuvat on hienoja ja kauniita, rahastojen esitteet ja korulauseet uppoavat näihin metsistä vieraantuneille. Voi veljet jos nämä tietäisivät miten metsätaloutta harjoitetaan, jos meinataan ottaa metsästä 5% tuottovaatimus.

    Tavallisen metsäammattilaisen järjellä tuo rahastojen touhu ei kanna pitkälle. Olisi metsänomistamista järkevämpi vaihtoehto laittaa rahat noihin metsärahastoihin/osakkeisiin. Miettinyt pitkään pitäisikö lähteä noihin. Sen sijaan itse olen sijoittanut rahaa metsäteollisuuden osakkeisiin, uskon että on vakaa sijoitus.

    Mutta olisko tässä uusi ja tuottoisa metsäalan työllisyysmahdollisuus. Eli ostaisi velkavivulla metsäpalstan, tuunaisi sen kasvukuntoon, lisäksi tiet ja ojat kuntoon. Sitten LKV-kiinteistövälittäjän kautta palsta tila-arviota puolet kovemmalla hinnalla rahastolle….

     

     

     

    husse

    Ensi vaaleissa sdp:n kannatus 23-24%, vihreiden 17% uuden puheenjohtajan nostattamana ja vasemmiston 9%, eli yhteensä 50%….Sosialismi will rise again. Suosittelen myymään metsät pois

    husse

    https://metsat.greenpeace.fi/blog/metsaehallitus-avohakkasi-vanhan-metsaen-ympaeristoeviranomaisen-kiellosta-huolimatta

    http://www.metsa.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/JMLsEpt3rusq/content/liito-oravakohteessa-sattui-inhimillinen-erehdys?inheritRedirect=false&redirect=http%3A%2F%2Fwww.metsa.fi%2Ftiedotteet%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_JMLsEpt3rusq%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-6%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

    Tässä taas esimerkki, miten lainsuojaton liito-orava on.

    – Tiedossa olevaa liituripaikkaa ei saa tuhota tahallaan. Mutta paikkaa joka ei ole tiedossa, saa tuhota tahallaan.

    – Paikka joka on tiedossa, saa tuhota vahingossa tai huolimattomuuttaan, mutta ei tahallaan.

    Sitten vahingon vähäisyyden, ja ennakkotapausten puutteen vuoksi syytteitä ei nosteta. Totta helvetissä vahinko on vähäinen, koska liiturialueet on rajattu pieniksi, eli vähäisiksi. Suojelun ”tarkentaminen” muuten tarkoittaa Metsähallituksen termeissä pienentämistä, jotta hakkuualuetta voitaisiin edes pari aaria levittää.

    Jos rikossyyte nostetaan ja viedään käräjille, se kaatuu viimeistään siellä. Näiden teon vähäisyyksien, teon tahattomuuden, liituriesiintymän tiedossa olemisen arpomisen perusteella syyte kaatuu. Ja jos tuomio tulee, niin se on vähäinen, koska tekokin oli vähäinen. Lisäksi Metsähallitus ja muut isot vievät kyllä asiat hoviin, missä viimeistään nuijitaan liito-oravan tappioksi.

    Liituriparka on byrokratian uhri, mielikuvasuojelua hienoin termein ja luokituksin.

    Tässä ketjussa on taas kommentit luokkaa telaketju-maalaisliitto; Liito-oravia suojellaan liikaa ja kaikki muu kuin luonnon tuhoaminen on piipertämistä.

    A. Jalkanen: sinunko mielestä liito-oravan suojelutasoa pitäisi heikentää?

    Minun mielestä liito-oravan suojelun pitäisi nykyistä selvempi ja kovempi. Jos lähtee leikkiin ja hakkaamaan metsänsä, pitää tietää mitä siellä on. Tietämättömyyteen ei voisi vedota tyyliin ”liito-orava ei ollut tiedossa”

    Minun mielestä tälläinen luontokappale on paljon arvokkaampi kuin yksittäinen metsäalalla työskentelevä piruparka.

    Yleensäkin metsälain rikkomuksista pitäisi tulla seuraamuksia, mutta tuo ”laki” on täysi vitsi

    husse

    Uutisointi pitäisi olla: ”Suomessa avohakataan metsiä niin paljon, etteivät edes ammattitaitoiset ja kovakuntoiset metsurit pysy kasvavan työmäärän perässä”

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 161)