Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Eläkeläisiltä pitäisi leikata.
Eläkeläisillä on eniten varallisuutta, säästöjä ja omaisuutta, joten indeksikorotukset eläkkeisiin lisää varallisuuseroja ja epätasa-arvoa.Tyypillisesti eläkkeellä oleva pariskunta tarvitsee vähiten lisää rahaa verokassasta. Lapset ovat lähteneet omilleen. Talo, mökit, harrastusvälineet ja velat on maksettu. Metsää on ostettu ja peritty.
Ennen sotia syntyneiden ikäluokat (ennen vuotta 1940) olivat niitä oikeasti pienituloisia eläkeläisiä ja heikossa asemassa olevia. Mutta vuosikymmenet vierivät, 20- ja 30-lukujen sukupolvet alkavat olla hiekkahoidon puolella.
40-, 50- ja 60- lukujen ikäluokat ovat Suomen kultapossukerhoa. Säästöt, sijoitukset ja metsät tuottavat korkoa korolle. Varallisuus alkaa vain kasaantumaan siinä vaiheessa. Rahaa tulee enemmän kuin eläkeläiset käyttävät sitä. Lisäksi kyseiset ikäluokat ovat nuukia elämäntavoissaan ja vanhana sitä muutenkin kuluttaa vähemmän. Esimerkkinä oma äitini käy monesti vuoteen sisarensa kanssa ulkomaan matkoilla ja päivittelevät, kun saavat eläkeläisalennuksia Suomessa niin monesta asiasta. Varallisuutta ja muhkeat eläkkeet heillä. Että nuorempi polvi niitä alennuksia enemmän tarvitsisi!
Onko tämä vain oma yleistykseni ja mututuntumaa, todistakaa että olen väärässä!
Vallalla oleva yleistyshän on heikompiosaisista eläkeläisistä, jotka elävät köyhyydessä. Tätä retoriikka kuulee päivän politiikassa enemmän kuin omaa näkemystäni. Nyt siis vuodet ovat nytkähtäneet eteenpäin ja ei ole enää 1920-luvulla syntyneitä oikeasti köyhiä eläkeläisiä.
Mutta mielenkiintoista, että esimerkiksi pörssiyhtiö Mandatum näkee varallisuudenhoidon megatrendinä, eikä usko demareiden puheisiin kurjistuvasta kansasta. Että juurikin ihmisille kertyy nykyään varallisuutta, kuten kuvailin uusien eläkeläisten ikäluokkien tilannetta.
Eläkeläiset tarvitsevat terveyspalveluita, joista nyt leikataan. Eivät eläkeläiset tarvitse rahaa ja eläkkeiden indeksikorotuksia, vaan ne terveyskeskukset joka kylään!
Tämä on sitä päätöntä demaripolitiikkaa, josta ei päästä vaan eroon vaikka nyt olisi eri päättäjät.
Aloituksen mainitsemilla vaatimuksilla, eli pieni kohde, pientä runkoa, raivaamaton todennäköisesti. Omistajan vaatimukset hyvässä jäljessä ja laadussa. Lisäksi hiekkamailla kohde, jotka ei kestä korjuuta kuin talvella tai kuivan kesän aikaan, niin aikarajoitekin korjuulle. Mahdolliset puutteelliset varastopaikat, kääntöpaikat ja eiköhän tiekuntakin vaadi murskeita tielle puunajon takia.
Itse en ainakaan pysty tarjoamaan tuloja tuollaisesta kohteesta. Korjuukulut voisi saada katettua puun myynnillä. Eli palvelu edellä kohde kunnostaen tekisin tuon.
lekulta ihmeellinen avautuminen
Systeemi muuttuu kun maanomistajat maksavat mätästyksestä oikean hinnan. Siihen kuuluu kohteelle parhaan muokkaustavan valinta, kohteen sisällä muokkaustavan muutos maalajin tai kivisyyden mukaan. Riittävä määrä laadukkaita mättäitä. Toteutus hyvällä aikataululla hakkuun jälkeen, jotta istutustyön ja muokkauksen väliin voi tarvittaessa jättää talven väliin tai jopa touko-kesäkuussa kuumalla ketjulla muokkaus-istutus yhdistelmä. Yhtiöiltä tilattavaan maanmuokkaukseen kuuluu valvontaa, mutta kun hinnat vedetty alas jotta metsänomistajat ostaisi muokkauksia, niin pitää tehdä tehokkaasti, omavalvonnalla, pistotarkastuksin, laatukriteerien alarajoilla hommat.
Systeemi ei tosiaankaan muutu jos maanomistajat vittuilevat ja vaativat, mutta eivät maksa kuin muutaman satasen muokkauksesta.
Oma kokemus huonosta katkonnasta on sahayhtiöltä. Vaikka täällä puhutaan, että sahat ottavat tuki tarkasti talteen, koska se on heidän intressi.
Huonon suhdanteen aikaan kuusikon tukkiprosentti romahti, kun paljastui hakkuussa tehdyn 5,2dm ja 5,5dm tukkeja. Kainuulaisesta kuusikosta, jonka piti olla kolmen tukin kuusia, hakkuussa ei tullut tyvitukin päälle kuin apumitta ja loppu kuitua.
Sahoille ei kannata myydä huonon syklin vaiheessa. Tilauksessa heillä on vain yleistä tavaraa ja sen mukaan pitkiä mittoja
Puukauppasopimuksessa on mittoina tukit 3.6m ja latvaläpimitta 15cm
Voi johtaa harhaan, mutta kun lyhyitä tukkeja ei katkota 15cm latvaan vaan 20cm
Eli 4.3dm tukit 15cm latvalpm ja 3.6dm 20cm latvalpm
Tämä tarkoittaa, ettei A-Studion kuvaamaa tilannetta ole mahdollista aina edes toteuttaa, kun lyhyillä apumitoilla on korkeampi läpimittavaatimus.
Hyvä olisi myös saada sahurien näkökulma asiaan, miten heille maistuu alle 4m:n ja ohuiden tukkien sahailut
A-Studiossa tuli katkontakiistoihin liittyvä kliseinen oletus, että metsä pitäisi pätkiä 3.6m tukeiksi
Kuka ostaa tuollaisen kasan lyhyitä tukkeja?
Onko tuo 28 euroa koivukuidulle tienvarsihinta? Joku vuosi takaperin kauppaa tehtiin 26 euroa tienvarteen
Jos joka vuosi metsänomistaja tekee puukauppaa, on kyseessä huono suunnittelu tai sitten metsätiloja on useita ja eri seuduilla
Harvennusten välinen aika pitäisi olla vähintään 10 vuotta. Kainuussa ja pohjoisempana Suomessa 20 vuotta.
Jotta kaupat saa, niin on parempi esittää edukas arvio ja jälkeenpäin selitellä, että nyt kävi näin
Yleensä metsänomistaja tekee muutenkin puukaupat ensimmäisen ja viimeisen kerran. Kun tila on hakattu, niin ei siellä enää vähään aikaa uudestaan hakata, joten positiivisella vs. negatiivisella kokemuksella puukaupasta ei ole niin suurta merkitystä. Metsänomistaja muistaa huonot kokemukset noin 10 vuotta, sen jälkeen uudet toimijat voi taas höplyyttää kaupoille.
Hyvä ajatus, mutta puunostajat ei sitten toimikaan aina samalla linjalla. Puunostajissa on kirjavuutta ja kilpailun vuoksi puuta ostetaan huonokuntoisten teiden vaikutusalueelta ja ennakkoraivaamattomia risukoita. Pitkiä metsäkuljetusmatkoja ajetaan puuta, koska tietä ei palstalle ole. Puunostoa sanelee sen hetkinen puun tarve ja jos halutaan kesäkelpoista havutukkia, niin sitä haalitaan välittämättä suuremmin leimikkotekijöiden vaikutuksesta. Metsänomistajat menevät sekaisin, kun ostajat ostavat kuitenkin vaikka millaista pajukkoa tarjoaa tai miten huonokuntoisen tien varresta. Tien kunnossapitoon nykyinen maailma ei kannusta, kun tiehen sijoitettu raha ei välttämättä paranna puunhintaa kuten pitäisi.